Oppilaat aloittavat kolmannen luokkansa Suomessa hyvin vaihtelevin taidoin. Yksilöiden välisessä osaamisessa voi olla jopa vuosien eroja.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi arvioi syksyllä 2020 kolmasluokkalaisten taitoja kahdessa oppiaineessa: matematiikassa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, mitä oppilaat osaavat kahden ensimmäisen peruskouluvuoden eli alkuopetuksen jälkeen.
– On oppilaita, jotka pääsevät vähän liian heikoin taidoin kolmannelle luokalle. Huolestuttavaa oli, että todella heikkoa osaamista osoittavien oppilaiden joukossa oli täysin suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä oppilaita, joista kaikki eivät saaneet erityistä tai tehostettua tukea, kertoo Karvin arviointiasiantuntija Annette Ukkola.
Erot eivät vaikuta tasaantuvan alkuopetuksen aikana
Oppilaiden osaaminen jakaantui laajasti. Arvioinnissa jokaiselle oppilaalle laskettiin kokonaistulos kaikkien tehtävien yhteispistemäärästä. Valtaosa, noin 70 prosenttia lapsista sijoittui 400–600 pisteen välille ja 95 prosenttia oppilaista 300–700 pisteen välille.
Aineiston mediaani oli 507 pistettä eli puolet oppilaista sai sitä enemmän pisteitä ja puolet sitä vähemmän. Heikoimpaan kymmeneen prosenttiin kuuluvat oppilaat saivat alle 371 pistettä ja parhaimpaan kymmeneen prosenttiin kuuluvat yli 628 pistettä. Vaihteluväli oli 24 pisteestä 794 pisteeseen.
– Taidoiltaan heikoimmat oppilaat osasivat esimerkiksi laskea yhteen luvuilla 1–5 ja yhdistää lyhyitä sanoja niitä vastaaviin kuviin. Toisaalta edistyneimmät oppilaat tunnistivat tekstityyppejä, osasivat tehdä tulkintoja ja päätelmiä erilaisista teksteistä, laskivat sujuvasti kolminumeroisillakin luvuilla ja ymmärsivät myös jotain todennäköisyyksistä, vaikka tällaisia taitoja ei tietenkään edellytetä oppilailta alkuopetuksen jälkeen, Ukkola kertoo.
Osaamiserot ovat samaa luokkaa kuin Karvin edellisessä arvioinnissa, jossa pääosin samojen oppilaiden taitoja mitattiin ensimmäisen luokan alkaessa syksyllä 2018.
Vaikka tässä raportissa ei ole vielä analysoitu taustatekijöitä ja selvitetty yksittäisten oppilaiden osaamisen kehittymistä alkuopetuksen aikana, raportissa ilmaistaan kuitenkin huoli siitä, pystyykö peruskoulu vastaamaan oppilaiden kasvavan erilaistumisen vaatimuksiin ja tarpeisiin.
– Vielä ei voida sanoa, ovatko nyt heikoimpia taitoja osoittaneet oppilaat täsmälleen samoja kuin edellisessä arvioinnissa. Voi olla, että jotkut ensimmäisen luokan alussa taidoiltaan heikoimmat oppilaat ovatkin kirineet keskitasolle tai sen yläpuolelle. Mutta joka tapauksessa näyttää siltä, että jakauma taidoissa on hyvin laaja ja ainakaan kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana taidot eivät sinänsä tasaannu, vaan ehkä jopa leviävät.
Huoli herää erityisesti matalimpia pistemääriä saaneista oppilaista. On todennäköistä, että heillä tulee olemaan suuria vaikeuksia selviytyä kolmannen luokan oppisisällöistä, Ukkola arvioi.
– Alkuopetuksessa opetellaan lukutaitoa ja laskutaitoa, mutta kolmannella luokalla niitä taitoja pitäisi käyttää välineinä muiden aineiden oppimiseen. Jos on suuria vaikeuksia ihan perustaidoissa, on vaikea oppia uutta. Siinä voi tulla motivaatio-ongelmia ja turhautumista jos itsekin huomaa, ettei pysty samaan kuin muut.
Miten paljon erojen olisi pitänyt tasaantua?
Suomalaisen perusopetuksen yksi tarkoitus on tasata oppilaiden osaamiseen vaikuttavien taustatekijöiden vaikutusta.
Ensimmäisen luokan alussa heikompaa lähtötasoa ennakoivat muun muassa huoltajien matala koulutustausta, lähisuvussa havaitut oppimisvaikeudet ja loppuvuodesta syntyminen.
Kun erot jo ensimmäisen luokan alussa olivat suuria, miten paljon niiden olisi pitänyt tasaantua alkuopetuksen aikana? Sitä on Ukkolan mukaan vaikea sanoa.
– Suurin osa oppilaista on kahden ensimmäisen vuoden aikana oppinut ainakin lukemaan. Varmasti kehitystä on tapahtunut ja siinä mielessä koulu on tasannut eroja, Ukkola pohtii.
Tukea heikoimmille oppilaille on myös tarjottu, sillä tehostetun tuen ja erityisen tuen oppilaiden määrät olivat kolmannen luokan alussa suuremmat kuin ensimmäisen luokan alussa.
Isoja eroja oppilaiden välillä tulee kuitenkin aina olemaan.
– On se porukka, joka menee ihan omia menojaan ja kehittyy tosi nopeasti. Ja toisaalta on niitä, joille kertyy elämään kaikenlaisia vaikeuksia. Vaikka heidän osaamista saadaan kehittymään, kaikki eivät varmasti yllä keskitasolle koulusta huolimatta. Mutta keskitasoisen porukan taustojen vaikutusta peruskoulu tasaa varmasti aika hyvin.
Maahanmuuttajataustaiset erottuvat joukosta
Sen verran tiedetään jo nyt, että osaamiserot eivät ole selvästi eri alueiden, erikielisten koulujen tai sukupuolten välisiä. Erittäin taitavia ja heikosti osaavia oppilaita on eri puolilla Suomea niin kaupungeissa, taajamissa kuin maaseuduillakin.
Kansallisesti katsoen raportti antaa siis positiivisen vaikutelman: oppilaiden osaaminen on varsin tasaista eri puolilla Suomea ja tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot ovat pieniä.
Tytöt osasivat äidinkielen tehtävät hieman paremmin kuin pojat, mutta matematiikassa tyttöjen ja poikien taidot olivat keskimäärin samalla tasolla.
Tuloksiltaan muista poikkeavana ryhmänä erottuivat suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevat oppilaat eli S2-oppilaat. Heidän keskimääräiset tuloksensa olivat selvästi heikompia kuin muiden. Ero on alkuopetuksen jälkeen samaa luokkaa kuin ensimmäisen luokan alussa.
Tosin heidänkin taidoissaan vaihtelu oli suurta, Ukkola muistuttaa.
– Osa on syntynyt Suomessa, käynyt suomalaisen varhaiskasvatuksen ja kaksi vuotta koulua täällä, mutta arviointiin on voinut myös osallistua sellaisia, jotka ovat olleet alle vuoden Suomessa. Heiltä ei voi tietenkään edellyttää kovin hyvää suomen tai ruotsin kielen taitoa siinä vaiheessa.
Vaikka erot eri alueiden välillä olivat pieniä, S2-oppilaiden määrä heijastui myös alueellisiin tuloksiin. Vaikutus oli suurin Etelä-Suomen ja Lounais-Suomen AVI-alueilla ja kaupunkimaisissa kunnissa.
Myös korona on voinut vaikuttaa oppilaiden osaamistuloksiin. Valtaosa oppilaista sai osan alkuopetuksestaan etäopetuksena keväällä 2020. Karanteenit, eristykset ja poissaolot ovat voineet vaikuttaa yksittäisten oppilaiden ja koulujen tuloksiin.
Koulujen väliset erot kasvussa?
Koulujen väliset erot ovat olleet Suomessa kansainvälisesti vertaillen pieniä. Kansallisissa arvioinneissa koulu on tyypillisesti selittänyt osaamisen vaihtelusta 6–8 prosenttia, kun muissa maissa koulujen selitysosuus voi olla jopa 20–30 prosenttia.
Tuoreimmassa yhdeksännen luokan arvioinnissa koulu selitti kokonaistuloksesta 11 prosenttia. Sama tulos saatiin kolmannen luokan arvioinnissa. Ensimmäisen luokan alussa koulun selitysosuus oli 6 prosenttia, mutta kolmannen luokan alussa se oli noussut yli 11 prosenttiin.
– Osa koulujen välisistä eroista selittyy varmasti maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrällä. Arvioinnissa 40 prosenttia oli sellaisia kouluja, joissa ei ollut yhtäkään S2-oppilasta ja toisaalta oli sellaisia kouluja, joissa yli puolet oppilaista on S2-oppilaita, Ukkola sanoo.
Valtaosa Suomen kouluista sijoittui keskiarvoltaan lähelle 500 pistettä, mutta ääripäiden koulujen väliset erot olivat suuria. Matalimmillaan koulun keskimääräinen pistemäärä oli matematiikan tehtävissä 292 pistettä ja korkeimmillaan 721 pistettä. Äidinkielen osalta vastaavat luvut olivat 330 ja 672.
Kaikkein korkeimpia keskiarvoja saaneissa kouluissa osaamiseltaan heikoimmatkin oppilaat olivat tasoltaan selvästi kansallisen keskiarvon yläpuolella. Näissä kouluissa saatetaan päästä jo alkuopetuksen aikana käsittelemään sellaisia aiheita, joita toisissa kouluissa opetetaan vasta myöhemmillä vuosiluokilla, raportissa arvioidaan.
– Jos on sellaisessa koulussa, jossa keskimääräinen osaamistaso on matalaa, varmasti opettajaresursseja menee paljon siihen, että saadaan heikoimmatkin oppilaat etenemään. Tällöin etevimmät oppilaat eivät välttämättä pääse etenemään itselleen sopivassa tahdissa, Ukkola toteaa.
Siksi Karvi suosittelee, että eriyttämiseen ja oppimisen tukemiseen varataan kouluille ja kunnille riittävästi resursseja.
Ensi keväänä lisää tietoa
Kolmasluokkalaisten osaamista on arvioitu vain kerran aiemmin, vuonna 2005. Silloinkin alueelliset erot olivat pieniä, mutta koulujen väliset erot suuria.
Tuolloiseen opetussuunnitelmaan sisältyi kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta toisen vuosiluokan päätteeksi. Karvin raportti ehdottaa, että nykyiseenkin opetussuunnitelmaan sisällytettäisiin riittävän osaamisen kriteerit alkuopetuksen päätteksi.
– Tällä hetkellä arvioidaan vain oppilaan edistymistä. Opettajan voi olla hankala päättää, onko oppilas edistynyt niin paljon, että taidot riittävät kolmanteen luokkaan, Ukkola sanoo.
Karvin toteuttamaan arviointiin osallistui runsaat 8 000 oppilasta 274 koulusta eri puolilta Suomea. Heistä yli 6 000 oli samoja oppilaita kuin ensimmäisen luokan arvioinnissa.
Ensi keväänä julkaistavassa seuraavassa raportissa tutkitaan oppilaiden osaamisen kehittymistä tarkemmin vertaamalla yksittäisten oppilaiden tuloksia ensimmäisen ja kolmannen luokan alussa. Samalla saadaan tietoa erilaisten taustatekijöiden, kuten syntymäajan, vanhempien koulutustaustan, opetusmenetelmien ja ryhmäkoon vaikutuksista osaamisen kehittymiseen.
– Voidaan verrata onko vaikka suomen- ja ruotsinkielisillä osaaminen kehittynyt yhtä paljon ja onko tytöillä ja pojilla osaaminen kehittynyt yhtä paljon, Ukkola kertoo.
Kyseessä on ensimmäinen koko peruskoulun kattava pitkittäisarviointi. Seuraavan kerran samojen oppilaiden osaamista kartoitetaan kuudennen vuosiluokan päätteeksi keväällä 2024.
– Arvioinnilla yritetään päästä kiinni siihen, millaiset tekijät vaikuttavat osaamiseen ja osaamisen kehittymiseen, yritetään löytää keinoja oppimisen tukemiseen. On tärkeää seurata, miten osaaminen kehittyy, ottaako osaaminen harppauksia jossain kohtaa, pysyykö tilanne samana koko peruskoulun ajan vai kehittyvätkö jotkut ryhmät toisia enemmän.
Lisää aiheesta: