VOOZH about

URL: https://fi.wikipedia.org/wiki/Gasgrid_Finland

⇱ Gasgrid Finland – Wikipedia


Siirry sisältöön
Wikipediasta
Gasgrid Finland
👁 Image
Yritysmuoto Osakeyhtiö[1]
Perustettu 1. tammikuuta 2020
Toimitusjohtaja Olli Sipilä[2]
Puheenjohtaja Kai-Petteri Purhonen[2]
Kotipaikka Espoo[1]
Toiminta-alue Suomi ja Viro
Toimiala Putkijohtokuljetus[1]
Liikevaihto 173,5 milj. euroa (2024)[3]
Liikevoitto 35,4 milj. euroa (2024)[3]
Henkilöstö konsernissa yli sata (2024)[3]
Tytäryhtiöt Gasgrid Vetyverkot Oy ja Floating LNG Terminal Finland Oy[3]
Omistaja Suomen valtio
gasgrid.fi
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Gasgrid Finland on siirtoverkkoyhtiö. Suomen valtion omistama Gasgrid vastaa Suomen kaasuverkosta, samaan tapaan kuin Fingrid vastaa sähkön siirrosta. Tulevaisuudessa Gasgridin verkostossa on tarkoitus kuljettaa myös vetyä.[4] Energiavirasto valvoo Gasgridin siirtohinnoittelun kohtuullisuutta.[5]

Gasgrid-konsernin emoyhtiö on Gasgrid Finland Oy, jolla on kaksi tytäryhtiötä, Gasgrid Vetyverkot Oy ja Floating LNG Terminal Finland Oy.[3]

Pääartikkeli: Suomen kaasuverkko

Yli 40 vuoden ajan Suomi sai maakaasua ainoastaan Venäjältä[5] ja Suomen maakaasumarkkinoista vastasi yksinoikeudella Gasum.[6] 2010-luvulla alettiin rakentaa Inkoosta Viron Paldiskiin kulkevaa Balticconnector-kaasuputkea.[6] Uusi maakaasumarkkinalaki ja laki maakaasunsiirtoverkonhaltijan eriyttämisestä astuivat voimaan alkuvuonna 2018.[5] Uudistuksen myötä maakaasuverkko oli erotettava kaasun tuotannosta ja myynnistä ja Gasum piti jakaa kahdeksi yhtiöksi. Gasum jatkaisi toimintaansa kaupallisena yhtiönä, kun taas siirtoverkkoyhtiö Gasgrid toimisi valtiovarainministeriön alaisuudessa.[6]

Gasgrid aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2020 jas sen toimitusjohtajaksi valittiin Olli Sipilä.[5] Samaan aikaan Suomen kaasumarkkinat avattiin kilpailulle, kun Inkoosta Paldiskiin kulkeva 77 kilometriä pitkä Balticconnector-kaasuputki otettiin käyttöön. Putkessa kuljetetaan sekä nesteytettyä maakaasua (LNG) että biokaasua.[6] Kolmannes Suomen maakaasusta tuli Baltian suunnasta[7] ja markkinoilla toimi yli kymmenen kaasun myyjää.[8]

Joulukuussa 2021 astui voimaan laki energian alkuperätakuista. Gasgrid Finland vastuutettiin kaasun ja vedyn alkuperätakuurekisterin ylläpitämisestä, joka otettiin käyttöön seuraavan vuoden huhtikuussa. Alkuperätakuu annetaan sähköisellä asiakirjalla, josta loppukäyttäjä näkee, että tietty osuus energiasta on tuotettu uusiutuvasti.[9]

Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 Gasgrid alkoi selvitellä mahdollisuuksia irtautua venäläisestä kaasusta terminaalilaivan avulla, joka vuokrattaisiin yhdessä Viron kanssa.[10] Kun Gazprom Export ilmoitti Gasumille keskeyttävänsä kaasutoimitukset, Gasgrid Finland Oy allekirjoitti yhdysvaltalaisen Excelerate Energyn kanssa kymmenen vuoden vuokrasopimuksen LNG-terminaalilaiva Exemplarista.[11] Venäjän kaasuntuonnin loputtua kaasua saatiin Balticconnector-putken kautta Baltiasta.[12] Gasgrid perusti Floating LNG Terminal Finland -tytäryhtiön[13] vastaamaan Gasgridin vuokraaman terminaalilaiva Exemplarin ja terminaalitoimintojen kokonaisturvallisuudesta.[14] Samana vuonna[15] se perusti toisenkin tytäryhtiön. Gasgrid Vetyverkot -yhtiö kehittää kansallista vetyverkkoa ja kansainvälistä vedyn siirtoinfrastruktuuria ja vetymarkkinaa.[16] Lokakuussa Gasgrid ja virolainen kaasuverkonhaltija Elering huomasivat Balticconnector-meriputkessa tavallisuudesta poikkeavaa paineen laskua ja alkoivat epäillä putken vuotamista. Vuoto pysäytettiin sulkemalla putken venttiilit kummassakin maassa. Vaikka vuoto keskeytti kaasuntulon Baltiasta, terminaalialuksen avulla Suomen kaasujärjestelmä pysyi vakaana.[17] Putken rikkoi todennäköisesti kiinalainen alus, joka oli raahannut perässään ankkuria.[18]

Helmikuussa 2024 Gasgridistä tuli Association of Issuing Bodies (AIB) -organisaation Gas Scheme -ryhmän jäsen. Tämän myötä Gasgrid saattaa myöntää kansallisten alkuperätakuiden lisäksi myös eurooppalaisia EECS-alkuperätakuita.[19] Balticconnector-putki otettiin käyttöön huhtikuussa. Eleringin mukaan korjaustyöt valmistuivat poikkeuksellisen nopeasti.[18]

Gasgrid-konserniin kuuluu emoyhtiö Gasgrid Finland Oy ja sen tytäryhtiöt Gasgrid Vetyverkot Oy ja Floating LNG Terminal Finland Oy. Konsernilla on yli sata työntekijää ja sen toimipisteet sijaitsevat Espoossa, Imatralla, Inkoossa, Kouvolassa ja Mäntsälässä.[3]

Pääartikkeli: Balticconnector

Gasgrid Finland Oy hallinnoi konsernin omistamia kaasuputkia ja hinnoittelee kaasun siirron. Kaasun myynnistä vastaavat Gasum ja sen kanssa kilpailevat kaasuyhtiöt, kuten esimerkiksi Suomen Kaasuenergia ja virolainen Elenger.[20] Vuonna 2020 Suomen markkinoilla toimi yli kymmenen kaasun myyjää.[8] Gasgridin siirtohinnoittelun kohtuullisuutta valvoo Energiavirasto.[5]

Gasgrid Finland ylläpitää kaasun ja vedyn alkuperätakuurekisteriä. Alkuperätakuu annetaan sähköisellä asiakirjalla, josta loppukäyttäjä näkee, että tietty osuus energiasta on tuotettu uusiutuvasti.[9] Kansallisten alkuperätakuiden lisäksi Gasgrid myöntää myös eurooppalaisia EECS-alkuperätakuita.[19]

Yhteistyökumppanit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gasgrid on EU:n jäsenmaiden kaasun siirtoverkonhaltijoiden yhteistyöelimen ENTSOG:n jäsen.[21]

Gasgrid on Association of Issuing Bodies (AIB) -organisaation Gas Scheme -ryhmän jäsen.[19]

Gasgrid on myös Energiateollisuus ry:n jäsen.[22]

  1. a b c Gasgrid Finland Oy Kauppalehti. 14.8.2025. Viitattu 14.8.2025.
  2. a b Hallinto ja johtaminen Gasgrid. Viitattu 14.8.2025.
  3. a b c d e f Gasgridin vuosiraportti 2024 gasgrid.fi. 2025. Gasgrid. Viitattu 14.8.2025.
  4. Hakanen, Pekka: Katso mihin vetyputki rakennettaisiin Varsinais-Suomessa ts.fi. 7.11.2024. Viitattu 15.8.2025.
  5. a b c d e Setälä, Niina: Kaasun siirtoverkkoyhtiön nimeksi Gasgrid Finland - aloittaa toimintansa 1.1.2020, jolloin myös markkinat avataan kilpailulle Tekniikka&Talous. 21.5.2019. Viitattu 15.8.2025.
  6. a b c d Onali, Alma: Suomen ja Viron yhdistävä Balticconnector-kaasuputki on valmiina käyttöön Helsingin Sanomat. 11.12.2019. Viitattu 13.8.2025.
  7. Nuotio, Tanja: Jo kolmannes maakaasusta tulee Suomeen Baltian suunnasta uutta merenalaista kaasuputkea pitkin Aamulehti. 1.6.2020. Viitattu 15.8.2025.
  8. a b Kankare, Matti: Kaasukilpailu alkoi rivakasti – myyjien määrä moninkertaistui viime vuodesta Kauppalehti. 29.5.2020. Viitattu 14.8.2025.
  9. a b Gasgrid Finlandista kaasun ja vedyn alkuperätakuurekisterin ylläpitäjä gasgrid.fi. 3.12.2021. Gasgrid. Viitattu 19.8.2025.
  10. Ministeri Lintilä EU:n hätäkokouksen jälkeen: Varaudumme, että kaasun tuonti Venäjältä lakkaa Yle Uutiset. 2.5.2022. Viitattu 5.7.2022.
  11. Venäläisen maakaasun tulo Suomeen loppuu lauantaiaamuna kello 7 Yle Uutiset. 20.5.2022. Viitattu 5.7.2022.
  12. Kukkonen, Laura: Maakaasu | Venäjän kaasuntuonti loppuu parhaaseen mahdolliseen aikaan Helsingin Sanomat. 20.5.2022. Viitattu 14.8.2025.
  13. Inkoon kelluva LNG-terminaali sai täydennystä – maakaasua kuljettava tankkeri toi täyden lastin Kemiamedia. 6.4.2023. Viitattu 20.8.2025.
  14. Lupa Suomen ensimmäiselle kelluvalle LNG-terminaalille heltisi viime tipassa Yle Uutiset. 16.12.2022. Viitattu 20.8.2025.
  15. Gasgrid Vetyverkot Finder. Viitattu 21.8.2025.
  16. Virtanen, Sofia: Suomen ensimmäinen vedyn siirtoverkkohanke etenee Tekniikka&Talous. 15.2.2023. Viitattu 21.8.2025.
  17. Vedenpää, Ville; Kangas, Laura: Suomen ja Viron välinen kaasuputki suljettiin vuotoepäilyn takia Yle Uutiset. 8.10.2023. Viitattu 19.8.2025.
  18. a b Kooli, Rain: Kiinalaisaluksen rikkoma Suomenlahden kaasuputki otettiin taas käyttöön Yle Uutiset. 22.4.2024. Viitattu 19.8.2025.
  19. a b c Gasgrid Finland valtuutettu myöntämään kansallisia sekä eurooppalaisia EECS -alkuperätakuita gasgrid.fi. 21.2.2024. Gasgrid. Viitattu 19.8.2025.
  20. Autio, Antti: Maakaasun ja biokaasun tankkaaminen voi muuttua aiempaa edullisemmaksi kilpailun avauduttua Helsingin Sanomat. 9.1.2020. Viitattu 13.8.2025.
  21. https://www.entsog.eu/members
  22. Jäsenyritykset Energiateollisuus. Viitattu 15.8.2025.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]