Ylioppilastutkintolautakunnan sensori Mikko Puustinen vastasi kokelaiden kysymyksiin. Toimittaja on tiivistänyt kysymyksiä tarpeen mukaan.

Katso yhteiskuntaopin koe ja hyvän vastauksen piirteet täältä!

Yleisiä kysymyksiä kokeesta

“Miten arvioit kevään 2026 yhteiskuntaopin yo-kokeen vaikeustasoa suhteutettuna kokeiden yleiseen tasoon?” - Joonas

Kaikkia kokeita ei ole vielä tehty, joten en voi ottaa asiaan kantaa. Yleisesti ottaen ja aiempien koekertojen perusteella yhteiskuntaoppi ei liene sen vaikeampi kuin muut reaaliaineet. Erona voi tosin olla että (historian lisäksi) yhteiskuntaopissa vaaditaan enemmän lähdekritiikkiä ja kykyä tulkita poliittista puhetta.

“Miksi nykyään näitä aineistoja on ihan järkyttävästi, joita käsketään tulkitsemaan. Missä oikeesti sellaiset tehtävät, jossa käyttää kirjasta löytyvää tietoa. Tuntuu vähän pahalta, että ei tarpeeksi palkita tehtävillä niitä, jotka oikeasti luki kirjaa. Nykyään tuolta saa helpon M pelkällä yleissivistyksellä.”

Kokeen ei ole tarkoitus mitata pelkkää muistitietoa, vaan yhteiskuntaa koskevaan tietoon perustuvaa ajattelua. Kokeen aineistojen järkevä käyttö ja lähdekriittinen tulkinta ei ole mahdollista ilman tietoa yhteiskunnasta. Ja näinhän se on omassa elämässäkin. Eteen tulevissa yllättävissä tilanteissa tai vaikka äänestäessä ei löydy valmista vastausta, vaan vaaditaan taitoa ajatella itse. Eli eivät oppikirjat ole turhia ja tässäkin kokeessa on monta tehtävää, joissa oma lukeneisuutta pääsi osoittamaan.

“Mitä jos tilastotehtävässä unohtaa mainita mitä vuotta siinä on kuvattu tai minkä vuoden tiedot on kyseessä?” - taisiunohtua…

Tähän vaikea ottaa tarkemmin kantaa lukematta vastausta tai tietämättä mistä tehtävästä on kysymys. Arvioin kuitenkin, että jos tulkinta on muuten oikea tai järkevä, niin ainakin jonkin verran pisteitä saa unohduksesta huolimatta.

“Jos ei tehnyt kunnon lopetuskappaleita tippuuko pisteet paljonkin….” - moi

Jos vastaus on muuten hyvä, niin epäilen ettei laske ollenkaan tai melkein ollenkaan. Tähän on kuitenkin vaikea ottaa kantaa lukematta vastausta. Tärkeintä on, vastaus on muuten selkeä ja sisältää oikeaa asiaa. En siis olisi kovin huolissani vain lopetuskappaleiden vuoksi.

Tehtävä 1

“Meneekö paljon pisteitä, jos luuli että välikysymys johtaa aina luottamusäänestykseen?” - SinneMeniLaudatur

Lähtökohtaisesti välikysymys johtaa aina äänestykseen hallituksen luottamuksesta. On vaikea ottaa tarkemmin kantaa lukematta vastausta, mutta tässä tapauksessa ei taida suurta virhettä, jos on virhettä ollenkaan.

“Moi! Oli muuten tosi kiva koe. Mietin sitä, että haittaako jos merkkimäärä ykköstehtävässä jäi n. 2000 merkkiin? Se oli kuitenkin täynnä oikeeta asiaa ja selitin sen jutun auki. Mietin kun se ei ollut niin soveltava tehtävä, että onko mahdollisuus kiitettäviin pisteisiin? - korottaja

Vastauksia ei arvostella pituuden perusteella. Siksi lukematta vastausta on mahdoton sanoa millaiset pisteet se ehkä saisi. Uskoisin kuitenkin, että hyvin kirjoitettu ja oikeat asiat sisältävä lyhytkin vastaus voi riittää hyviin pisteisiin. Kiitettävien pisteiden kannalta eri näkökulmien tuominen esille voi vaatia vähän enemmän pituutta. Mutta tätäkään ei tosiaan voi tietää lukematta vastausta.

Tehtävä 3

“Tehtävässä pyydetään kertomaan millaisen kuvan lehdistötiedote antaa Itämeren turvallisuudesta. Tiedotteessa kuitenkin vain kerrotaan harjoituksesta sekä siellä tapahtuvasta yhteistyöstä. Onko siis oikein pohtia, kuinka se vaikuttaa turvallisuuteen? Esimerkiksi, että Itämeri vaikuttaa turvalliselta, koska sitä ympäröi NATOn-jäsenmaat.” - Väinö

Tehtävän alkuosassa tulisi analysoida millaisen kuvan tiedote antaa ja verrata sitä siihen, miltä Itämeren tilanne näyttää. Itämeri on lähes kokonaan Nato-maiden ympäröimä. Toisaalta Venäjän toiminnasta Itämerellä ollaan aika ajoin huolissaan. Voisi siis ajatella, että pohdintasi on oikeansuuntaista. Tähän on kuitenkin vaikea ottaa tarkemmin kantaa lukematta vastausta. Kysymyksen jatko-osa koskee sitten yleisempää pohdintaa Nato-jäsenyyden eduista ja riskeistä.

“Onko väärin, että kerroin vähäsen Naton historiasta, mistä se sai alkunsa ja myös vastineeksi mainitsin Varsovan liiton? Ja onko väärin, jos mainitsin, että Suomi oli pitkään toiminut niin sanotusti ”sotilaallisesti liittoutumattomana” eli puolueettomana.” - Pohdiskeleva lukiolainen

Kysymys keskittyy nykyhetkeen ja viime vuosiin (erityisesti Venäjän Ukrainaan hyökkäämisen jälkeiseen tilanteeseen). Siksi kylmän sodan asetelmien kuvaaminen voi olla tarpeetonta. Tähän on kuitenkin vaikea ottaa tarkemmin kantaa lukematta vastausta. Jos vastaus on muuten hyvä tai kiitettävä ja siellä lyhyesti käsittelee Naton historiaa, niin todennäköisesti pisteet eivät putoa. Pelkkä historiallinen pohdiskelu ei kuitenkaan tuo hyviä pisteitä.

Tarkalleen ottaen sotilaallinen liittoutumattomuus ja puolueettomuus nähdään usein eri asioina. Kylmän sodan aikana Suomi korosti puolueettomuutta. EU:n myötä puoli ehkä valittiin, mutta ei liittouduttu sotilaallisesti. Tämän taustan käsittely sopii luultavasti hyvin vastaukseen, koska Nato-jäsenyys oli iso muutos. Mutta tähänkään on vaikea ottaa tarkemmin kantaa lukematta vastausta :)

“Pitikö tehtävää tarkastella melkein kuin lukutaidon vastausta?” - Freezing yo sali 26

Yhteiskuntaopin tehtävät eivät ole ihan samanlaisia kuin äidinkielen tehtävät. Tässä tapauksessa yhteistä on kuitenkin se, että aineistoa tulisi analysoida kriittisellä otteella. Puolustusvoimien tiedote pyrkii luomaan tietynlaisen mielikuvan, jonka tunnistaminen on parhaiden pisteiden edellytys. Eli tässä mielessä rinnastuksesi on ihan toimiva.

Tehtävä 5

“Onko kuinka huolestuttavaa jos ei eritellyt hirveästi käytetyn osakehuoneiston ja rakenteilla olevan osakehuoneiston eroja? Ei tullut tilanteessa mieleen niiden välisiä eroja.” - Saaga

Käytetyn ja rakenteilla olevan osakehuoneiston osalta moni seikka on yhteinen. Siksi vastaus ei varmasti ole mennyt kokonaan pieleen. Kiitettävä vastaus todennäköisesti kuitenkin edellyttää, että käytetyn ja rakenteilla olevan osakehuoneiston eroja on käsitellyt edes jonkin verran. On kuitenkin vaikea ottaa tarkemmin kantaa lukematta vastausta.

Tehtävä 6

“Mitä eri näkökulmia tehtävässä olisi pitänyt tuoda esille?”

Tehtävässä tulisi huomioida esimerkiksi rikosoikeudellisen vastuun ikäraja, vahingonkorvausvastuu ja rikokseen yllyttäminen. Näistä on tarkempia esimerkkejä Hyvän vastauksen piirteissä.

“Saako tehtävästä pisteitä, jos mainitsee rikoksen osapuolet ja heidän roolit, mutta unohtaa mainita, että Kosmo ei ole rikollisvastuullinen?” - Tavoitearvosana A

Tehtävästä saa varmasti pisteitä vaikka ei olisi huomioinut Kosmon ikää, jos vastauksessa on muita oikeita asioita. On kuitenkin vaikea ottaa tarkemmin kantaa pisteiden määrään lukematta vastausta

“Menikö ihan ohi, jos sanoi vanhempien olevan myös syyllisiä, koska he ”käskivät” alaikäisen vahtia toista alaikäistä, koska he eivät itse kyenneet huolehtimaan lapsista?
Ja jos muut kohdat oikein, onko turha pelätä suurta pistevähennystä?” - 123

Vastauksessa voi aivan hyvin huomioida alaikäisten Venlan ja Kosmon huoltajien vastuun. Tämä on mainittu myös Hyvän vastauksen piirteissä kiitettävän vastauksen piirteenä. On vaikea ottaa tarkemmin kantaa lukematta vastausta, mutta vaikuttaisi siis siltä ettei mennyt ihan ohi.

“Meni Tuijan ja Venlan nimet sekasin, tuleeko isoja pistemenetyksiä?” - lukihäriö

Tähän vaikea ottaa tarkemmin kantaa lukematta vastausta. Lähtökohtaisesti pelkkä nimien sekaannus ei kuitenkaan ole iso virhe jos tapausta osaa tarkastella muuten oikein.

Tehtävä 7

“7.1., ja tämän aineisto B: Mitä tarkoitettiin äänestysaktiivisuustaulukon "työvoiman ulkopuolella" olevilla?” - :)

Tehtävän aineisto on Tilastokeskukselta. Tilastokeskuksen mukaan “Työvoiman ulkopuolella olevilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät vuoden lopussa olleet työllisiä tai työttömiä.” Tämä ryhmä on siis osittain päällekkäinen edellisten kanssa, sillä esimerkiksi yli 65-vuotiaista suurin osa on työvoiman ulkopuolella (ks. https://stat.fi/fi/tilasto/tyti) eli käytännössä eläkkeellä.

Työvoiman ulkopuolella ovat myös esimerkiksi varus- ja siviilipalvelusta suorittavat henkilöt. Vastausten pisteytysten kannalta ei ole ollenkaan tärkein asia osasiko tätä käsitettä määritellä täsmälleen oikein, kunhan on ymmärtänyt miten koulutus ja työssäkäynti heijastuvat äänestysaktiivisuuteen.

Tehtävä 8

“Miten tehtävään kuului vastata, kuinka monipuolisesti? Entä yksilö-yhteiskunta -näkökulmat?” - sirpa

Kysymykseen 8.1 riittää varsin tiivis vastaus. Kysymyksessä 8.2 vaaditaan laajempaa ja monipuolisempaa pohdintaa. Esimerkkejä mahdollisista muutoksista ja niiden vaikutuksista on listattu Hyvän vastauksen piirteissä. Kiitettävä vastaus edellyttää sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmien huomioimista. Monipuolisuutta siis vaaditaan.

“Oliko väärin sanoa että rahan tehtäviä ovat muun muassa korkotason vaihtelu, inflaation ja deflaation hillitseminen?” - TaisMennäVäärin

Mainitsemasi asiat eivät ole rahan tehtäviä. Inflaation ja deflaation hallinta ovat rahapolitiikan eli keskuspankkien tehtäviä.

“Moi, riittikö, jos mainitsi kohdassa 8.2, että käteisestä on vaihdettu digitaaliseen rahaan. Ja lisäksi on tullut uusia tapoja maksaa kuten kryptovaluutat. Ja sitten kirjoitti näiden vaikutuksista yksilön ja yhteisön näkökulmasta?” - mr.mystery

Tämä oli kysymyksen perusidea ja noiden vaikutusten käsittelystä saa varmasti pisteitä. On kuitenkin vaikea ottaa tarkemmin kantaa lukematta vastausta, sillä varsinkin kiitettävät pisteet edellyttävät hyvin monipuolista pohdintaa.

Tehtävä 9

“Tulkitsin Rannan pilakuvaa niin että se on piirretty sodan alkamisen jälkeen. Tulkintani perustui tähän havaintoon. Jäinkö siis ilman pisteitä siltä osin?” - Kirjoittaja

Pilakuva on tehty hetkellä, jolloin hyökkäys näytti tapahtuvan. En siis usko, että tulkinta on aivan pielessä tai jäisi ilman pisteitä. Euroopan mailla kesti oman aikansa reagoida hyökkäykseen ja sopia vastatoimista. Varsinkin Saksalle Venäjän energiasta irrottautuminen osoittautui vaikeaksi. Kuvan olisi siis voinut julkaista myös hyökkäyksen jälkeen. On kuitenkin vaikea ottaa tarkemmin kantaa lukematta vastausta