Yleisnimi eli appellatiivi on substantiivi, joka ilmaisee ihmisen, eläimen, esineen, paikan tai muun olion lajin tai luokan (esimerkiksi ihminen, koira, järvi, kaupunki), toisin kuin erisnimi, joka yksilöi kohteen ja erottaa sen muista kaltaisistaan (kuten Pekka, Musti, Saimaa, Rovaniemi).^[1]

Yleis- ja erisnimet erotetaan monissa kielissä toisistaan siten, että erisnimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Nämä käytännöt kuitenkin vaihtelevat kielittäin, eikä yleis- ja erisnimen raja ole täysin selvä. Erisnimet voivat muuttua yleisnimiksi, viittaamaan olioihin, jotka jollakin tavalla muistuttavat nimettyä yksilöä (esimerkiksi uusien virenien [= huippujuoksijoiden] nousu Suomen yleisurheilun pelastajiksi). Toisaalta yleisnimiä voidaan käyttää erisnimen tapaan: esimerkiksi maa yleisnimenä voi tarkoittaa ’maankamaraa’ tai ’valtiota’ mutta erisnimenä Maa-planeettaa, herra on yleisnimi mutta uskonnollisessa kielessä kristinuskon Jumalan nimityksenä erisnimi.^[2]

• Universaali eli yleiskäsite