VOOZH about

URL: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suurniva

⇱ Suurniva – Wikipedia


Siirry sisältöön
Wikipediasta

Великая Нива, Velikaja Niva
👁 Suurnivan kylää.

Suurnivan kylää.

Koordinaatit: 62°21′30″N, 35°13′0″E

Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Karhumäen piiri
Kunta Suurlahti
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
Väkiluku (2012) 167
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo










👁 Image
Velikaja Niva vuoden 2008 heinäkuussa.
👁 Image
Velikaja Nivan entinen kirkko talvella 1940-luvun alussa..
👁 Image
Velikaja Nivan koululaisia ja opettaja koulun edessä 1940-luvun alussa.
👁 Image
Lapsia Velikaja Nivassa miehitysaikana.
👁 Image
Talo Velikaja Nivassa 1942.
👁 Image
Kaalintuotantoa Velikaja Nivassa jatkosodan aikana.

Suurniva[1] eli Suuripelto[2] (ven. Вели́кая Ни́ва, Velikaja Niva) on kylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Suurlahden kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Äänisniemellä 17 kilometriä Suurlahdesta koilliseen[3]. Kylässä on 167 asukasta (vuonna 2012)[4].

Suurniva kuului 1900-luvun alussa Tolvojan volostin Foimoguban kyläkuntaan. Vuonna 1905 kylässä oli 21 taloa, koulu ja 131 asukasta.[5] Neuvostoaikana perustettiin Äänisentauksen piiriin kuulunut Suurnivan kyläneuvosto. Vuonna 1933 siihen kuului 23 asutusta, joissa oli yhteensä 880 asukasta. Asukkaat olivat kaikki venäläisiä.[6] Vuonna 1959 Suurnivaan liitettiin Tipinitsan kyläneuvosto[7]. 2000-luvun alun kuntauudistuksessa Suurnivan kylähallintoalue yhdistettiin Suurlahden maalaiskuntaan. Kylän entinen kirkko, joka oli muutettu kerhotaloksi 1930-luvulla, paloi 2000-luvun alussa.

Jatkosodan aikana vuoden 1941 syksystä vuoden 1944 kesään Suurniva kuten koko Äänisniemi oli Suomen miehittämä. Suurnivassa oli silloin n. 2000 asukasta, lähinnä naisia, lapsia ja vanhuksia, joista noin puolet oli muualta Itä-Karjalasta tulleita pakolaisia. Miehitysaikana Suurnivassa oli kansakoulu, terveyskeskus ja kansanhuoltopäällikön toimisto. Suomalaiset pyrkivät edistämään maanviljelyä, jotta Äänisniemi olisi ollut omavaraisempi elintarvikkeiden suhteen. Vuoden 1942 keväällä ja kesällä ruuasta oli kuitenkin pulaa, koska vuoden 1941 sato oli jäänyt korjaamatta (Rosen 1998, s. 117). Suomalaiset evakuoitiin Suurnivasta kuten muualtakin Äänisniemeltä rauhallisesti ilman taisteluita 17-18.6. 1944 mukanaan suomalaisille töitä tehneitä kylän venäläisiä asukkaita.

Kylän kautta kulkee Karhumäen ja Suurlahden välinen asfaltoitu maantie. Sieltä on linja-autoyhteys Suurlahteen, Karhumäkeen ja Petroskoihin.[8] Palveluihin kuuluvat lastentarha, posti ja kauppa[9].

  1. Hramtsova, O. & Troitskaja, Je.: Finskije sootvetstvija nazvani naseljonnyh punktov Respubliki Karelija, s. 34. Petrozavodsk. Määritä julkaisija! Teoksen verkkoversio Viitattu 12.7.2015.
  2. Venäjän federaation paikannimiä, s. 271. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2 Teoksen verkkoversio Viitattu 12.7.2015.
  3. Generalnyi plan, s. 15.
  4. Generalnyi plan, s. 41.
  5. Spisok naseljonnyh mest Olonetskoi gubernii po svedenijam za 1905 god, s. 34–35. Petrozavodsk: Olonetski gubernski statistitšeski komitet, 1907.
  6. Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 67-68. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.
  7. Izmenenija administrativno-territorialnogo ustroistva KASSR v 1958–1959 godah resources.krc.karelia.ru. Viitattu 12.7.2015. (venäjäksi)
  8. Generalnyi plan, s. 15, 40.
  9. Generalnyi plan, s. 44–46.