kustuma (inf. kustuda, yks. 3. kustub)

1. sammua, sammahtaa

   Toas kustusid tuled. – Huoneesta sammuivat valot.

   punane tuli kustus – punainen valo sammui

   küünal kustus tõmbetuules – kynttilä sammui vedossa

2. väsähtää; hiipua

   sportlane kustus finišisirgel – urheilija väsähti maalisuoralla

3. hiipua; (runokieli) menehtyä, uinahtaa, nukkua pois
4. (muuttua epäselväksi tai näkymättömäksi) himmetä, kulua, pyyhkiytyä pois tms.

   värv on kustunud – väri on himmennyt

   Kiri hauakivil on kustunud. – Kirjoitus hautakivessä on himmennyt.