Istut äidinkielen kirjoitustaidon kokeessa tuskaisena. Mikään viidestä annetusta aiheesta ei herätä sinussa mielenkiintoa. Pää lyö tyhjää. Mistä aloittaa ideointi?

Tässä tekstissä Abitreenien toimittaja antaa parhaat vinkkinsä kirjoitustaidon esseen kirjoittamiseen. Lähteenä on käytetty myös Abitreeneissä aiemmin julkaistuja äidinkielen sensori Kimmo Svinhufvudin ja Olli Löytyn haastatteluja.

Valitse aihe

Valitse aiheista se, joka kiinnostaa sinua eniten tai ainakin herättää sinussa eniten ajatuksia. Muista hyödyntää tietoja, jotka olet oppinut muiden lukioaineiden kursseilla, harrastuksissa tai muussa elämässä. Oletko ehkä nähnyt jonkun aiheesta kertovan uutisen tai elokuvan?

Käy aineistot huolellisesti läpi yksi kerrallaan. Aineistoja ei ole tarkoitus käyttää oman tekstin pohjana, eli aihetta ei kopioida sieltä. Lähesty sen sijaan aineistoja miettien, mitkä niistä tukisivat omaa ajatteluasi parhaiten.

Aineistoon perehtymisen jälkeen kirjoita ylös kaikki ajatukset, joita valitsemastasi aiheesta herää. Tässä vaiheessa ei tarvitse miettiä, mitkä ajatuksistasi sopivat esseen tyyliin – millaista keskustelua kävisit aiheesta kaverisi kanssa? Entä miten selittäisit aihetta sellaiselle läheiselle, joka ei ole ennen kuullutkaan kyseisestä ilmiöstä? Millaisia mielipiteitä sinulla on aiheeseen liittyen?

• Valitse aihe, joka on sinulle valmiiksi tuttu.
• Hyödynnä esseessä muissa lukion aineissa opittuja tietoja.
• Kun olet valinnut aiheen, tee muistiinpanot siitä, miten kertoisit aiheesta kaverillesi.

Rajaa näkökulma

Lähde seuraavaksi etsimään yhteyksiä kirjoittamiesi asioiden väliltä. Voit myös vetää yli ne ajatukset, joista et ainakaan halua kirjoittaa.

Jos haluat kirjoittaa kantaaottavan tekstin, sinun täytyy valita yksi näkökanta, jota puolustat tai vastustat. Sillä ei ole väliä, oletko oikeasti tätä mieltä asiasta – jos olet esimerkiksi jutellut ystävän kanssa asiasta ja tiedät hänen mielipiteensä, voit kirjoittaa hänen näkökulmastaan. Pidä huolta, että sinulla on kuitenkin tarpeeksi sanottavaa asiasta.

Pohtivassa tekstissä taas lähestytään samaa asiaa muutamasta eri näkökulmasta, eikä omaa mielipidettä ole pakko tuoda esiin. Kuka puolustaa tätä asiaa, kuka vastustaa – ja miksi? Mitä argumentteja olet kuullut tai minkälaisia väitteitä asiaan liittyy?

Toinen lähestymistapa on kääntää omat ajatukset ympäri ja miettiä, mitä tämän asian kääntöpuolelta voisi löytyä. Tässä kohtaa voi myös lukea aineistot uudelleen läpi ja katsoa, löytyisikö sieltä omaa näkökulmaa tukevia tai siihen muuten liittyviä huomioita.

• Etsi yhteyksiä aiheen herättämien ajatusten väliltä esim. käsitekarttaa käyttäen.
• Jos kirjoitat kantaaottavan tekstin, päätä, mitä asiaa vastustat tai puolustat.
• Jos kirjoitat pohtivan tekstin, mieti, kuka vastustaa tai puolustaa asiaa ja miksi.

Käytä aineistoja

Käy vielä aineistoja huolellisesti läpi ja kehittele niiden avulla omia ajatuksiasi vielä pidemmälle. Muista pitää taukoja, kiirehtiminen ei yleensä auta ajatustyötä vaan pikemminkin jumittaa sitä. Hengitä, venyttele, käy vaikka vessassa.

Kun aloitat kirjoittamisen, muista viitata aineistoon selkeästi ja yksiselitteisesti. Esseessä on oltava selkeää, mikä kohta on lainattu aineistosta, mikä on omaa tulkintaasi aineiston pohjalta ja milloin kerrot esimerkiksi aineiston ulkopuolisesta uutisesta, jonka olet aiemmin lukenut.

• Muista pitää taukoja kirjoitustaidon kokeen aikana.
• Käytä aineistoja omien ajatuksiesi tukena.
• Viittaa aineistoihin selkeästi. Kertaa Abitreenien artikkelista, miten viittaukset tehdään oikein.

Rakenna teksti

Tekstin rakennetta ei kannata stressata heti alussa. Aloita kirjoittaminen siitä kohdasta, mistä tuntuu helpoimmalta aloittaa. Mikä havainto on sinulle helpoin perustella ja avata?

Kun olet saanut kirjoitettua tekstiä muutaman kappaleen verran, voit alkaa järjestellä kappaleita paikalleen. Jos eteneminen tuntuu vaikealta, voit esimerkiksi miettiä, voisiko aihettasi käsitellä eri aikakausien kontekstissa. Tällöin voisi aloittaa historiasta ja edetä aikajärjestyksessä nykypäivään. Jos aiheeseen sopii, niin voit pohtia tulevaisuuttakin.

Alun ja lopun kirjoittaminen ovat monille vaikein kohta tekstissä, joten ne kannattaa ehkä jättää viimeiseksi. Alkua ei tarvitse välttämättä pohjustaa pitkällä selostuksella: olisiko kiinnostavampaa aloittaa suoraan jostain ajatuksesta, ehkä vähän haastaakin lukijaa? Esitä ensin jokin väite tai havainto, jatka sitten perustelemalla sitä tai esittämällä erilaisia näkökulmia.

Tekstin lopussa taas kannattaa tehdä pientä yhteenvetoa, mutta älä toista täysin samoja asioita, joita olet jo kirjoittanut. Jos tekstissäsi pohditaan useita eri näkökulmia, voisi hyvässä lopetuksessa miettiä, mikä näitä asioita loppujen lopuksi yhdistää, mitä näistä voisi oppia tai entä jos tarkastelemaasi ilmiötä katsoisikin jostain aivan erilaisesta näkökulmasta.

• Aloita kirjoittaminen siitä asiasta, josta on helpoin kirjoittaa.
• Esseen alussa kannattaa aloittaa suoraan jostain ajatuksesta ilman pohjustuksia.
• Tee esseen loppuun yhteenveto käsittelemistäsi asioista. Älä toista itseäsi.

Eläydy lukijan näkökulmaan

Kun essee on jokseenkin valmis, pidä tauko ja yritä miettiä jotain ihan muuta hetken aikaa. Palaa sitten tekstiin ja lue sitä kuin se olisi jonkun muun kirjoittama. Millaisia parannusehdotuksia antaisit kaverillesi, jos tämä olisi hänen tekstinsä? Mieti myös, kenelle teksti on suunnattu – ymmärtääkö esseetä pisteyttävä YTL:n sensori viittauksiasi uuteen realitysarjaan, vai pitäisikö niitä vielä avata tai vaihtaa vähän yleistajuisempaan muotoon?

Tässä kohtaa täytyy kiinnittää erityistä huomiota kieliasuun. Ovathan verbien aikamuodot yhtenäisiä? Esimerkiksi kun viittaat aineistoon, kirjoita “Takamäki väittää tekstissään, että…” eikä “Takamäki väitti tekstissään, että…”. Jos taas kerrot tapahtumasta, jota todistit viime vuonna, varmista, että puhut siitä menneessä aikamuodossa: “Minulla oli tapana matkustaa lukioon linja-autolla, mutta sinä aamuna halusin kävellä. Minut yllätti…”

Tarkista vielä, ettei tekstissä ole puhekielisiä ilmauksia. Mieti, sopisivatko sanavalintasi oppikirjaan tai uutismediaan. Mieti myös, onko tekstissä itsestäänselvältä tuntuvia tai merkitykseltään tyhjiä ilmauksia. “Aika on rahaa” -tyyliset kliseet eivät kuulu hyvään esseeseen, ellei tarkoituksenasi ole kritisoida niitä.

Keksi esseellesi otsikko viimeistään tässä vaiheessa. Hyvä otsikko vastaa tekstin sisältöä ja herättää lukijan mielenkiinnon.

• Lue valmista tekstiä niin kuin se olisi jonkun muun kirjoittama.
• Tarkista tekstin kieliasu ja korjaa virheet.
• Keksi otsikko, joka houkuttelee lukijaa.

Kun muistat nämä vinkit, olet valmis äidinkielen kirjoitustaidon ylioppilaskokeeseen!