Pieni merenneito -patsaan esittäminen pilaversiona on Tanskassa vakava asia. Kööpenhaminan käräjäoikeus on tuominnut sanomalehden maksamaan isot korvaukset patsaan asiattomasta käsittelystä lehden sivuilla.
Oikeusjutussa on kyse Tanskan suurimpiin sanomalehtiin kuuluvan Berlingsken julkaisemasta piirroskuvasta ja valokuvasta.
Toukokuussa julkaistussa pilapiirroksessa patsas esitettiin punasilmäisenä zombina repaleinen Tanskan lippu kädessään. Patsaan ympärillä oli piikkilankaa ja sen alla olevaan kiveen oli kirjoitettu "Pahuus Tanskassa".
Bob Katzenelsonin tekemä piirros kuvitti juttua, jossa käsiteltiin julkisen keskustelun kärjistymistä.
Valokuvassa patsaan kasvoilla oli puolestaan maski. Kuva julkaistiin oikeistopopulismin ja koronavirusnäkemysten yhteyttä käsitelleessä jutussa, ja patsas toimi siinä kuvituskuvana. Juttu ei siis liittynyt mitenkään patsaaseen.
Huhtikuussa julkaistun jutun otsikkona oli "Pelkäätkö koronavirusta? Silloin äänestät melko todennäköisesti Tanskan kansanpuoluetta".
Tuomittu päätoimittaja: Tämä on periaatekysymys
Oikeus määräsi marraskuun lopussa antamassaan tuomiossa Berlingsken vastaavan päätoimittajan Tom Jensenin maksamaan yli 42 000 euron korvaukset. Oikeuden mukaan sekä pilakuvan että valokuvan käyttö lehdessä loukkasivat tekijänoikeuksia.
Kööpenhaminan käräjäoikeuden tuomiossa todetaan pilakuvan muistuttavan liikaa alkuperäisteosta, jotta sen voisi katsoa olevan uusi teos. Kuva myös "demonisoi" patsasta liittämällä sen poliittiseen viestiin, äärioikeistoon ja pahuuteen, Politiken-lehti kertoo oikeuden todenneen.
Piirroksen oikeuteen vieneelle kuvanveistäjä Edvard Eriksenin perikunnalle on siksi maksettava korvauksia lähes 38 000 euroa. Lisäksi Jensenin on korvattava oikeudenkäyntikuluja 4 500 euroa.
– En voi käsittää, että piirustus on tekijänoikeusrikkomus, jolla perilliset voivat ansaita rahaa. Se on niin kaukana alkuperäisestä taideteoksesta, hämmästelee oikeuden päätöstä pilakuvan tehnyt Katzenelson Journalistenin haastattelussa.
– Pieni merenneito on kansallinen symboli. Kun piirrämme sen, ei kyse ole taideteoksen kopioinnista. Se on Tanskan symboli vähän niin kuin Vapaudenpatsas on amerikkalaisten arvojen symboli, Katzenelson jatkaa.
Patsaan symboliarvosta kertoo osaltaan se, että sitä käytetään jatkuvasti erilaisten mielenilmausten välineenä. Patsaaseen on vuosien mittaan liitetty erilaisia iskulauseita, sitä on tuhrittu maalilla ja sen pääkin on sahattu irti kaksi kertaa.
Katzenelson kaipaa nyt samanlaista sananvapaustaistelua kuin Tanskassa vuonna 2005 julkaistujen Muhammed-pilakuvien yhteydessä, jotta kuvia patsaasta uskallettaisiin jatkossakin julkaista oikeusjutusta välittämättä.
– Kyse on pelosta, aivan kuten sanomalehdillä oli Muhammed-kuvien suhteen. Tässä tapauksessa ei puhuta terrorismin uhasta, vaan taloudellisesta uhasta, Katzenelson sanoo Journalistenissa.
Päätoimittaja Jensen on ilmoittanut lehden valittavan tuomiosta ylempään oikeusasteeseen.
– Mielestäni tuomio on todella väärä. Siksi valitamme siitä. Tämä on periaatekysymys. Medialla täytyy olla mahdollisuus tehdä tällaisia kuvituksia, Jensen kommentoi tuomion jälkeen Mediawatchille.
Tekijänoikeuslaki mahdollistaa korvausten vaatimisen
Tanskan journalistiliiton Journalisten-lehden mukaan kuvanveistäjä Eriksenin perikunta on tunnettu siitä, että se vahtii äärimmäisen tarkasti sitä, missä yhteydessä patsasta käytetään.
Journalistenin vuonna 2007 julkaiseman artikkelin mukaan suurin osa Tanskan lehdistä on joutunut ongelmiin patsaskuvien vuoksi. Berlingskekin sai jo vuonna 2005 Eriksenin perikunnalta 10 000 kruunun maksuvaatimuksen käytettyään patsaan kuvaa ilman ennakkolupaa Tanskan turismia käsitelleessä uutisessa.
Perikunta vetoaa Tanskan tekijänoikeuslain kohtaan, joka kieltää taideteosten vapaan käytön kaupallisessa yhteydessä. Taideteosta saa käyttää pääkuvana vain suoraan siihen liittyvässä tekstissä.
Ilman erillistä korvausta sallittua on esimerkiksi maalilla töhrityn tai muuten turmellun patsaan kuvan liittäminen asiaa käsittelevään uutiseen.
Pieni merenneito -patsaasta kertovassa tanskankielisessä Wikipedia-artikkelissa patsaan kuva on sensuroitu valkoisella värillä, ja kuvatekstissä kerrotaan syyn löytyvän tekijänoikeuksista.
Pieni merenneito -patsaan osalta tekijänoikeudet raukeavat, kun Edvard Eriksenin kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Eriksen kuoli vuonna 1959.
Kirjailija Hans Christian Andersenin sadusta inspiraation saanut rantakivella istuvaa merenneitoa kuvaava pronssipatsas paljastettiin vuonna 1913. Se on Tanskan kuvatuimpia nähtävyyksiä.
Muhammed-pilakuvista nousi kohu vuonna 2005
Tanska ja pilakuvat ovat aiheuttaneet uutisotsikoita aiemminkin. Vuonna 2005 päivälehti Jyllands-Posten julkaisi kaksitoista pilapiirrosta profeetta Muhammedista.
Tämä johti valtavaan kohuun sekä uhkauksiin ja hyökkäyksiin tanskalaisia yrityksiä, lähetystöjä ja poliitikkoja vastaan. Elävässä arkistossa voit katsoa useita Ylen asiasta tekemiä uutisjuttuja. Tässä niistä yksi:
Kohun keskellä Tanska profiloitui sananvapauden esitaistelijana, mihin esimerkiksi tanskalaispoliitikot ovat usein viitanneet.
Vuonna 2017 silloinen integraatioministeri Inger Støjberg jakoi Facebookissa tanskalaisen pilapiirtäjän Kurt Westergaardin piirroksen profeetta Muhammedista.
Støjbergin mielestä ilmaisunvapautta puolustavat Muhammed-pilakuvat ovat osaltaan määrittäneet sitä miten vapaa maa Tanska on.
Voit keskustella sananvapauden rajoista lauantaihin 12.12. klo 23.00 saakka.
Lue myös:
Analyysi: Maallinen Ranska ei halua luopua karikatyyreistään islamistisen kiihkoilun edessä
Satiirilehti Charlie Hebdo raivostutti Turkin pilakuvalla Erdoğanista
Ville Ranta muistelee Muhammed-sarjakuvakohua 12 vuotta sitten: "Nyt minua voisi pelottaa enemmän"
Venäjä suuttui Charlie Hebdon julkaisemista lentoturmaan liittyvistä pilakuvista – "Pyhäinhäväistys"
Muhammed-pilakuvat tilannut toimittaja: Meidät on peloteltu sensuuriin
Irvailua nunnille ja imaameille – "Uskonto politiikkaa vaikeampi aihe pilapiirtäjälle"