YTL:n sensori Vesa Paajanen vastasi kokelaiden kysymyksiin biologian kokeesta. Kysymyslomake oli auki koepäivänä klo 12-18. Toimittaja on tiivistänyt kysymyksiä tarpeen mukaan.

Katso biologian koe ja hyvän vastauksen piirteet täältä

Yleisiä kysymyksiä kokeesta

”Moi! Haittaako jos kielioppi ei oo vahva esseissä tai vähän epäselkeetä?” - Moahahahaaa

Tämä ei ole kielioppikoe, joten pienistä emme välitä. Pääasia, että tekstistä saa selvää ilman arvailua. Kuitenkin kirjoitusvirheet, joissa termit sekaantuvat (esim. eksosytoosi / endosytoosi / endoteeli / endoterminen), joudutaan tulkitsemaan virheiksi. Riippuu myös tehtävästä: 20 p esseessä oletetaan, ettei avainsanoja jouduta etsimään vaan kirjoitus muodostaa loogisen kokonaisuuden. Sen sijaan on melko sama, miten ilmaisee mitokondrion tehtävän (siitä saa 1 pisteen).

Tehtävä 1

”Millä perusteella tehtävässä 1.2 oikea vastaus on ”Hyttynen imee verta ihmisen käsivarresta”. Eikös tällöin ole kysymys loisinnasta eikä laidunnuksesta. Biologian kirjoissa laidunnus määritellään seuraavasti (BIOS): ”Eliöitä, jotka syövät kasveja tai muita tuottajia, kuten leviä tai syanobakteereja, kutsutaan kasvinsyöjiksi. Tätä lajien välistä saalistussuhdetta nimitetään laidunnukseksi.” Mielestäni ihminen ei taida olla tuottaja, kuten levä tai syanobakteeri.” - Kauhistunut

Kannattaa muistaa, että Bios ei ole ainoa biologian oppikirja. Saman kustantajan toisessa teoksessa ilmaistaan asia yleisemmin ”Laidunnuksesta on kyse silloin, kun laiduntajana toimiva kuluttaja ei tuhoa ravintokohdettaan kokonaan vaan käyttää siitä ainoastaan osan ja siirtyy usein uuteen ravintokohteeseen”. Monessa muussa lähteessä (koulukirjojen ulkopuolella) hyttystä käytetään laidunnuksen esimerkkinä.

”Bios 2 kirjan mukaan laiduntajat saavat tarvitsemansa energian tuottajista. Ymmärtääkseni kohdassa 1.2 yksikään vaihtoehto ei toteuta tätä.” - hökäle

Hyttynen on kuitenkin näistä parhaiten sopiva vaihtoehto. Bioskin mainitsee laiduntaja kappaleessa, että laiduntajat syövät elävästä saaliista vain osan, jolloin saalis ei kuole. Tuo kirjan otsikon mukainen määritelmä on vähän hassu: saahan myös aineiston 2.A susi energiansa tuottajalta, vaikka niiden välillä on sopuli, josta ei paljon jää jäljelle suden hampaissa.

Tehtävä 2

”Tehtävässä yksi sanottiin, että: ”Piirrä ravintoketjustasi energiapyramidi ja kirjoita piirtämääsi energiapyramidiin eri trofiatasojen lajien nimet” Riittääkö, että kirjoitti tosiaan lajien nimet eli esim. susi ja paju, eikä maininnut esimerkiksi tuottaja, peto…jne?” -Iitu

Pelkät lajit riittävät. Pääasia, että pyramidissa ylemmällä askelmalla oleva laji käyttää alempana olevaa suoraan ravinnokseen. Mainitsemallasi sudella on oltava kova nälkä, jos pajua järsii. Jos sen sijaan olet laittanut sopulin niiden väliin, saat myös sudesta pinnat.

Tehtävä 3

”Vähentyykö pisteet, jos selitti viherhiukkasen kohdalla koko fotosynteesin ja mitokondrion kohdalla koko soluhengityksen?” - L

Tätä vähän osattiin pelätä lahjakkailta opiskelijoilta. Tehtävässä on 5 soluelintä ja 3.2:ssa jaossa 10 pinnaa. Siten yksi pinna siitä, onko viherhiukkasia kasveilla / eläimillä, ja toinen merkityksestä. Kertomalla koko energiantuotantoprosessin olet ainakin antanut muille tasoitusta kuluttamalla yhteen pinnaan kovasti aikaa.

Tehtävä 4

”Koiratehtävässä ei sanottu oliko karvaton koira ominaisuudeltaan homotsygootti vai heterotsygootti. Tein molemmista vaihtoehdoista risteytyskaavion. Oliko tämä oikein?” - koira

Karvattomuutta aiheuttaa dominoiva letaalialleeli. Olet siis risteyttänyt myös kuolleena syntyneen koiran. Valitettavasti zombiristeytyksistä joudutaan rokottamaan pisteitä.

”Olen vastannut murtolukumuodossa kysymykseen, mitkä jälkeläiset muodostuvat kohdissa 4.1 ja 4.2, onko sekin hyväksyttävää?” - William

Uskoisin, että sensori osaa tunnistaa yksinkertaiset murtoluvut kuten ½ ja ¼ ja ymmärtää, että ne tarkoittavat samaa kuin 50 % ja 25 %. Väittäisin että kyllä niistä pisteet saadaan.

”Kuinka paha virhe on käsitellä tehtävää sukupuolikromosomien mukaan?” - Jake93027

Tehtävänannossa mainitaan autosomaalisesti periytyvä. Ei tuo virhe maata kaada, mutta tehtävistä 4.1 ja 4.2 voivat olla pisteet vähissä. Toivottavasti muut tehtävät ovat menneet nappiin niin saadaan valkoinen lakki päähän.

Tehtävä 9

”Miten paljon vastauksessa tuli käsitellä lainsäädäntöä (EU:ssa ja Suomessa)?” - Huolestunut

HVP:ssä on lueteltu erilaisia direktiivejä, mutta niistä ei kannata olla kovin huolissaan. Enemmänkin laitoimme ne kokeen tarkastajille muistilistaksi mahdollisesti vastaan tulevista detaljeista, ja kokelaille infoksi siitä, että Koijärviaikojen jälkeen on paljon positiivistakin tapahtunut ja monimuotoisuutta pyritään säilyttämään monella tavalla (vaikka välillä siinä ei onnistutakaan). Kannattaa huomata HVP:n taikasanat ”alla on mainittu esimerkkisisältöjä. Myös muista relevanteista keinoista saa pisteitä”.

Pääasia, että aihetta on käsitelty monipuolisesti ja muistettu, että suojelualueet tai lajien suojelu edellyttävät aina lainsäädäntöä ja sitä puolestaan ohjaavat erilaiset kansainväliset sopimukset.

”Kuinka paljon rokotetaan turhasta tiedosta?” - Nimimerkki 5000 merkkiä

Hienoa, että olet jaksanut kirjoittaa pitkästi. Hyvää asiatekstiä on aina mukava lukea. Kuitenkin, jos tarina menee tehtävänannon ulkopuolelle, voi täydet pisteet unohtaa. Yleensä bilsan tehtäville ei ole käytetty niin tiukkoja aiherajoja kuin erilaisia kriteeritaulukoita käyttävissä aineissa, mutta katsotaan millainen linja lopulliseen arvosteluohjeeseen muodostuu. Yleensä on parempi, että tekstiä on paljon, koska se osoittaa hyvin osaamistasi. Tosin pitkään tekstiin tulee helposti lipsahduksia ja asiavirheitä.

”Haittaako, jos vastasi enemmän sillä tyylillä, että mitä Suomessa pitäisi tehdä monimuotoisuuden suojaamiseksi eikä, että mitä Suomessa jo tehdään?” - L

Riippuu vähän siitä, kuinka korkealentoisia suojeluehdotuksesi ovat. Jos ne on perusteltu geneettisen monimuotoisuuden, lajien suojelun, suojelualueiden ja erilaisten lainsäädäntökeinojen perusteella voidaan niistä kyllä pisteitä antaa. Erityisen ansiokasta on, jos olet pystynyt kertomaan myös, miten luonnonsuojelulaki ja rauhoitukset tällä hetkellä toimivat ja lisännyt niihin parannusehdotuksia.

Tehtävä 10

”Onko ok, jos teki pistediagrammin Vernierissä ja sitten merkkasi kuvaan mikä pisteistä kuvastaa kutakin kolibrilajia? Koska oli ongelmia Libren kanssa.” - mitokondrio

Pääasia, että kyseessä on pistediagrammi, josta ilmenee, miten horroksen kesto vaikuttaa painon laskuun. Eli x- ja y-asteikko ovat jatkuvia eikä mitään luokitteluasteikkoja. En edes harmistuisi, jos pisteiden viereen olisi kirjattu lajit.

”Muodostin pistediagrammin laskemalla ensin linnun massasta annetun prosenttiosuuden, eli kuinka paljon se massa muuttui grammoina ja tein tästä pistediagrammin ajan suhteen. Onko tämä myös ok, koska tehtävässä ei suoraan pyydetty tekemään diagrammia prosentuaalisella osuudella? Onhan se kuitenkin massanmuutos myös grammoina.” - diagrammi hämmentää

Tuo hieman vääristää kuvaa, koska yksi lintulaji on 24 g ja muut 5-8 g. On luonnollista, että isolla eläimellä painonlasku on grammoissa suurempaa. Yleensä näistä käytetään prosentuaalista muutosta, jolloin allometrisesti voidaan verrata esim. hiiren ja norsun metaboliaa. Olet luultavasti pystynyt omalla kuvallasikin havaitsemaan, että pitkään horrostavilla painonlasku on vähäisempää (tosin ero käyttämälläsi menetelmällä on pienempi). Jätämme pohdintaan hyväksytäänkö esittämäsi muoto täysin.

Tehtävä 11

”Miten tarkasti pitäisi vastata tehtävän viimeiseen osakysymykseen, jotta saisi täydet 11/11p? Ja saako tehtävästä pisteitä ns. ylimääräisestä tiedosta, esim. tarkoista luvuista tms?” - Paju

Kysymyshän on perinteinen ”selitä hermosolun sähköinen säätely” tehtävä, joka on vain pakattu kanavarodopsiinin kaapuun. On tietenkin ansiokasta, jos olet esittänyt lukuja: kynnysjännite, natriumkanavien avautumis-/sulkeutumisnopeus, toimintajännite, repolarisaatio jne. Emme lukuarvoja ole halunneet kuitenkaan HVP:hen laittaa, jolloin ilmankin on täydet pisteet saatavissa.