Jet Propulsion Laboratory on Nasan omistama ja California Institute of Technology-yliopiston hallinnoima avaruustekniikkakeskus La Cañada Flintridgen kaupungissa Kaliforniassa, Yhdysvalloissa. Vuonna 2025 JPL:ssä toimi noin 5 500 työntekijää. Siellä on myös suuret satelliittien testauslaitokset. JPL:n vuosibudjetti oli 2000-luvun alussa noin 1,3 miljardia dollaria, josta 60% kuluu planeettatutkimukseen (tästä puolet Mars-lentoihin) ja 20% maan kaukokartoitukseen.

JPL syntyi 1930-luvulla Caltech-yliopistossa, jossa toimi rakettimoottoreita tutkinut työryhmä professori Theodore von Kármánin johdolla. Joukko jatko-opiskelijoita päätti Frank Malinan johdolla siirtää tutkimustoimintansa kampusalueen ulkopuolelle. Paikaksi valittiin Arroyo Secon kanjoni Pasadenassa. Ensimmäiset kokeet alkoholia käyttävällä rakettimoottorilla tehtiin 31. lokakuuta 1936. von Kármán taivutti Yhdysvaltain asevoimat rahoittamaan ryhmän tutkimustyötä, jolla kehitettäisiin raskaisiin potkurilentokoneisiin niiden lyhyiltä kiitoteiltä nousua helpottavia rakettimoottoreita. Armeija auttoi myös Caltechia hankkimaan maata Arroyo Secosta.^[1][2] von Kármán toimi JPL:n ensimmäisenä johtajana (1938–1944) ja häntä seurasi Frank Malina (1944–1946).^[2]

Alussa kiinteäajoaineraketteja testattiin Pasadenan laidalla sijaitsevissa kuivuneissa joenuomissa alkeellisella varustuksella.

Toisen maailmansodan aikana laboratorio kehitti Yhdysvaltain laivastolle raketteja, joilla lentokoneiden lentoonlähtömatka lyhenisi (JATO, Jet Assisted Take-Off). Toimivat JATO-raketit olivat kiinteäajoainetta polttavia, mutta myös nesteajoaineita alettiin tutkia.

Sodan loputtua JPL siirtyi suunnittelemaan Yhdysvaltain armeijalle ballistisia ohjuksia. Vuosina 1945–58 se kehitti keskimatkan ydinohjuksia. Niitä olivat mm. Corporal ja Sergent. Rakettien toiminnan todennäköisyys oli 30 %:n luokkaa ja osumatarkkuus huono. JPL oli aikonut kehittää ohjuksia aina Eversti-nimiseen ohjukseen asti. Näin ei kuitenkaan käynyt. Ballistiset ohjukset siirtyivät laivastolle ja 1948 syntyneille ilmavoimille ja armeija jäi sivuun.

Kun Sputnikin lento motivoi Yhdysvaltain hallituksen perustamaan Nasa-avaruushallinnon 1958, alkoivat neuvottelut siitä, mistä tutkimuslaitoksista se rakennetaan. Armeija luovutti Redstonen asevarikon Alabamasta (siitä tuli Marshall Space Flight Center) ja JPL:n. Se siirtyi Nasalle Yhdysvaltain maavoimilta vuoden 1958 lopussa. JPL:stä ei kuitenkaan tullut Nasan keskus (field center) vaan se on ikään kuin yksityinen laboratorio, jota hallinnoi CIT-yliopisto. Tämä johti 1960- ja 1970-luvuilla Nasan johdon ja JPL:n väliseen konfliktiin, mutta JPL:n status on pysynyt alkuperäisenä.

^[3]

• Dr. Theodore von Kármán, 1938–1944
• Dr. Frank Malina, 1944–1946
• Dr. Louis Dunn, 1946–1954
• Dr. William Hayward Pickering, 1954 – 1976
• Dr. Bruce C. Murray, 1976 – 1982
• Dr. Lew Allen 1982 – 1990
• Dr. Edward C. Stone, 1991 – 2001
• Dr. Charles Elachi, 2001 – 2016
• Dr. Michael Watkins, 2016 – 2021
• Dr. Laurie Leshin, 2022 – 2025
• Dave Gallagher, 2025 –

• Cassini-Huygens
• Deep Impact (2005, Tempel 1)
• Deep Space 1 (1998)
• Deep Space 2 (1999, epäonnistui, Mars)
• Explorer 1-5
• Galileo-planeettaluotain (1989, Jupiter)
• Genesis (2001, paluu epäonnistui)
• Magellan (1989, Venus)
• Mariner, myös myöhemmät luotaimet, mm. Cassini, perustuvat Mark Mariner-satelliittirunkoon.
• Mars Climate Observer (1998, epäonnistui)
• Mars Observer (1992, epäonnistui)
• Mars Polar Lander, epäonnistui
• Mars Global Surveyor (1996)
• Mars Odyssey (2001, Mars)
• Mars Pathfinder (1996)
• Pioneer 3 & 4 (1958 - 1959)
• Ranger 1-9 kuuluotaimet, joiden piti tutkia Kuun pinnan kantavuutta ennen Apollo-laskutujien suunnittelua, mutta missioiden toteutus viivästyi niin kauan, että Apollo suunniteltiin muiden tietojen perusteella.
• Seasat - lyhytikäinen merentutkimussatelliitti, jossa oli ensimmäinen siviiliSAR-tutka (1978)
• Sojourner (Mars Pathfinder), Opportunity ja Spirit Mars-ajokit (Mars Exploration Rovers)
• Spitzer-avaruusteleskooppi (2003)
• Stardust (1999)
• Surveyor 1–7
• Topex/Poseidon (1992, meri), Ranskan CNES ja JPL
• Ulysses (1990, aurinko) – pääosin ESA:n missio, amerikkalaisia laitteita mukana
• Viking 1 ja 2-laskeutujat (jonkin lähteen mukaan Nasa Amesin johtama hanke)
• Voyager 1 ja Voyager 2

• http://www.jpl.nasa.gov/
• http://www.nasa.gov