Olivatko gallupit väärässä, entä kuka sai latinot ja mustan väestön taakseen? Tässä seitsemän vaaleissa esiin noussutta väitettä sekä vastaukset niihin.
1. Trump onnistui kasvattamaan kannattajakuntaansa
Oikein.
Donald Trumpin kampanjalla näyttää olevan ilmiömäinen kyky löytää juuri oikeat äänestäjäryhmät. Hän saa noin viisi miljoonaa ääntä enemmän kuin edellisissä vaaleissa.
Kyse on osaltaan historiallisen korkeasta äänestysaktiivisuudesta, mutta osaksi siitä, että Trump onnistui löytämään uusia äänestäjiä.
Christopher Borick, mielipidemittauksiin erikoistunut politiikan tutkimuksen professori Muhlenbergin yliopistosta huomauttaa, että on hyvin vaikea saada sellaista ihmistä äänestämään, joka ei ole koskaan äänestänyt.
– Trump ja hänen kampanjansa investoivat paljon tällaisten äänestäjien keräämiseen juuri Pennsylvaniassa. Hän myös onnistui heidän aktivoinnissaan ja paransi tulostaan monessa piirikunnassa, Borick kertoo Ylelle puhelinhaastattelussa.
Trumpin ydinkannattajat eli valkoiset ja vähän koulutetut miehet olivat jälleen erittäin laajasti Trumpin takana.
Demokraattien ehdokas Joe Biden onnistui kuitenkin kahmaisemaan ääniä Trumpin kaikkein tärkeimmistä kannattajaryhmistä juuri Keskilännen ratkaisevissa osavaltioissa ja vieläpä niiden keskeisissä piirikunnissa.
– Trumpilla on vahva ja uskollinen kannattajajoukko, joka jälleen kuuli hänen viestinä ja innostui siitä. Mutta nyt näyttää, että ei aivan tarpeeksi, Borick sanoo.
Trump kasvatti kannatustaan jonkin verran myös mustien miesten keskuudessa.
Tosin Trump oli heidän joukossaan tavattoman epäsuosittu 2016. Silloin hän sai vain kuusi prosenttia mustien äänistä. Tästä ei juuri ollut suuntaa muualle kuin ylöspäin.
2. Biden ei villinnyt latinoäänestäjiä
Osittain totta.
Latinot eivät äänestä yhtenä ryhmänä, kuten eivät muutkaan ihmisryhmät. Se, että mustaihoiset äänestävät yleensä melko yhtenäisenä rintamana samaa presidenttiehdokasta, on enemmän poikkeus kuin sääntö.
Yleensä etninen tausta ei määrää ennalta äänestyskäyttäytymistä.
– Trump onnistui saamaan puolelleen latinomiehiä, ja erityisesti niitä, joiden tausta on Kuubassa tai Venezuelassa tai Keski-Amerikassa. Meksikolaistaustaisten latinojen joukossa hän ei näytä juuri edistyneen, professori Borick sanoo.
Tärkeässä Floridan osavaltiossa asuu paljon kuubalaistaustaisia latinoäänestäjiä, jotka ovat yleensä konservatiivisempia kuin vaikkapa meksikolaistaustaiset. Erityisesti joihinkin venezuelalais- ja kuubalaistaustaisiin vaikuttaa osuneen Trumpin viesti, jonka mukaan demokraattien ehdokas Joe Biden tekisi Yhdysvalloista sosialistisen.
Meksikolaistaustaiset latinot ja naiset näyttävät olleen laajasti Bidenin takana.
Silti Biden pärjäsi nuorten latinojen keskuudessa heikommin kuin olisi toivonut. Monet heistä tukivat vankkumattomasti vasemmistolaista ehdokasta Bernie Sandersia, joka putosi kisasta jo keväällä.
Syksyllä varsinkin Bidenin kampanja sai kritiikkiä siitä, että espanjankielistä mainontaa ei ollut tarpeeksi. Sosiaalisessa mediassa myös kiersi ennen vaaleja nimenomaan espanjankielistä disinformaatiota.
3. Gallupit olivat täysin väärässä
Eivät olleet.
Esimerkiksi arvostettu datasivusto FiveThirtyEight antoi Trumpin voitolle kymmenen prosentin todennäköisyyden. Jos lottovoittoa luvattaisiin samalla todennäköisyydellä, kuponkeja tosiaan kannattaisi ostaa.
Lisäksi on syytä muistaa, että Bidenin saama 89 prosentin todennäköisyys kattoi myös kaikki sellaiset skenaariot, joissa Biden voittaa niukasti.
Niukkaa voittoa pidettiin todennäköisempänä kuin isoa.
Mutta eivät gallupit olleet täysin oikeassakaan.
Ennusteet menivät metsään Wisconsinin vaa’ankieliosavaltioissa. Wisconsiniin povattiin Bidenin selvää, 8-9 prosenttiyksikön voittoa, mutta lopulta osavaltiossa käytiin taistelua vain tuhansien äänien marginaaleilla.
Wisconsinissa nähtiiin iso gallup-virhe myös edellisissä presidentinvaaleissa.
Gallup-tutkija Christopher Borick on itse aloittanut uransa analysoimalla juuri Wisconsinia, eikä voi käsittää, miksi ennusteet osavaltiossa menivät pieleen jo toisen kerran peräkkäin.
Hänen mukaansa juuri Wisconsin on tavallisesti helppo osavaltio gallup-nikkareille. Ongelmat liittyvät vaaleihin, joissa Trump on osallisena.
– Wisconsinissa , ja ehkä Michiganissa, on jotain nimenomaan Trumpiin liittyvää, jota ei saada gallupeissa esille, Christopher Borick pohtii.
Lopullisesti gallupien onnistumista voi arvioida vasta, kun tulos on täysin valmis.
4. Nuoret ratkaisivat vaalit
Ainakin heidän tuellaan oli Bidenille iso merkitys.
Vaalien äänestysprosentti nousi korkeimmaksi 120 vuoteen. Ensitietojen mukaan nuoria äänestäjiä oli liikkeellä enemmän kuin aiemmin, ja moni alle kolmikymppinen äänesti ensimmäistä kertaa.
New York Timesin ovensuukyselyiden mukaan Joe Biden sai nuorten äänet hurjalla erolla: 62 prosenttia Bidenille, 35 Trumpille.
Nuorten äänissä voisi olla yksi syy myös gallupien epäonnistumiseen Wisconsinissa.
Osavaltiossa nuorten äänestysprosentti on yleensä poikkeuksellisen korkea. Samaan aikaan nuoret aikuiset ovat siellä liikkuvampia äänestäjiä kuin monessa muussa osavaltiossa.
Nuorten lisäksi ratkaisevassa asemassa olivat yli 65-vuotiaat äänestäjät. Trump näyttää ottaneen hiukan takapakkia vanhimmassa ikäryhmässä, joka oli selvästi hänen takanaan neljä vuotta sitten.
– On kiinnostavaa, että lopulta yksi syy hänen viime kertaa heikommalle menestykselleen ovat sekä kaikkein nuorimmat että kaikkein vanhimmat, Borick sanoo.
Vielä ratkaisevammassa asemassa olivat kuitenkin naisten äänet.
5. Yhdysvallat on jakautunut kahtia
Kyllä.
Ja mahdollisesti jopa syvemmin kuin vaalitulos antaa ymmärtää.
Jo toista kertaa peräkkäin nähtiin iso sukupuolijakauma: naisten selvä enemmistö äänesti Joe Bidenia, kun taas miesten äänet jakautuivat molempien ehdokkaiden kesken.
Borickin mukaan sukupuolten välinen kuilu on ollut yhdysvaltalaisessa politiikassa olemassa jo ainakin vuosikymmenten ajan, mutta se on selvästi kasvanut Trumpin aikana.
Hän uskoo, että Trumpin kampanjan suurin epäonnistuminen on naisten kadottaminen.
– Neljän vuoden aikana Trump on töninyt ja potkinut naisia yhä kauemmaksi. Varsinkin koulutettuja lähiöiden naisia, joita hän nyt yritti saada takaisin siinä onnistumatta.
Yhdysvalloissa on siis nyt monia perheitä, joissa ajatellaan hyvin vastakkaisesti siitä, miten maan asioita pitäisi hoitaa.
Varsinkin republikaanit joutuvat yhä tarkemmin miettimään, mitä tarjottavaa puolueella on naisille.
Polarisaatio ei kuitenkaan pysähdy jakoon poliittisten puolueiden tai sukupuolien välillä.
Äänet jakautuivat rajusti myös nuorten ja vanhempien sekä mustien ja valkoisten ja kaupungin ja maaseudun kesken.
Borick on kaikkein huolestunein kahtiajaosta korkeakoulutettujen ja peruskoulun käyneiden välillä. Koulutetut äänestivät joukolla Bidenia kun taas Trumpin kannattajakunnasta iso osa on käynyt vain peruskoulun.
Tämä äänestäjien välinen koulutuskuilu on Borickin mielestä Trumpin kaudella syventynyt.
6. Biden ei ole niin suosittu kuin luultiin
Enimmäkseen väärin.
Biden sai enemmän ääniä kuin yksikään presidenttiehdokas Yhdysvaltain historiassa.
Kyllästymiseen asti on hoettu, että koko Yhdysvaltain laajuinen kokonaiskannatus ei kerro voittajaa, koska voiton ratkaisevat valitsijamiehet.
Tämä vain tuppaa aina vaalien lähestyessä unohtumaan.
Biden näyttää voittavan Trumpin kokonaisäänissä selvällä erolla, kuten gallupit kertoivat.
– Ero saattaa olla prosenttiyksikön tai pari pienempi kuin ennustettiin, mutta tämä on presidentinvaaleissa hyvin tyypillistä, Borick sanoo.
Korkea äänimäärä ei silti takaa ehdokkaalle voittoa. Näissä vaaleissa on saanut poikkeuksellisen paljon ääniä juuri vahvoilta demokraattialueilta.
Esimerkiksi Massachusettsin osavaltion hän voitti noin 35 prosenttiyksikön erolla Donald Trumpiin. Vuonna 2012 Barack Obama voitti saman osavaltion “vain” 23 prosenttiyksikön erolla.
Itse vaalituloksen kannalta äänien kokonaissaaliilla ei ole merkitystä.
Trump hävisi kokonaisäänissä demokraattiehdokas Hillary Clintonille 2016 mutta voitti silti vaalit.
Nyt Trump ei aivan pystynyt samaan. Mutta jos äänestysprosentti ei olisi kohonnut niin korkeaksi kuin se kohosi, lopputulos voisi olla täysin toinen.
7. Ennusteet olivat väärässä, koska kaikki eivät uskalla myöntää äänestävänsä Trumpia
Väärin.
On hyvin vähän todisteita siitä, että ihmiset valehtelisivat ehdokkaastaan kyselytutkimuksissa. Yleensä amerikkalaiset ovat ennemminkin ylpeitä omasta kannastaan.
Sekä Bidenilla että Trumpilla luultavasti on kannattajia, jotka pitävät kantansa omana tietonaan. Mutta ei ole näyttöä siitä, että tällä olisi tilastollista merkitystä. Vielä vähemmän on näyttöä siitä, että Trumpilla olisi kantaansa piilottelevia äänestäjiä huomattavasti enemmän kuin Bidenilla.
Todennäköisempi virhe kyselytutkimuksissa on, että espanjankielisiä äänestäjiä ei ole tavoitettu riittävästi tai että heidän vastauksiaan ei ole tulkittu oikein.
Tästä kielii esimerkiksi heitto gallupeiden ja lopullisen tuloksen välillä Floridassa. Trump voitti Floridan itselleen selvästi.
Artikkeli on auki keskustelulle tiistaihin 10. marraskuuta kello 22 asti.
Lue myös: Katso täältä, miten viimeiset ratkaisevat äänet ovat kertyneet Trumpille ja Bidenille