YTL:n sensori Nils Sandman vastasi kokelaiden kysymyksiin psykologian kokeesta. Kysymyslomake oli auki koepäivänä klo 12-18. Toimittaja on tiivistänyt kysymyksiä tarpeen mukaan.

Katso psykologian koe ja hyvän vastauksen piirteet täältä

Yleisiä kysymyksiä kokeesta

”Onko lopetuskappaleet välttämättömiä?” - enosaatehdälopetusta

Vastauksessa on tärkeää, että siitä löytyy vastaukset tehtävänannon kysymyksiin selkeästi ymmärrettävällä tavalla. Mikään yksittäinen tyyliseikka ei ole pisteytyksen suhteen erityisen tärkeää. Poikkeuksena tosin tilanne, jossa toivotaan käytettävän tehtävässä tiettyjä alaotsikoita. Sellainen on hyvä muistaa tehdä kuten ohjeessa pyydetään. Tässä kokeessa tällaisia tehtäviä ei kuitenkaan ollut.

Tehtävä 1

”Kysymykseni liittyy kohtaan 1.7. Studeon kirjasarjassa ei ole ikinä käytetty kyseistä käsitettä enkä ole kuullut siitä missään. Minulle tuttu synonyymi olisi: aktiivinen geenien ja ympäristön yhteisvaihtelu. Onko reilua, että joissain kirjasarjoissa ei ole ikinä käytetty tätä tehtävän termiä, jolloin se vaikuttaa opiskelijoiden mielestä väärältä?” - ErikoinenSynonyymi

Jos kirjasarjoissa on merkittäviä poikkeamia termien suhteen, niin se on toki hankalaa. Tämä on asia, joka varmaankin tulee tarkistaa ja käsitellä sensorikokouksessa.

”1.18 Eikö sosialisaatio tapahdu myös silloin kun yksilö on jo ryhmän jäsen, eikä vain silloin kun yksilö siirtyy/hänestä tulee ryhmän jäsen? Sosialisaatio tapahtuu kuitenkin myös silloin kun lapsi omaa perheensä normit ja käyttäytymistavat, mutta lapsi on jo ennen sitä osana perhettä, jolloin sosialisaatiossa hänestä ei tule ryhmän jäsentä vaan hän on osana sitä jo. Mielestäni kysymys on harhaanjohtava, eikä siinä oteta tarpeeksi huomioon erilaisia ryhmiä.” - Sensoriselitä

Sosialisaatiota tosiaan tapahtuu jatkuvasti läpi elämän, mutta voimakkaimmillaan se on aina silloin kun yksilö päätyy tilanteeseen, jossa on uusia normeja ja omaksuu ne. En siten näe, että väitteessä on virhettä, mutta asiasta voisi keskustella sensorikokouksessa.

Tehtävä 3

”Haittaako, jos ei pistänyt ukkojen nimiä tai teorioita tähän tehtävään? Onko edes mitään joita olisi voinut pistää??? Sain 1104 merkkiä.” - 2diiva4biiva

Tehtävässä ei tarvitse mainita nimeltä ketään yksittäistä tutkijaa. Oleellista on osoittaa, että tietää mitä metakognitio on ja miten siitä on hyötyä opiskelussa. Jos vastaus on osuva, tämän voi saada kerrottua kyllä myös alle 2000 merkin vastauksessa.

Tehtävä 4

”En saanut tarpeeksi merkkejä niin menikö ohi aiheen jos kerroin konstansseista ja syvyysvihjeistä myös?” - Kix

Tehtäviin on mahdollista vastata alle maksimimerkkimäärän ja saada erinomaiset pisteet, joten jos tuntuu että on vastannut kaiken oleellisen, ei tarvitse keksiä lisää asiaa pidempää vastausta varten. Nuo hahmottamiseen liittyvät kognitiiviset ilmiöt eivät ole vastauksessa välttämättömiä, mutta en usko että niistä tosin on haittaakaan, koska kyllä ne liittyvät käsiteltävään aiheeseen.

”Jos en selkeästi nimennyt eri havaitsemisen vaiheita, mutta ne tulivat ilmi vastauksessa, voiko silti saada hyvät pisteet? Ja haittaako, jos kirjoitti myös tarkkaavaisuuden hermostollisesta perustasta?” - Kognipsyka

Jos vastaus on selkeä ja käsittelee oikeita asioita, tarkalla tavalla jolla se on kirjoitettu ei ole suurta väliä. Tarkkaavaisuus liittyy selkeästi havaitsemiseen, joten se on hyvä mainita. Tarkkaavaisuuden hermostollisen perustan esittely laajasti ei ole tarpeen, mutta en näkisi sitä myöskään ongelmaksi kunhan myös aistitiedon kulkemiseen liittyvät aivoalueet on mainittu.

Tehtävä 5

”Arvioin tehtävässä 5., että Annalla on todennäköisesti traumaperäinen stressihäiriö ja kerroin sen oireista kattavasti verraten niitä Annaan. En kuitenkaan maininnut mitään muita häiriön piirteitä, vaikka Annan esimerkiksi kertoi että hänellä on ollut keskittymisongelmia (ADHD/ADD?) jo ennen onnettomuutta. En siis keskittynyt aikaisempiin oireisiin vaan rajasin vain ”nykyisiin” onnettomuuteen viittaaviin oireisiin merkkimäärän puutteen vuoksi. Onko tämä paha virhe?” - HM

En voi arvioida asiaa tarkkaan kun en ole nähnyt koko vastausta, mutta veikkaisin että yhteen mahdolliseen häiriöön keskittymällä voi kyllä saada vastauksesta hyviä pisteitä, jos vastaus on onnistunut. Kaikkein korkeimpiin pisteisiin tehtävässä kaivataan pohdintaa siitä, että Annan tapaus on monitahoinen ja on vähän epäselvää voidaanko hänelle antaa yhtä tiettyä diagnoosia, tai mitään diagnoosia ylipäätään.

”Millä perusteilla kokelaan pitäisi pystyä osaamaan sanoa varmasti, jos kyseessä on PTSD, eikä vaan esim. masennusta ja ahdistuneisuutta?” - abi

Tehtävässä ei tarvitse vastata, että kyseessä on varmasti yksi ongelma. Erinomaisessa vastauksessa nimenomaan pohditaan, että tässä voi olla kysymys monesta eri ongelmasta.

Tehtävä 6

”Jos aineistoa ei ole hyödynnetty tunnesäätelyn kehitystä koskevissa kappaleissa, vähentääkö se pisteitä? Ihmettelin, kun HVP käytti sitä jokaisessa kappaleessa, vaikka tehtävänannossa ei sitä käsketty erikseen tekemään.” - mato

Tehtävänannossa sanotaan: ”Kuvaile kaksi tunteiden säätelyn keinoa, joita Osmo hyödyntää tilanteessa.” ja täten aineistoa tulee hyödyntää sillä tavalla, että valitsee kaksi esimerkkiä, jotka löytyvät aineistosta. Suoraa viittausta ei pyydetä, mutta yksinkertaisin tapa rakentaa vastaus olisi mainita, että aineistossa tapahtuu X ja sitten selittää millainen tunteiden säätelyn keino se on.

”Onko virhe, jos ei maininnut Osmolla olevan Downin syndrooma?” - fridu

Ei ole virhe, Downin syndrooma ei tässä tilanteessa vaikuta merkittävällä tavalla käytettyihin tunteiden säätelyn keinoihin.

Tehtävä 7

”Jos kirjoitti tosi laajasti ja monesta eri näkökulmasta, mutta ei varsinaisesti hyödyntänyt tai käyttänyt aineistoa apuna, voiko vastaus silti riittää esimerkiksi 22-25p vastaukseen? Kuinka paljon siis aineiston käyttö vaikuttaa pisteisiin?” - Tietämätön

Tehtävänannossa ei vaadita, että aineistoon tarvitsisi suoraan viitata vastauksessa, joten vastaus voi olla oikein hyvä myös ilman suoria viittauksia. Aineistossa on kuitenkin selkeitä esimerkkejä ilmiöistä, joita olisi hyvä vastauksessa käsitellä, kuten se että ihmiset saattavat pitää suosituksia poliittisena kannanottona tai huomio siitä, että ravitsemussuositukset ovat kautta aikain herättäneet tunteita.

”Mitä jos jäi vahingossa kappaleiden väliin joku oma sekava muistiinpanovirke?” - -jäi kaivelemaan

Tämä ei haittaa, jos sensori pystyy kuitenkin selkeästi ymmärtämään vastauksen.

”Jos esseetehtävässä käyttää käytöksen selitykselle mallioppimista ja motivaatiota, onko ne hyviä tarkastelukulmia vai kaukaa haettuja?” - Ravitsemussuositusten vastustaja

Kyllä motivaatiota ja mallioppimista voi hyödyntää tässä vastauksessa. Tehtävässä on keskeistä mainita tunteet ja identiteetti, jos motivaatio ja oppiminen liitetään tunteiden viriämiseen ja identiteetin muodostumiseen, niin ainakin silloin ne sopivat osaksi vastausta.

”Kiva koe, mutta haittaako, jos tehtävässä ei ottanut huomioon ruokasuositusten ympäristöpuolta ja käsitteli kysymyksen mukaista vahvojen tunteiden syntymistä monipuolisesti.” - Hey

Yksi näkökulma, jota vastauksessa voi käsitellä on se, että tietyt ihmiset voivat nähdä ympäristönäkökulman poliittisena asiana ja se voi johtaa poliittisen identiteetin aktivoitumiseen ja tätä kautta tunteisiin. On kuitenkin monia muitakin näkökulmia, joita tehtävässä voi käyttää, joten tuon poliittisen näkökulman jääminen pois ei ole merkittävä puute, jos vastaus on muuten monipuolinen.

”Sopiiko tehtävän: persoonallisuuspiirteiden tarkastelu, esim. avoimuus uusille kokemuksille ja McAdamsin teoria?” - PS5

Tehtävässä oleellista on miettiä mikä aiheuttaa tunteita ja tässä tapauksessa identiteetti todennäköisesti liittyy vahvoihin tunnereaktioihin. McAdamsin mallissa erityisesti persoonallisuuden narratiivinen taso liittyy identiteettiin ja temperamentin kautta voisi perustella tunnereaktion voimakkuutta. Eli jos persoonallisuus liitetään tunteisiin, identiteettiin ja suhtautumiseen tietoon, niin sitä kautta se voisi sopia hyvään vastaukseen.

Tehtävä 9

”Riittikö 30p tehtävässä aivojen toiminnasta oikeesti tarkastella vaan biologista aivojen kehittymistä, koska muuta ei pyydetty? Aivon kehitys sanana viittaa aika voimakkaasti nimenomaan biologiseen näkökulmaan.” - sofia

Vastauksessa keskeistä on tosiaan aivojen biologinen kehitys, mutta sitä ei voi täysin erottaa muusta kehityksestä. Siksi hyvässä vastauksessa mainitaan myös, että esimerkiksi herkkyyskaudet, varhainen vuorovaikutus ja oppiminen vaikuttavat aivojen kehitykseen myös biologisella tasolla.

”Oliko ok, että kirjoitti aivojen kehityksen ohella esim. ajattelun ja muiden kognitioiden kehityksestä?” - olivaikeekoe

Kysymyksessä oleellista on aivojen kehitys, mutta se liittyy kyllä myös kognition kehittymiseen. Eli jos vastauksessa kerrotaan miten kognition kehitys ja aivojen kehitys liittyvät toisiinsa, niin se on oikein hyvä tapa vastata. Vastaus pelkästään kognition kehityksestä menisi ohi tehtävänannosta.

”Onko ok jos käsitteli myös vanhuutta myöhäisaikuisuuden ohella?” - A

Kyllä, myöhäisaikuisuudella tarkoitetaan yleensä ikää noin 60-ikävuodesta elämän loppuun saakka, joten vanhuus kuuluu tähän kategoriaan.

”Pitikö/saiko aivojen kehityksessä soveltaa Piagetin ja Vygotskyn teorioita?” - Mira

Tehtävässä oleellista on kertoa, miten aivot muuttuvat kehityksessä ja on hyvä mainita, että ympäristö vaikuttaa paljon siihen, miten tämä kehitys tapahtuu. Ei ole tarpeen käsitellä nimenomaan Piagetin tai Vygotskyn teorioita, tärkeää on puhua ylipäätään siitä että oppiminen ja sosiaalinen vuorovaikutus vaikuttavat aivoihin. Nuo teoriat voi halutessaan toki mainita.

”Haittaako, jos vastauksessa on 10 000 merkkiä? Tai jos aikaisemmassa 30 pisteen tehtävässä oli vain 4 000 merkkiä?” - merkkistruggle

Osan 1 ja 2 tehtävissä, eli tehtävissä 1-6 on merkkimäärärajoitus, jonka ylittämisestä tulee pistevähennys. Osassa 3, eli tehtävissä 7-9 ei ole tällaista rajoitusta. Osan 3 tehtävissä voi siis kirjoittaa hyvinkin pitkän vastauksen, mutta se ei ole tarpeellista erinomaiseen vastaukseen. Näihinkin tehtäviin on mahdollista vastata erittäin hyvin jo noin 4000-6000 merkin esseellä.