Naamijoen vesistöalue Pellossa ja Kolarissa on aikanaan ollut hyvinkin tärkeä Tornion-Muonionjokeen vaeltavan meritaimenen poikastuotantoalue. Joessa ja sen latvavesissä löytyy nykyisinkin jonkun verran taimenen poikasia, mutta kovin vähän verrattuna siihen, mitä voisi olla.
– Naamijoki on yksi Tornionjoen keskeisiä sivuvesistöjä, joissa meritaimen lisääntyy. Vastaavia suuria vesistöjä on puolen tusinaa. Niissä kaikissa on geneettisesti erilaistunut oma taimenkantansa, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Atso Romakkaniemi sanoo.
– Naamijoellakin on edelleen rippeet taimenkannasta olemassa, ja nykyisin jokeen nouseekin muutamia meritaimenia lisääntymään. Havainto on, että sieltä lähtee poikasia merelle, Romakkaniemi jatkaa.
Yksityismaillakin runsaasti vesiensuojelutoimia
Naamijoen yksi keskeisimpiä ongelmia on vedenlaatu. Metsien ja soiden ojituksista vesistöön valuu ravinteita ja kiintoaineita, jotka samentavat vettä ja tukkivat kutusoraikkoja. Taimen ei viihdy sameissa vesissä.
Metsäojituksista vesistöön valuu huomattavan paljon hienojakoista maa-ainesta. Avainasemassa ongelman poistamisessa on yksityisiä metsänomistajia edustava Metsäkeskus.
– Me olemme rakentaneet jo 145 erilaista vesiensuojelurakennetta, jotka estävät kiintoaineksen pääsyn vesistöön ja työ jatkuu edelleen, kertoo Metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija Pentti Olli.
Kyse on pitkäjänteisestä työstä, jonka hyöty näkyy vesistössä vuosi vuodelta parempana vedenlaatuna.
– Tämä, mitä me olemme pystytty kunnostamaan, sen vaikutus näkyy noin 3500 hehtaarin alueella. Ihan kaikkeen ei pystytä, mutta olen kuitenkin hyvilläni siitä, että metsäalueen kiintoaineiden pahimmat valumapaikat on saatu pysäytettyä, Pentti Olli sanoo.
Rahaa Euroopan unionin ympäristöohjelmasta
Naamijoen vesistö on Lapin kohde Metsähallituksen Luontopalvelujen koordinoimassa ympäristöhankkeessa.
Hankkeen tavoitteena on Natura 2000 -vesistöalueiden ja niihin liittyvien alueiden ekologisen tilan ja monimuotoisuuden parantaminen. Tarkoitus on vähentää vesistöihin tulevaa kuormitusta ja kohentaa kalojen, vesilintujen ja muun eliöstön elinympäristöä.
Hankkeessa on Suomessa kaikkiaan kahdeksan erilaista vesistökohdetta, joita työstetään parempaan kuntoon seitsemän vuoden aikana. Rahaa toimiin on käytössä 20 miljoonaa euroa. Siitä noin 60 prosenttia tulee Euroopan unionin LIFE -ohjelmasta. Hanke päättyy vuonna 2022.