huvi (5)

1. usein vapaa-ajalla ajanvietteenä tehtävä hauska tai rentouttava asia
2. edelliseen liittyvä nautinnon tai hauskuuden kokemus

huvi (gen. huvi, part. huvi)

1. mielenkiinto, kiinnostus; harrastus

   Olime pealtvaatajate huvi keskpunktis. – Olimme katselijoiden kiinnostuksen keskipisteenä.

   Ta tunneb huvi kirjanduse vastu – Kirjallisuus kiinnostaa häntä. / Hän on kiinnostunut kirjallisuudesta.

   Soome keele eripärasused pakuvad mulle väga palju huvi. – Suomen kielen omituisuudet kiinnostavat kovasti.

   Ega see mulle huvi ei paku. – Eipä tuo juurikaan kiinnosta. Eipä kiinnosta.

2. etu, intressi

   Ametiühing kaitseb töötajate huve. – Ammattiyhdistys puolustaa työntekijöiden etuja.

   suurriikide huvid – suurvaltojen intressit / edut

   See pole minu huvides. Ega see pole ka riigi huvides. – Se ei ole etujeni mukaista / intressissäni. Eikä se ole valtionkaan etujen mukaista.