Ei uutta politiikan taivaan alla.
Vihreiden ja keskustan ilmastopäätösten kiista vaikuttaa niin samalta kuin moni muukin kiista eri hallituksissa, eri aikoina. Kyse on puolueiden tavoitteista, uskottavuudesta omien äänestäjien silmissä ja omille kannattajille annetuista lupauksista.
Sekä vihreillä että keskustalla on ilmastokiistassa tavoite samalla hehtaarilla, mutta käsitys keinoista eri maakunnissa.
Tilanne on samankaltainen kuin hallituksen työllisyyspäätöksissä.
Ohjaako päätöksiä keppi vai porkkana, kovat vai pehmeät keinot, patistaminen työnhakuun vai kannustaminen kauniilla sanoilla?
Siis ohjaako hallitus etenkin maataloutta kustannusten ja verojen vai tukien kautta ilmastopäästöjen vähentämiseen.
Saarikon usko kannustuksen voimaan vaihtelee kiistan mukaan
Työllisyysratkaisuissa keskustan Annika Saarikko kannattaa vasemmistopuolueita enemmän patistamista kuin kannustusta. Ilmastopäätöksissä vihreiden Maria Ohisalo luottaa keskustaa enemmän patistamiseen.
Työllisyysratkaisuissa valtiovarainministeriön laskurit näyttävät selkeämmin tuloksia, jos työttömyysturvan saantia kiristetään eikä toimita pelkän kannustuksen ja ohjauksen kautta.
Ilmastopäätöksissä virkamiesten laskurit näyttävät vihreiden mukaan varmemmin tuloksia tiukemmalla taloudellisella ohjauksella kuin löysällä kannustamisella.
Vihreillä saastuttaja maksaa -periaate varmistaisi päästövähennysten toteutumisen. Vihreät tarjoaisi porkkanaa vasta kepin jälkeen. Esimerkiksi tuloveroja voitaisiin keventää kasvaneiden menojen tai haittaverojen korvaamiseksi.
Sen sijaan keskusta haluaisi tällä kertaa antaa porkkanan eikä keppiä, mieluummin kannustusta kuin patistamista.
Keskusta on luvannut kannattajilleen, että tämä hallitus ei tee enää uusia päätöksiä polttoaineiden hinnan korottamisesta – vaikka kyse olisikin bensan sijaan lämmitysöljystä.
Keskusta kannustaisi maataloutta ja muita päätösten kohteita ilmastoystävällisemmäksi: vaihtamaan rehuja vähäpäästöisemmiksi, muuttamaan viljelytapoja ja vaihtamaan lämmitysjärjestelmiä öljystä johonkin vähäpäästöisempään. Lantaa kerättäisiin biokaasun tuottamiseksi ja kuorma-autot kulkisivat biokaasulla.
Hallituksen ideologiset erot suurimmat ilmasto- ja talouspäätöksissä
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksessa ideologiset erot ovat suurimmat ilmasto- ja työllisyyspäätöksissä - tai ainakin talouspolitiikassa laajemmin ymmärrettynä.
Ilmastopäätöksissä rintamalinjat ovat 3–2: keskusta, SDP ja RKP vastaan vihreät ja vasemmistoliitto.
Talouspolitiikassa ainakin keskustan tulkinnan mukaan tilanne on 2–3: keskusta ja RKP vastaan SDP, vasemmistoliitto ja vihreät. Tosin vihreiden paikka pelikentällä vaihtelee jonkin verran kulloisenkin kiistan mukaan.
Sekä vihreät että keskusta pahastuivat: Pääministeri ulkoisti itsensä
Mutta ainakin yksi asia yhdistää vihreitä ja keskustaa tässäkin kiistassa.
Molemmissa puolueissa koetaan, että pääministeri Sanna Marin jätti ilmastokiistan likaisen työn vihreille ja keskustalle. Marin osoittaa, ketkä ovat hallituksen riitapukarit.
Pääministeri käyttää työmarkkinariidoista tuttua valtakunnansovittelijan metodia: jätetään kiistakumppanit välillä keskenään sovittelemaan eripuraansa.
Pääministerin ratkaisulla voi olla hintansa tulevaisuudessa hallituspuolueiden puheenjohtajien keskinäisessä luottamuksessa ja yhteistyökyvyssä. Annika Saarikon ja Maria Ohisalon näkökulmasta Sanna Marin ulkoisti itsensä hankalan tilanteen ratkaisusta.
Sekä vihreät että keskusta kokevat nyt, että pääministeri jätti loppurutistuksessa puolustamatta juuri niitä oikeita ilmastotoimia.
Voit keskustella hallituksen budjettiriihestä torstaihin 9.9. 2021 kello 23 asti. Napauta jutun jälkeen keskustele-painiketta.
Katso lisää: