Oppivelvollisuus vaihtelee suuresti eripuolilla Sveitsiä. Suomeen verrattuna koulupäivät ovat pidempiä ja työteliäämpiä, ja kurikin on kovempaa. Ranskankielisellä alueella näkyy naapurimaa Ranskan vaikutus ainakin kouluajoissa. Tutustumme peruskouluun Vaud’n kantonissa.
Sveitsi jakaantuu 26 kantoniin, eli osavaltioon, joilla kaikilla on oma koulujärjestelmänsä. Perheen muuttaessa kantonista toiseen se aiheuttaa usein hankaluuksia, sillä koulu aloitetaan kaikkialla eri aikaan ja opetussuunnitelmat vaihtelevat kantoneiden mukaan. Oppivelvollisuus on useimmissa kantoneissa yhdeksän vuotta, mutta monessa kantonissa on yleistynyt kahdentoista vuoden pakollinen oppivelvollisuus. Esimerkiksi Vaudin kantonissa, joka sijaitsee ranskankielisellä alueella Geneven naapurissa, käydään oppivelvollisuuskoulua kaksitoista vuotta.
Jo ala-asteen lopussa valitaan peruskoulun jälkeinen opinpolku
Esikoulu aloitetaan Vaud'ssa neljän vuoden ikäisenä luokalla 1P (1 primaire). Ala-asteen ensimmäinen taso, degré préprimaire, on luokat 1P-4P, jotka vastaavat esikoulua ja luokkia yksi ja kaksi, ja toinen taso eli degré primaire on luokat 5P-8P, jotka vastaavat Suomessa luokkia 3-6. Yläaste, degré secondaire, on luokat 9S-11S. Yläaste on kuitenkin jaettu kahteen eri linjaan, jonka oppilas valitsee ala-asteen viimeisellä luokalla. ”Yleislinjalla”, voie générale (VG), tähdätään ammatilliseen koulutukseen ja ”lukiota edeltävältä linjalta”, voie prégymnasiale (VP) pääsee suoraan lukioon, minkä jälkeen voi hakea yliopistoon. VP-linjalle päästäkseen on kuitenkin saatava tietty määrä pisteitä ala-asteen lopulla olevista kokeista.
Kaikille oppilaille annetaan lukuvuoden alussa kalenteri, johon he merkitään läksyt ja koearvosanat, ja jonka välityksellä opettajat ja vanhemmat voivat kommunikoida keskenään. Joka viikon jälkeen vanhempien täytyy myös allekirjoittaa kyseessä olevan viikon aukeama, jotta opettaja tietää heidän nähneen viikon tapahtumat ja kokeet, ja jotta he ovat selvillä koulun tulevasta ohjelmasta. Tämä toimii vähän samalla tavoin kuin Suomessa käytössä oleva Wilma. Kalenterin lopussa on muutama irrotettava sivu, jolla selvitetään poissaolot tai tarvittaessa anotaan ylimääräistä lomaa.
Arvosanat ovat ykkösestä kuutoseen: ykkönen on huonoin ja kuutonen on paras. Sveitsissä käytetään puolikkaita numeroita, mutta plussia ja miinuksia ei anneta. Kuten Suomessakin, todistukseen voi antaa vain kokonaisia numeroita. Oppilaita testataan kaiken aikaa pienillä kokeilla. Läksyt täytyy siis opetella heti ja huolella, sillä niistä saattaa olla heti seuraavalla viikolla koe. Koska testejä on usein, yhden kokeen numero ei vaikuta liian suuresti todistuksessa olevaan arvosanaan. Ja vaikka kokeesta tulisikin huonompi numero, se ei haittaa, sillä seuraava koe on luultavasti jo kahden viikon kuluttua, jolloin on mahdollisuus saada parempi numero.
Opettajat pitävät paljon tiukempaa kuria, ja heitä myös teititellään ja puhutellaan sukunimellä. Opettajat laittavat myös todella helposti kalenteriin merkinnän, jos oppilas on käyttäytynyt huonosti tunnilla tai läksyjä ei ole tehty. Läksyjä on myös paljon enemmän kuin Suomessa ja niiden tekemisessä kestää paljon kauemmin.
Koulupäivät vievät puhdin harrastuksilta
Koulupäivät alkavat hyvin vaihtelevasti. Aikaisimmillaan koulu voi alkaa klo 7.45, ja myöhäisin mahdollinen on 9.25. Vaikka koulu alkaisikin hyvin aikaisin, se voi silti loppua vasta neljältä, sillä Sveitsissä, kuten Ranskassa, ruokatauko voi olla jopa puolitoista tuntia pitkä. On kuitenkin päiviä jolloin ruokatauko on vain 45 minuuttia. Ranskan vaikutus näkyy myös siinä, että keskiviikkoiltapäivisin Sveitsin ranskankielisillä alueilla ei ole koulua, sillä aikaisemmin Ranskassa ja Sveitsissä opetettiin keskiviikkoisin uskontoa koulun ulkopuolella. Nykyään keskiviikkoiltapäivä on nuorille vain vapaata aikaa olla ystäviensä kanssa.
Vapaa-ajalla sveitsiläisnuoret harrastavat vähän. Vain muutamalla oppilaalla luokassa on jokin liikunnallinen harrastus, ja myös musiikkia harrastaa todella pieni osa. Pojat pelaavat vapaa-ajallaan jalkapalloa ja muita pelejä, mutta vastapainoksi sille paljon aikaa vietetään myös tietokoneella. Tytöt ovat mieluiten ystäviensä kanssa kaupungilla tai toisillaan kylässä kuin harrastavat jotain. Sveitsiläisten tyttöjen kunto onkin huono, sillä suurin osa heidän liikunnastaan on kaksi koulun liikuntatuntia viikossa. Koulussa järjestetään myös harrastuskerhoja, joihin voi liittyä, jolloin heti koulun jälkeen pääsee treeneihin. Niissä voi harrastaa esimerkiksi koripalloa tai judoa tai ottaa soittotunteja. Yksi syy sveitsiläisten nuorten harrastuksettomuuteen on varmasti se, että koulussa ja läksyissä kuluu niin paljon aikaa, että nuoret eivät enää jaksa harrastaa mitään iltaisin.
Sveitsissä opiskelu saattoi sujua paremmin kuin täällä Suomessa, mutta kuitenkin tuntuu siltä, että Suomessa ollaan paremmissa väleissä opettajien kanssa. Opettajillehan annetaan mukavia lempinimiä ja heidän kanssa voi naureskella ja vitsailla vaikka mistä!
Artikkelin kirjoittaja Olivia Uski kävi noin vuoden ajan yläastetta Roche-Comben koulussa, Nyonissa, Sveitsissä.
Olivia oli TET-jaksolla Yle Oppimisessa syksyllä 2014.