Helsinki lämpiää ensi talvena afrikkalaisilla pähkinänkuorilla – Helen perustelee myös huoltovarmuudella
- Energiayhtiö Helen alkaa lämmittää Helsinkiä cashewpähkinän kuorilla, jotka on laivattu Norsunluurannikolta.
- Helenin sähköstä ja lämmöstä vastaava johtaja Timo Aaltonen kertoo kuorten sisältävän lähes kaksi kertaa enemmän energiaa kuin metsätähdehake.
- Kuoret odottavat Loviisan satamassa kuljetusta varastointipaikkoihin ensi talven lämmityskautta varten.
- Suomen ympäristökeskuksen ylitarkastaja Katri Lautala kertoo, että pähkinänkuoret luokitellaan vihreiksi jätteiksi eivätkä vaadi jätesiirtolupaa.
Cashewpähkinän kuoria on kasattu suuriksi aumoiksi Loviisan satamassa, jonne V Due -alue toi lastin Norsunluurannikolta. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Energiayhtiö Helen alkaa lämmittää Helsinkiä cashewpähkinän kuorilla. Kuoret on jo laivattu Suomeen Norsunluurannikolta, ja ne varastoidaan odottamaan ensi talven lämmityskautta.
Vaikka äkkiseltään ajatellen ei ole kovin järkevää ostaa ja rahdata tonneittain pähkinänkuoria Afrikasta Suomeen, Helenin mukaan asia on päinvastoin. Kuoret ovat yhtiön mukaan taloudellisesti kilpailukykyinen polttoaine.
”Kuorten hyödyntäminen lämmöntuotannossa on sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta kannattavaa”, kertoo Helenin lämmöstä ja jäähdytyksestä vastaava johtaja Timo Aaltonen.
”Kuorissa on lähes kaksi kertaa enemmän energiaa kuin metsätähdehakkeessa, jota käytetään Vuosaaren lämpövoimalassa”, Aaltonen sanoo.
Sen sijaan siirto- ja logistiikkakustannukset ovat pienemmät kuin kuoria polttamalla saatu energiahyöty.
Elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen on Aaltosen mukaan muutenkin järkevää:
”Norsunluurannikolla kuoret olisivat menneet kompostiin, mutta näin ne saadaan hyötykäyttöön.”
Helen alkaa polttaa pähkinänkuoria hakkeen seassa.
”Myös huoltovarmuus on tärkeää. Mitä useammasta lähteestä saadaan energiaa, sitä parempi. Pähkinänkuoret myös säilyvät paremmin kuin metsätähdehake”, Aaltonen kertoo.
Pähkinänkuoret odottavat vielä kuljetusta Loviisan satamassa, jonne V Due -niminen irtolastialus toi lastin vapun alla. Laivalla oli takanaan lähes kolmen viikon matka Norsunluurannikon Abidjanista Loviisaan.
Kuoret varastoidaan Loviisan satamassa kiinteisiin varastointipaikkoihin odottamaan lämmityskautta. Kun tilat tyhjenevät, ne puhdistetaan, jotta varastoista ei huuhtoudu mitään ympäristöön, Aaltonen kertoo.
Loviisassa sataman lähiasukkaissa on herännyt huoli pähkinänkuorista mahdollisesti erittyvästä öljystä, joka voi olla myrkyllistä. Aaltosen mukaan yhdisteet eivät kuitenkaan ole vesiliukoisia, joten ne eivät leviä ympäristöön esimerkiksi varastoitaessa kuoria ulkotiloissa.
Cashewpähkinän kuoret ovat hyvin energiapitoisia. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Länsi-Afrikassa sijaitseva Norsunluurannikko on yksi maailman suurimmista cashewpähkinöiden tuottajista. Maa jalostaa suuren osan sadostaan itse, ja myös kuorijätettä syntyy paljon.
Suomessa kansainvälisistä jätteiden siirtoluvista vastaa Suomen ympäristökeskus (Syke). Sykelle suuri pähkinänkuorilasti tuli yllätyksenä.
Pähkinänkuoret luokitellaan niin sanotuiksi vihreiksi jätteiksi, jotka eivät vaadi jätesiirtolupaa.
”Yritykset sopivat siirroista keskenään, eikä niistä ole velvollisuutta ilmoittaa meille. Jätesiirtoasiakirja on toki oltava”, kertoo ylitarkastaja Katri Lautala Sykestä.
Jätesiirtolupa tarvitaan vaarallisten jätteiden sekä sekalaisten luokittelemattomien jätteiden kuljetuksiin. Esimerkiksi Italiasta Suomeen poltettavaksi tuodut sekajätteet vaativat luvan.
Kansainvälisiä jätesiirtoja koskeva lainsäädäntö on kuitenkin muuttumassa niin, että vuoden 2027 alusta lähtien myös vihreistä jätteistä on ilmoitettava viranomaisille.