Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]intoilija (12)
- henkilö, joka intoilee
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈint̪oi̯ˌlijɑ/
- tavutus: in‧toi‧li‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | intoilija | intoilijat |
| genetiivi | intoilijan | intoilijoiden intoilijoitten (intoilijain) |
| partitiivi | intoilijaa | intoilijoita |
| akkusatiivi | intoilija; intoilijan |
intoilijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | intoilijassa | intoilijoissa |
| elatiivi | intoilijasta | intoilijoista |
| illatiivi | intoilijaan | intoilijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | intoilijalla | intoilijoilla |
| ablatiivi | intoilijalta | intoilijoilta |
| allatiivi | intoilijalle | intoilijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | intoilijana | intoilijoina |
| translatiivi | intoilijaksi | intoilijoiksi |
| abessiivi | intoilijatta | intoilijoitta |
| instruktiivi | – | intoilijoin |
| komitatiivi | – | intoilijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | intoilija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka intoilee
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- intoilija Kielitoimiston sanakirjassa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=intoilija&oldid=4180918”