YTL:n sensori Petteri Muukkonen vastasi kokelaiden kysymyksiin. Toimittaja on tiivistänyt kysymyksiä tarpeen mukaan.

Katso maantieteen koe ja hyvän vastauksen piirteet täältä!

Yleisiä kysymyksiä kokeesta

”Lähteekö miinuspisteitä, jos kirjoittaa jotain ihan puuta heinää vai jääkö se kohta vaan nollille? Et jos vaikka selittää karttaprojektion väärin nii tuleeko siitä miinusta?” - :/

Maantieteen kokeessa pääsääntöisesti pisteitä ansaitaan hyvistä ja relevanteista huomioista sekä ansioista. Pääsääntöisesti vääristä asioista ei mene miinusta. Mutta jos vääriä vastauksia ja virheellisiä asioita on merkittävä määrä, voi se vaikuttaa esseevastauksen kokonaisuuteen siten, että ei voida sanoa onko oikeat huomiot sattumaa, ja abi on veikannut paljon asioita toivoen jonkin olevan oikein. Tällöin esseevastaus ei voi olla kokonaisuutena ja esseenä kovinkaan hyvä, ja esseestä ei kokonaisuutena voi saada hyviä pisteitä.

Sensorit arvioivat tapauskohtaisesti tällaisia runsaasti virheellisiä väittämiä ja vääriä vastauksia sisältäviä esseevastauksia. Jos arvioiminen on hankalaa, pyytää sensori avukseen toisen sensorin, ja vastaus on kahden sensorin yhteinen näkemys. Pääsääntöisesti suosittelen, että ei kannata kirjoittaa puuta heinää, vaan oikeita ja relevantteja asioita.

”Lentokonetehtävä oli ihana! 🥰 Mistä sensorit keksi tämän?” - rakastan

Sensorit eivät laadi kysymyksiä, vaan kysymyksenlaatijat. Kysymyksenlaatijat ovat YTL:n asiantuntijoita. Eli valtaosalle sensoreista kysymykset paljastuvat vasta kokeen aikana tai iltapäivällä, kun kysymykset julkaistaan. Yleisesti voidaan todeta, että kysymyksiä laadittaessa YTL pyrkii kattamaan tasapuolisesti kaikki lukion kurssit eli moduulit GE1 - GE4.

Kysymysten aiheet vaihtelevat ajankohtaisista aiheista ns. perinteisiin oppikirja-aiheisiin, ja kaikkeen siltä väliltä. Kokeen kakkososiossa kysytään usein ns. peruskysymyksiä, kun taas vaativammassa kolmososiossa tehtävissä voidaan edellyttää eri kurssien tietojen yhdistämistä tai oppikirjatiedon soveltamista uuteen aiheeseen tai uudelle alueelle. Kysymyksenlaatijat sitten koittavat keksiä kysymysaiheita näihin, ja ideat voivat tulla milloin mistäkin.

Tehtävä 1

”Ykköstehtävän monivalinta. Siellä oli ne diagrammit ja piti niistä valita virheellinen (tai ainakin näin ymmärsin), niin en oikein tiennyt, mikä niistä oli se virheellinen. Oliko se helposti huomattavissa ja oliko siellä jokin kyseinen tekijä, mikä olisi antanut vastauksen.” - hämmentynyt abi

Jos katsoi neljää ilmastodiagrammia ja niissä olevien sademäärien ja kuukausien keskilämpötilojen kuvaajia, huomaa, että yksi diagrammi eroaa muista. Suomi on verrattain pieni maa, vaikka pituutta onkin n. 1000 km Hangosta Utsjoelle, ja näiden eri paikkakuntien ilmastodiagrammien pitäisi muistuttaa melko pitkälle toisiaan. Vaasalle on piirretty, että edes talvikuukausina kuukauden keskilämpötila ei menisi miinukselle, kun jopa Hangossa eli Suomen eteläkärjessä näin tapahtuu tammi-maaliskuussa. Lisäksi Vaasalle on piirretty oleellisesti erilainen sademäärien jakauma vuodenaikojen mukaan kuin muualle Suomeen. Tämäkään ei voi loogisesti pääteltynä pitää paikkaansa.

Tehtävä 7

”Mitä siihen 7.3-kysymykseen olisi pitänyt vastata? Ei mun mielestä käyty kursseilla läpi miten planetaariset tuulet vaikuttaa Irlannin sekä Antigua ja Barbudan ihmisten elämiseen... vai olisiko pitänyt hyödyntää jotain muita maantieteellisen ajattelun osa-alueita? En osannut yhtään.” - Selkeesti osaava :,)

Ei tietenkään tunnilla ole opeteltu: ”...planetaarinen tuuli x vaikuttaa Antiguan ja Barbudan alueen ihmistoimintaan tavalla y…”. Olette käyneet opetuksessa läpi planetaariset tuulet, niiden syntytavat, alueellisen esiintymisen sekä ominaispiirteet.

Siinä yhteydessä olette opetelleet, missä päin maapalloa mitkäkin planetaariset tuulet tyypillisesti esiintyvät. Sitten osaat kokeen aikana sijoittaa, esimerkiksi maailman kartan avulla, Irlannin sekä Antigua ja Barbudan maailman kartalle. Näitä tietoja yhdistelemällä osaat sanoa, mistä planetaarisesta tuulesta on kyse alueella. Kun tiedät, miten kyseinen planetaarinen tuuli ilmenee ja aiheuttaako se esimerkiksi pysyvän korkeapaineen tai kenties polaaririntaman omanlaisine sääoloineen, voit päätellä, miten se mahdollisesti vaikuttaa ihmiseen alueella.

Kokeen kolmososiossa (30 pisteen kysymykset) testataan abin kykyä soveltaa ja yhdistellä tietoa sekä tehdä tiedon pohjalta johtopäätöksiä.