YTL:n sensorit Akseli Mansikkamäki ja Stefan Taubert vastasivat kokelaiden kysymyksiin kemian kokeesta. Kysymyslomake oli auki koepäivänä klo 12-17. Toimittaja on tiivistänyt kysymyksiä tarpeen mukaan.

Katso kemian koe ja hyvän vastauksen piirteet täältä!

Yleisiä kysymyksiä kokeesta

”Saako tehtävistä ollenkaan pisteitä jos ei saa vastausta, mutta on onnistuneesti aloittanut laskun oikealla laskutavalla? Tai sanallisesti kertoo mitä tekee.” - pisteetjännittää

Tehtävistä on useimmiten saatavissa jonkin verran pisteitä, kun pääsee tehtävässä alkuun oikealla tavalla. Pisteet kertyvät ansioista, joten niin kauan kuin vastauksessa on oikeita asioita on mahdollista, että pisteitä kertyy. Pieni virhe ei myöskään välttämättä katkaise pistekertymää, vaikka jokin yksittäinen piste jää saamatta. Kuitenkin jos tehtävässä tekee jonkin periaatevirheen, pistelasku päättyy siihen. Tällainen periaatevirhe voi olla esimerkiksi virheellinen stoikiometrinen suhde tai väärin hahmoteltu tilanne (esimerkiksi väärä reaktioyhtälö), tai piirretyssä molekyylikaavassa väärä funktionaalinen ryhmä.

”Oliko koe aiempia kertoja helpompi näin yleisesti? Tuntui, että hyvin meni... nyt saa vain jännätä, onko pisterajat kuinka korkealla. Mitä veikkaatte pisterajoiksi?” - juuri_kokeesta_tullut

Kokeen helppous tai vaikeus on aina subjektiivista ja riippuu kokelaasta. Kokeet pyritään suunnittelemaan siten, että lyhyellä aikavälillä niiden haastavuudessa ei olisi suuria vaihteluita. Käytännössä pientä vaihtelua voi kuitenkin tapahtua, joka näkyy pisterajoista. Pidemmällä aikavälillä kokeiden vaikeustasoa voidaan perustellusti hieman muuttaa.

Tehtävä 2

”2.2 Käykö meritehtävään karbonaatti-ioni? Ps. Oikein hyvä koe.” - Pavelski

Tasapainotila vallitsee heikon emäksen ja sen vastinhapon välillä. Sekä vetykarbonaatti-ioni että karbonaatti-ioni ovat molemmat emäksiä, ja siten karbonaatti-ioni ei ole hyväksyttävä vastaus.

Tehtävä 3

”Menettääkö pisteitä ja paljonko, jos unohti laskea rajoittavan tekijän ja laski kuparin ainemäärän sinkin ainemäärällä ja kaikki meni muuten oikein?” - ei pliis

Jos rajoittavaa tekijää ei ole laskettu, mutta tehtävä on muuten oikein, eli rajoittava tekijä on ”arvattu oikein”, menettää todennäköisesti rajoittavan tekijän laskuun liittyvät pisteet, mutta muut pisteet voi edelleen ansaita. Sensorikokous voi päättää myös tiukemmasta linjauksesta, mikäli se tehtävän luonne huomioonottaen on perusteltua.

Tehtävä 4

”Onkos paha virhe, jos 4.2 osatehtävässä vastaukseen jäi saadun suhdekaavan hiiliatomien määrä, eikä nimenomaan R-ketjussa esiintyvien hiiliatomien määrä?” - Vilppa

Tässä tapauksessa vastaus on selvästi väärin ja siitä ei saa pisteitä. Muut mahdolliset pisteet riippuvat siitä, miten ratkaisu on muilta osin esitetty oikein.

”Tehtävässä 4 otetaanko huomioon, kun A Tiedosto: Yhdisteen O rakennekaava, ei auennut ja Ketcheriin tuli vain tyhjää näkyviin? Jälkeenpäin puhelimella katsottuna se ei myöskään aukea.”

Tehtävässä ei ollut välttämätöntä käyttää aineistoa 4.A, vaan osatehtävässä 4.1 kysyttyä rakennetta on voinut piirtää myös ilman aineistoa. Kysytty rakennekaava ei ole kovin monimutkainen. Jos kokelaalla on ollut haasteita avata Ketcher-tiedosto, tehtävään on siis onneksi silti ollut täysin mahdollista vastata. Ohjelmien välillä voi olla eroavaisuuksia siinä, miten tiedostot aukeavat, ja koeympäristö opastaa tästä ilmoituksilla. Ketcher-tiedosto on avattavissa Ketcherin työkalurivin avaa-toiminnon kautta.

Tehtävä 8

”8.2 kohdassa voiko saada edes joitain pisteitä jos vastasi, että hiilten välisessä sidoksessa ei esiinny konformaatioisomeriaa, mutta että hiili-vety-sidokset voivat pyöriä itsensä ympäri?” - uhrianodi

Koska vastaus pyydettiin perustelemaan orbitaalien kautta, ei esitetystä vastauksesta todennäköisesti saa paljoa pisteitä. Sensorikokous linjaa voiko tällaisesta vastauksesta saada kuitenkin yksittäisiä pisteitä.

Tehtävä 9

”Oliko tehtävänannossa virhe kohdassa 9.5? Pitikö rikkihapon tilalla lukea vesi?” - L vai L

Tehtävänannossa ei ole virhettä. Reaktio tapahtuu telluuridioksidin ja rikkihapon seoksessa, mutta rikkihappo ei ole lähtöaine.

Tehtävä 10

”Riittikö 10.2 osatehtävässä siis vain kuvakaappaus siitä, miten katalyytti alentaa reaktion aktivaatioenergiaa? Hieman jäi tehtävänanto mietityttämään.” - Kaarlo

Vastaukseksi riittää pelkkä kuva, johon on tehty vaaditut lisäykset. Esimerkkikuva on esitetty HVP:ssä.

Tehtävä 11

”Eikö viimeisessä kohdassa tilavuuksien olisi pitänyt olla yhtä suuret reaktion molemmin puolin, kun olivat suoraan verrannollisia ainemäärään?” - hilla

Tässä tilanteessa on kyse reaktiosta, jossa on eri lukumäärä molekyylejä lähtöaineissa ja tuotteissa, eli lähtöaineseoksen kokonaisainemäärä ei ole sama kuin tuoteseoksen kokonaisainemäärä. HVP:stä löydät lopullisen tasapainotetun reaktioyhtälön, josta tämän voi nähdä. Kahdesta lähtöaineesta muodostuu kolmea eri tuotetta ja kun laskee kertoimet yhteen, huomaa, että kaasumaisia molekyylejä on eri määrä lähtöaineissa kuin tuotteissa. Siksi ei myöskään kokonaistilavuus ole lähtöaineille ja tuotteille sama.