YTL:n sensori Rune Skogberg vastasi kokelaiden kysymyksiin keskipitkän ruotsin kokeesta. Kysymyslomake oli auki koepäivänä klo 12-18. Toimittaja on tiivistänyt kysymyksiä tarpeen mukaan.
Katso keskipitkän ruotsin koe ja hyvän vastauksen piirteet täältä
Yleisiä kysymyksiä kokeesta
”Miksi koe oli niin haastava verrattuna muiden vuosien kokeisiin? Paljon riikinruotsia yms…” - #ear
Jokainen koe koetaan aina aiempaa vaikeammaksi. Se, että koe tuntuu vaikealta, johtuu usein siitä, että harjoitustilanteet vanhojen kokeiden parissa ovat rennompia kuin varsionainen yo-koetilanne, joka on luonnollisesti stressaava. Itse asiassa on havaittu, että se mikä on tuntunut vaikealta, ei käytännössä olekaan ollut niin vaikeaa.
Tehtävä 4
”Miks vastaukset on kuunteluina kun ne on tekstinä yläpuolella, eikö mee turhaa aikaa kuunteluun? Ja miks vaan 17 tehtävää?” - B tulee
Puhe toimi tässä tapauksessa tekstin tukena, koska esimerkiksi intonaatiolla ja painotuksilla voi olla merkitystä tulkinnassa dialogeissa. Tällä kertaa tehtäviä oli 17, joskus niitä on vähemmän, joskus enemmän. Pistemäärä on kuitenkin aina se sama, eli 299.
Tehtävä 5
”Olisiko voinut valita kahteen kohtaan saman vastauksen??” - ??
Ei, tehtävässä ei voi valita samaa vastausta kahteen kohtaan.
Tehtävä 15
”4. Minä varaan liput, jos ensin päätämme, mitä ja milloin.
Eikö parempi olisi ollut ”Varaan liput, kun ensin päätämme mitä katsomme ja milloin.”
Todella huono ilmaisu suomeksi, pyytäisin YTL:ää vähän kiinnittämään huomiota näihin tehtäviin. Käänsin sen kuitenkin elokuvayhteyteen, vaikka ei mennyt sanasta sanaan suomenkielisen ohjeistuksen mukaan. ”Jag bokar biljetterna när vi först har bestämt vad vi ska se och när.” Toivottavasti kelpaa eikä sakoteta virheestä!” - hämmentynytabi
Asiat voi ilmaista monella tavalla, niin suomeksi kuin ruotsiksi. Ensivilkaisulla vastauksesi näyttää oikein toimivalta.
”Onko dialogitehtävä automaattitarkisteinen vai tarkistaako sensori sen?” - Hämmentynyt
Tehtävä arvioidaan elävän ihmisen toimesta. 🙂
Tehtävä 16
”Miten käy jos kirjoitin vuokra-sanan väärin 16.1... parikin kertaa!” - haluunpäästäläpi
Yksittäisistä kirjoitusvirheistä ei tehdä erillisiä pistevähennyksiä, vaan kokonaisuus (ymmärrettävyys ja viestinnällisyys) ratkaisee.
Tehtävä 17
”Pitikö pitkän kirjoitelman uutisen olla aiheena ”hauska”, mutta kirjoitettu todenmukaisen uutisen tyylisesti?” - *
Se, että uutisen tulee olla hauska, mainitaan tehtävänannossa. Hauska on toisaalta suhteellinen käsite. Maku ja mielipiteet vaihtelevat. Kokonaisuus ratkaisee.
”Hei! Kuinka suuri pistevähennys tiedossa, jos puhuin eräästä sanasta läpi koko kirjoitelmani en-sukuisena sanana, vaikka kyseessä ett-sukuinen sana. Mainitsin siis sanan useamman kerran ja virheellisesti myös taivutin sanan esim. min, sillä luulin sen olevan en-sukuinen.” - Oj då :(
Yksittäisistä virheistä ei tehdä erillisiä pistevähennyksiä, vaan kokonaisuus (ymmärrettävyys ja viestinnällisyys) ratkaisee. Yksittäisillä sukuvirheillä (en/ett) ei yleensä ole suurtakaan merkitystä, kunhan teksti muuten toimii.
”Kuinka merkittävä painoarvo tehtävänannon sanalla ”uskottava” on? Kirjoitin ruotsiksi, että Stubbilla ja Orpolla tuli Ruotsin pääministerin tupaantulijaisissa riitaa kanelipullista ja Orpo joutui lentämään eri lennolla Suomeen. Hauska on, mutta onko liian korkealentoista? PS. Ymmärrän, että vaikea vastata kysymykseen näkemättä vastausta.” - Poor Stubb
Ilmaus ”uskottava” tässä yhteydessä lähinnä tarkoittaa sitä, että tekstin tulee kuulostaa oikealta uutiselta. Toisin sanoen lukijan tulisi tunnistaa uutisjournalismin tyyli, sävy ja rakenne, vaikka sisältö olisikin keksitty ja humoristinen.
Ajatuksesi riidasta korvapuusteista on sinänsä humoristinen ja sopii hyvin tehtävänantoon. Kysymys on pikemminkin siitä, miten olet esittänyt sen. Jos tapahtuma kuvataan uutismaisesti, eli asiallisella sävyllä, selkeällä rakenteella ja ehkä jonkinlaisella ”selityksellä” tai kontekstilla, myös epätavallinen tai hieman absurdi tilanne voi tuntua riittävän uskottavalta.
Jos taas tilanne on liian epäuskottava ilman mitään kytköstä todellisuuteen, uskottavuus voi hieman häiriintyä. Yksittäinen idea ratkaisee kuitenkin harvoin arviointia – kokonaisuus ratkaisee: kieli, tyyli, rakenne ja se, kuinka hyvin noudatat uutisgenreä.
”Missä menee uskottavan ja epäuskottavan uutisen raja?” - Juuh
Ilmaus ”uskottava” tässä yhteydessä lähinnä tarkoittaa sitä, että tekstin tulee kuulostaa oikealta uutiselta. Toisin sanoen lukijan tulisi tunnistaa uutisjournalismin tyyli, sävy ja rakenne, vaikka sisältö olisikin keksitty ja humoristinen.
Jos tapahtuma kuvataan uutismaisesti, eli asiallisella sävyllä, selkeällä rakenteella ja ehkä jonkinlaisella ”selityksellä” tai kontekstilla, myös epätavallinen tai hieman absurdi tilanne voi tuntua riittävän uskottavalta.
Jos taas tilanne on liian epäuskottava ilman mitään kytköstä todellisuuteen, uskottavuus voi tietysti hieman häiriintyä. Yksittäinen idea ratkaisee kuitenkin harvoin arviointia. Kokonaisuus ratkaisee: kieli, tyyli, rakenne ja se, kuinka hyvin noudatat uutisgenreä.
”Kuinka paljon lähtee pisteitä, jos unohti laittaa otsikon uutistehtävään?” - Iidaaa
Teksti ei silloin vastaa täysin tehtävänantoa. Otamme kantaa tähän sensorikokouksessa.
”Haittaako jos kirjoituskilpailu-tehtävään laittoi alle keksityt omat tiedot eli päivämäärän ja nimen?” - J
Ei haittaa. On vain hyvä, että omaa nimeä ei paljasteta, sillä näin säilyy henkilöllisyyden salaisuus.
”Haittaako, jos kirjoitin yritystehtävään lähinnä työpaikkailmoituksen? Kerroin toki sijainnin ja muita mitä tehtävässä pyydettiin.” - Apua
Tehtävän tarkoituksena on esitellä oma yritys verkkosivulla. Kokonaisuuden toimivuutta on tarkasteltava, jotta tähän kysymykseen voi ottaa konkreettisesti kantaa. Jos olet antanut pyydetyt tiedot, olet ainakin osittain täyttänyt tehtävän. Sensorikokous on kuitenkin ensin otettava kantaa vastausten joukossa esiintyviin erilaisiin tekstityyppeihin.
”Haittaako jos tähän tehtävään laittoi oman otsikon?? Eikä aloittanut esim sanomalla ”hej”.” - Desperad
Oma otsikko on OK. Ja puuttuva ”Hej” ei varmaankaan ole ongelma. Esittelyteksti voi alkaa monella eri tavalla.
