Kohen (hepr. ‏כהן‎ kōhēn, monikko כֹּהֲנִים‎ kōhănīm) on juutalainen pappi, joka perimätiedon mukaan polveutuu israelilaisten ensimmäisestä ylipapista Aaronista. Kohenien vastuulla oli rituaaliuhraaminen ensin muinaisten heprealaisten aikana ja myöhemmin juutalaisten Jerusalemin temppelissä.^[1]

Kohenit muodostivat osan Leevin heimosta. Muut leeviläiset avustivat heitä muun muassa kantamalla veden ja laulamalla hymnejä.^[1]

Kohenit suorittivat monimutkaisia eläinten ja viljan puhdistus- ja uhrausriittejä. Niiden tarkkaa noudattamista pidettiin kansakunnan olemassaolon kannalta tärkeinä, joten koheneilla oli suuri vastuu. Kun Jerusalemin toinen temppeli tuhottiin vuonna 70, uhraaminen loppui ja koheneita ei enää juurikaan tarvittu. Heidän asemansa ja valtansa hupeni samalla kun rabbien valta kasvoi. Kohenien sukulinjaa kuitenkin seurataan edelleen, ja heidän muistoaan pidetään yllä, koska jotkut juutalaiset haaveilevat temppelin uudelleenrakennuksesta ja uhraamisen palauttamisesta messiaan saapuessa. Koheneilla on edelleen myös pieniä kunniatehtäviä, kuten ensimmäisen siunauksen lukeminen sapattina Tooran lukemisessa. Kohenit lukevat myös papillisen siunauksen seurakunnalle tiettyinä päivinä vuodessa, tosin reformijuutalaisuuden piirissä tätä ei harjoiteta.^[1]

Koheniin viittaa yleinen juutalainen sukunimi Cohen, joskaan kaikki tämän sukunimen haltijat eivät polveudu koheneista. Sukunimi Katz tulee sanoista kohen tsedek, ’vanhurskas pappi’. DNA-tutkimuksissa on löydetty niin sanottu kohengeeni, Y-kromosomin pätkä, joka esiintyy usein koheneina itseään pitävillä miehillä mutta on harvinainen muilla.^[1]

• 👁 Image
  Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kohen Wikimedia Commonsissa