| Lea Laven | |
|---|---|
| 👁 Lea Laven Vihreät Niityt -musiikkitapahtumassa heinäkuussa 2004. Lea Laven Vihreät Niityt -musiikkitapahtumassa heinäkuussa 2004. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. kesäkuuta 1948 (ikä 77) Haukipudas |
| Muusikko | |
| Taiteilijanimi | Lea Laven👁 View and modify data on Wikidata |
| Laulukielet | suomi |
| Aktiivisena | 1970– |
| Tyylilajit | iskelmä |
| Levy-yhtiöt | Finnlevy |
| Aiheesta muualla | |
Löydä lisää muusikoitaMusiikin teemasivulta |
|
Lea Laven (ent. Marjanen, ent. Forssell, ent. Tulonen, o.s. Luukinen, s. 19. kesäkuuta 1948 Haukipudas) on suomalainen iskelmälaulaja, joka tunnetaan tummasta ja matalasta äänestään.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lapsuus ja uran alku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lavenin koti oli köyhä, mutta hän pääsi kuitenkin oppikouluun. Taloudellinen ahdinko alkoi vaikuttaa Lavenin opiskeluhaluihin, ja hän kävikin oppikoulua vain kolme vuotta[1]. Sen jälkeen siirtyi kansalaiskouluun, josta sai päästötodistuksen. 1960-luvun alussa, juuri ennen rippikoulua, Laven liftasi Tornion kautta Ruotsiin töihin. Hän on kertonut toimineensa ensin vuoden ajan Sundsvallissa hotellisiivoojana ja asuneensa hotellin tarjoamassa asunnossa, kunnes hän muutti muutamaksi vuodeksi Tukholmaan.[2]
Vuonna 1966 tehty lomamatka Haukiputaalle oli käännekohta Lavenin elämässä. Hän meni paikalliselle Alakosken tanssilavalle, jossa esiintyi Seitsemän seinähullua veljestä. Heiltä Laven tiedusteli, olisiko hänen mahdollista laulaa, ja yllättäen hän sai tilaisuuden. Laven piti tapausta unelmiensa täyttymyksenä.[3] Lavenista tuli yksi yhtyeen solisteista. Pentti-Oskari Kangas piti kuitenkin hänen tyttönimeään liian arkisena, ja tilalle kehitettiin tarttuvampi nimi Laven.
Nousu hittilistoille ja Syksyn sävel -voitto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laven muutti yhtyeen perässä Raumalle, jossa hän työskenteli kutomossa ja teki vapaa-aikanaan laulukeikkoja. 1960-luvun lopun hän teki lähinnä rokkikeikkoja klubeilla. Laven on muistellut niitä aikoja lämmöllä, vaikka hänen mukaansa keikkailu ei rahallisesti kannattanutkaan.[3] Laven kävi rippikoulun hieman alle 20-vuotiaana ja solmi ensimmäisen avioliittonsa vuonna 1967. Lean poika, Janne, syntyi seuraavana vuonna. Vuonna 1969 Laven kierteli levy-yhtiöitä ”Se on elämää” -singlen kanssa, joka päätyi radiosoittoon jo samana vuonna. Laven siirtyi työskentelemään Helsinkiin levy-yhtiöön. Avioliitto päättyi eroon, ja keikkamäärän kasvaessa Laven jätti päivätyönsä. Vuoteen 1972 mennessä laulamisesta oli tullut hänelle päätyö. Singlet nousivat listoille, ja todellinen läpimurto tuli vuonna 1974 ”Tumma nainen” -hitin myötä. Kappale on suomalainen versio Cherin hitistä ”Dark Lady”. Lavenin mukaan keikkoja oli tuona aikana jopa 28 kuukaudessa. Vuonna 1978 Laven sijoittui jaetulle toiselle sijalle Suomen Euroviisu-karsinnassa kappaleella ”Aamulla rakkaani näin”. Taustakuorossa lauloivat Irina Milan, Paula Koivuniemi ja Maarit. Vuonna 1979 Laven voitti Syksyn sävel -kilpailun ”Ei oo, ei tuu” -kappaleella. Kilpailun jälkeen Lea alkoi saada entistä enemmän työtarjouksia, ja hän joutui kieltäytymään joistain keikoista.[3]
Toinen Syksyn sävel -voitto ja Leidit lavalla -kiertue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1980-luku oli Lavenin uralla hiljaisempaa aikaa. Vuonna 1999 Laven voitti Syksyn sävelen toisen kerran kappaleella ”Nyt kun oot mennyt”. Laven on ainoa naisartisti, joka on voittanut kilpailun kahdesti. Kilpailun painoarvo oli kuitenkin laskenut, eikä vaikutus keikkarintamalle ollut yhtä merkittävä kuin kaksikymmentä vuotta aiemmin. Lavenin suosio ei kuitenkaan hiipunut, ja vuonna 2000 hän osallistui Katri Helenan, Marion Rungin ja Paula Koivuniemen kanssa suurelle ja suositulle Leidit lavalla -konserttikiertueelle.[4]
Uran myöhemmät vaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilta-Sanomien haastattelussa vuoden 2008 alussa Laven kertoi alkavansa hiljalleen lopetella laulajan uraansa. Lavenilla ei enää ole omaa yhtyettä, mutta hän on esiintynyt duona Esa Niemisen kanssa ja toiminut Niemisen orkesterin solistina. Vuonna 2009 Laven palkittiin Kullervo Linna -palkinnolla.[5] Palkinnon saamisen tiimoilta antamassaan haastattelussa Laven kertoi jatkavansa uraansa tekemällä pienimuotoisia esiintymisiä, mutta laajempi keikkailu on jäänyt.[6]
Vuonna 2010 Laven teki uuden aluevaltauksen, kun hän esiintyi musikaalinäyttelijänä Seinäjoen kesäteatterissa näytelmässä Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen. Samassa yhteydessä Laven kertoi, ettei sulje pois uusien levytyksien mahdollisuutta.[7] Vuonna 2011 Laven kiersi konserttisaleja Sinitaivas-kiertueella, jonka muita esiintyjiä olivat Mervi Koponen, Heikki Koskelo, Marko Maunuksela ja Amadeus Lundberg.[8] Vuoden 2012 lopulla Laven osallistui Kummien perinteiseen Joulu Mielelle -hyväntekeväisyyskonserttiin.[9] Syksyllä 2017 Laven teki laivakeikkoja ja esiintyi Ylen televisio-ohjelmassa SuomiLove.[10] Vuoden 2023 kesäkuussa Laven täytti 75 vuotta ja julkaisi singlen ”Kuin muuttolinnut”. Laven on pitkän uransa aikana levyttänyt seitsemällä eri vuosikymmenellä.[11]
Johanna Vuoksenmaan ohjaamassa elokuvassa 70 on vain numero Laven esittää elokuvan päähenkilön Seija Kuulan (Hannele Lauri) lauluosuudet.[12]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laven on ollut avioliitossa ja eronnut kolme kertaa.[13] Hän solmi ensimmäisen avioliittonsa 19-vuotiaana poikansa Jannen isän kanssa vuonna 1967. Vuonna 1985 hän avioitui toimittaja Johnny-Kai Forssellin kanssa. Avioliitto jäi lyhyeksi. [14] Lavenin kolmas avioliitto naantalilaisen Ilkka Tulosen kanssa kesti 10 vuotta ja päättyi eroon vuonna 2001.[15][16]
Laven on asunut Naantalissa vuodesta 1983 saakka.[10] Hänet valittiin vuoden 1991 Unikeoksi Naantalissa.[17]
Meriittejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Yksi platinalevy ja seitsemän kultalevyä
- Vuoden naissolisti 1989
- Vuoden esiintyjä 1997
- Iskelmä-Finlandia -ehdokkuus 2002
- Kullervo Linna -palkinto 2009
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Albumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Se jokin (1970)
- Vuosikertaa 1972 (1972)
- Niin (1974)
- Lea (1975)
- Näin se käy (1976)
- Chanson Laven (1977)
- Aamulla rakkaani näin (myynyt kultaa) (1978)
- Rotunainen (myynyt kultaa) (1979)
- Määränpäänä tähdet (1980)
- Bella Cara (1982)
- Lahjan sain (myynyt kultaa) (1983)
- Sanat murenevat (myynyt platinaa) (1984)
- Rakkaus (myynyt kultaa) (1986)
- Lea Laven (myynyt kultaa) (1987)
- Kortit kertoo kohtalomme (1988)
- Mustasukkaisuutta (1989)
- Ali Baba (myynyt kultaa) (1990)
- Käyn uudelleen eiliseen (1991)
- Vie (1993)
- Mitä rakkaus on (1994)
- Adios amigo (1997)
- Missä olit silloin (1999)
- Leidit Levyllä (myynyt kultaa) (2000)
- Lähelläsi (2003)
- Tähdenlennon alla (2006)
Kokoelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Parhaat (1995)
- 20 suosikkia – Tumma nainen (1996)
- Vuosikertaa (2000)
- Parhaat – 18 suosituinta sävelmää (2000)
- Leidit levyllä (2000)
- Suuret sävelet (2001)
- 20 suosikkia – Nyt kun oot mennyt (2002)
- 40 unohtumatonta laulua (2007)
- Collections (2008)
- Se on elämää – Kaikki levytykset 1969–1973 (2011)
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kulta -ja platinalevytiedot kirjasta ”Iskelmän tähtitaivas” (Tony Latva & Petri Tuunainen)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Laulajalegenda Lea Laven 70 vuotta! Kolmen avioliiton koulima rotunainen viihtyy ilman miestä: ”Toisen metkuihin ei enää pysty eläytymään” Ilta-Sanomat. 19.6.2018. Viitattu 19.6.2018.
- ↑ Seppälä, Aila: "Kaikesta oli hirveä puute" 26.3.2007. Iltalehti. Viitattu 25.4.2009.
- ↑ a b c Ilta-Sanomat 12-13.2008 ”Lea Laven, Tähti vastoin tahtoaan”selvennä
- ↑ Arto Nyberg ke 2.12.2009
- ↑ Auraviihde – Lea Lavenille Kullervo Linna -palkinto (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 26.11.2009
- ↑ Yle.fi – Ossi Runne ja Lea Laven palkittiin pikästä urasta (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 26.11.2009
- ↑ Lea Laven liittyy mustalaisleiriin. Yle Satumaa. 10.5.2010. Arkistoitu 23.5.2012. Viitattu 2.7.2011.
- ↑ Auraviihde.fi – Sinitaivas tuo valon marraskuuhun (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 13.12.2011
- ↑ Radio Nova – Huippuartistit tähdittävät Kummien Joulu Mielelle -konserttia! He ovat mukana! Viitattu 16.12.2012
- ↑ a b Savolainen, Päivi: Lea Laven: ”En ole enää koskematon kuori”. Rannikkoseutu, 1.9.2017, nro 68, s. 18. Raisio: Alma Media Kustannus Oy. ISSN 0782-5544
- ↑ 75 vuotta täyttävä iskelmätähti Lea Laven elämänsä käänteistä: ”Minähän kadun vaikka mitä!” www.iltalehti.fi. Viitattu 20.6.2023.
- ↑ Kanerva, Arla: Hannele Lauri ei osaa laulaa, ja silti Johanna Vuoksenmaa halusi tämän iskelmätähti Seija Kuulan rooliin – Näin hahmolle luotiin ääni ja menneisyys 22.2.2022. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.2.2022.
- ↑ Juuti, Mikko: Apu: Kolme kertaa naimisissa ollut Lea Laven ei haikaile uutta suhdetta – ”Nunnana täällä elellään” 11.5.2017. Ilta-Sanomat. Viitattu 31.10.2017.
- ↑ Lea Lavenin yllätys: uusi rakkaus ja suoraan naimisiin. Hymy, 1985, nro 14. Viitattu 31.10.2017.
- ↑ Lea Laven erosi jo kolmannen kerran 8.5.2002. Ilta-Sanomat. Viitattu 31.10.2017.
- ↑ Iina Alanko: Lea Laven katuu, ettei tehnyt sovintoa elämänsä rakkauden kanssa: ”Nyt ymmärrän, että ihmisten ei tarvitse olla samasta puusta veistettyjä” Kotiliesi.fi. 29.11.2023. Viitattu 29.11.2023.
- ↑ Kuka mereen maanantaina? – Naantalin Unikeot. Rannikkoseutu, 24.7.2009, nro 56, s. 10. Raisio: Suomen Paikallissanomat Oy.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lea Lavenin virallinen sivusto
- Lea Laven Pomus.netin tietokannassa
- Lea Laven: Aamulla rakkaani näin Ylen Elävässä arkistossa
- Lea Laven: Niin Ylen Elävässä arkistossa
- Lea Lavenin esitystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Epäselvät artikkelit
- Syntymäaika on Wikidatassa sama
- Musiikkiin liittyvät artikkelit
- Wikipedia-artikkelit ISNI-tunnisteilla
- Wikipedia-artikkelit VIAF-tunnisteilla
- Wikipedia-artikkelit KANTO-tunnisteilla
- Wikipedia-artikkelit PLWABN-tunnisteilla
- Wikipedia-artikkelit MusicBrainz-tunnisteilla
- Wikipedia-artikkelit Ritva-tunnisteilla
- Wikipedia-artikkelit Elonet-tunnisteilla
- Wikipedia-artikkelit Yle-tunnisteilla
- Wikipedia-artikkelit Europeana-tunnisteilla
- Elävät henkilöt
