Tänään tulee kuluneeksi 15 vuotta Kaakkois-Aasian tuhoisasta tsunamista. Tapaninpäivän aamuna vuonna 2004 tapahtui voimakas maanjäristys Indonesiaan kuuluvan Sumatran saaren tuntumassa. Järistys sai liikkeelle jopa 15 metrin korkuiset hyökyaallot, joka iskeytyivät rannikoille musertaen talot ja paiskoen veneet satoja metrejä sisämaahan.
Luonnonkatastrofissa kuoli yli 230 000 ihmistä. Kuolonuhrien joukossa oli 179 suomalaista.
Tsunami aiheutti tuhoa erityisesti Indonesian, Thaimaan, Intian, Sri Lankan ja Malesian rannikoilla.
Pahimmat tuhot kärsittiin Indonesiassa, jossa kuoli noin 170 000 ihmistä. Tsunamista eniten kärsineessä Banda Acehissa ranta-alueet ja niiden asutus tuhoutuivat käytännössä täysin luonnonkatastrofissa.
Nyt 15 vuotta myöhemmin kymmenet tuhannet asukkaat ovat rakentaneet talonsa uudelleen samalle alavalle rannikkoalueelle siitäkin huolimatta, että tsunami- ja tulvariskit ovat ennallaan.
Asiantuntijoiden mukaan uudeelleenrakentamisen taustalla on muun muassa löyhä lainsäädäntö ja huutava pula rahasta. Lisäksi moni kotinsa menettänyt ei halua muuttaa uuteen paikkaan, vaan jatkaa elämistä vanhassa asuinympäristössään.
Kun Banda Acehiin ohjatut ulkomaiset avustukset hiipuivat vuosien myötä, ei kaupunginhallituksella ollut enää varoja sijoittaa kotinsa menettäneitä asukkaita uusille alueille.
Rahoituksen puute esti myös uusien rantavallien rakentamisen tsunamituhojen estämiseksi.
Lisäksi vankempien talojen rakennusmateriaalit ovat liian kalliita paikallisille, joten rakennukset eivät täytä vähimmäisvaatimuksia maanjäristysten tai voimakkaiden aaltojen varalta.
Riskialueilla keskitytään väestön kouluttamiseen
Uutistoimisto Reutersin mukaan korkean riskin alueelle Banda Acehiin on rakennuttu yli 25 600 asuintaloa sekä koulu- ja hallintorakennusta. Kaupungin tilastojen mukaan riskialueella asuu tänä päivänä noin 50 000 ihmistä eli yhtä paljon kuin tsunamin aikaan vuonna 2004.
Heti katastrofin jälkeen Indonesian hallitus kaavaili kieltävänsä kaiken rakentamisen kahden kilometrin säteelle rannikosta. Suunnitelmasta kuitenkin luovuttiin, kun kalastuksesta riippuvaiset asukkaat lähtivät kaduille osoittamaan mieltään.
Koska asutus on ja pysyy Banda Acehin riskialueilla, ovat viranomaiset keskittyneet kouluttamaan väestöä luonnonkatastrofien varalta.
Rannikkoalueilla asuvia on tiedotettu vaaroista, ja koulujen opetussuunnitelmaan on sisällytetty varautumisopetusta luonnonkatastrofeihin.
Uudelleenrakennus tsunamin tuhoamille rannikkoalueille on jatkunut Indonesian lisäksi myös muissa hyökyaaltojen 15 vuotta sitten runtelemissa maissa.
Niin ikään Thaimaassa ja Sri Lankassa on keskitytty väestön kouluttamiseen luonnonmullistusten varalta.
Lisäksi hallitukset ovat sijoittaneet miljoonia tsunamivaroitusjärjestelmiin, evakuointireittien rakentamiseen sekä ranta-alueiden hälytyssireeneihin.
Aiheesta aiemmin:
Tuhon aamu – kymmenen vuotta Intian valtameren tsunamista 31.12.2014
Elävä arkisto: Ensimmäiset uutiset Aasian tsunamista
Yle Areena: Yle Uutiset 50 vuotta: Kaakkois-Aasian tsunami (2004)