Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

PIETARI Sen piti olla Asija Alejevan, 16, ensimmäinen ulkomaanmatka pitkään aikaan. Viisihenkinen perhe aikoi lentää kotikaupungistaan Pietarista Dubain lomakeitaaseen Helsingin kautta. Lentoliput he olivat ostaneet Finnairilta.

Matka kuitenkin tyssäsi jo lähtöselvitystiskille Pietarin Pulkovon lentokentällä. Finnairille työskentelevät lähtöselvitysvirkailijat ilmoittivat, että Suomen Rajavartiolaitos oli kieltänyt päästämästä perhettä lennolle.

– Ensin olin ällistynyt ja sitten suuttunut, Asija kertoo Ylen videohaastattelussa.

Väite ei tuntunut uskottavalta. Asija tulkitsi, että heitä syrjittiin uskonnon perusteella. Islaminuskoisen perheen äiti Regina Salahova ja tytär Asija käyttävät huivia.

– Alusta alkaen oli selvää, että meistä kiinnostuttiin ulkoisen olemuksemme takia. Sitten vasta keksittiin syitä, Asija sanoo.

Tässä jutussa selvitetään tapauksen taustoja ja sitä, mitä se kertoo muslimien asemasta Venäjällä. Entä mikä on suomalaisten viranomaisten ja yhtiöiden rooli, kun vähemmistöön kuuluva henkilö kokee joutuneensa syrjityksi?

Asijan mukaan perheen kohtelu oli töykeää jo siitä hetkestä alkaen, kun hän saapui äitinsä kanssa lähtöselvitystiskille. Venäläiset virkailijat seisottivat perhettä tiskin luona toista tuntia. Samalla valtaväestöön kuuluvat matkustajat hoitivat lähtöselvityksensä ongelmitta.

Aluksi virkailijat kertoivat syyksi Finnairin sisäiset turvallisuustarkastukset, mutta sitten puhe kääntyi Suomen rajaviranomaisiin. Perhettä tentattiin aiempien passien leimoista ja siitä, miksi he olivat jättämässä vain yhden laukun ruumaan.

Virkailijat kertoivat saaneensa sähköpostin, jossa Suomen rajavartiolaitos eväsi pääsyn lennolle.

– He näyttivät sähköpostia niin, että peittivät kädellä lähettäjän osoitteen, Asija kertoo.

Viestissä ei kerrottu syytä kiellolle vaan todettiin ainoastaan, että viittä henkilöä on kielletty nousemasta lennolle. Asijan mukaan viestissä ei ollut edes heidän nimiään.

Lisäksi virkailijat näyttivät koneeltaan perheen tietojen kohdalle tehtyjä merkintöjä, joiden mukaan matkan oli estänyt Suomen rajavartiolaitos.

Asijan isän Kamil Alejevin mukaan virkailijoiden ruumiinkielestä ja ilmeistä välittyi inho ja halveksunta.

– Kun lähdin lentokentältä, käännyin katsomaan ja näin, kuinka tyytyväisiä he olivat. Olin hyvin katkera ja harmin tunne kävi sieluun asti, Kamil sanoo Ylelle videohaastattelussa.

Rajavartiolaitos voi suositella matkan estämistä

Mitä ihmettä Finnairin lähtöselvityksessä oikein tapahtui? Voiko Rajavartiolaitos ylipäätään estää venäläisperheen matkan Suomen kautta ulkomaille?

Finnairin ja Rajavartiolaitoksen mukaan näin voi todella tapahtua. Lähtöselvitysvirkailijat eivät päästä ihmisiä lennolle, jos Suomen Rajavartiolaitos näin suosittelee.

Rajavartiolaitos ei ota kantaa yksittäisiin tapauksiin mutta vahvistaa käytännön.

– Yleisesti kuvailemassanne tilanteessa voisi olla kyseessä liikenteenharjoittajalle [lentoyhtiölle] Rajavartiolaitoksen toimesta tehtävä estosuositus, kertoo komentaja Mikko Hirvi Suomenlahden merivartiostosta Ylelle sähköpostitse.

Estosuosituksia tehdään matkustusasiakirjojen puutteiden tai muiden syiden takia. Ne perustuvat lentoyhtiön antamiin tietoihin matkustajista ja heidän asiakirjoistaan. Tarvittaessa Rajavartiolaitos hyödyntää myös omia rekistereitään.

Finnairin tiedottaja Pauliina Palttila kommentoi Ylelle asiaa niin ikään yleisellä tasolla sähköpostitse.

Hänen mukaansa Finnair kysyy Rajavartiolaitokselta ohjeita, jos lähtöselvityksessä on epäselvyyttä siitä, saako asiakas matkustaa Suomeen tai Suomen kautta. Ohjeet saatuaan yhtiö noudattaa niitä.

Monta matkaa Eurooppaan

Alejevit eivät ymmärrä, miksi Suomi olisi halunnut estää heidän matkansa. He eivät keksi mitään syytä, miksi juuri heistä olisi tehty estosuositus.

Heidän mukaansa koronatodistukset ja matkustusasiakirjat Dubaihin olivat kunnossa, eivätkä lähtöselvitysvirkailijat kyseenalaistaneet niitä. Helsinki-Vantaan transit-alueen kautta kulkevat eivät tarvitse viisumia Suomeen.

Asijan isän Kamilin mukaan Finnairille työskentelevät virkailijat sanoivat, että he epäilivät perheen suunnittelevan muuttoa Eurooppaan.

– Tällaiset epäilykset ovat loukkaavia. Elän hyvin Venäjällä. Minulla ei ole mitään tarvetta muuttaa, Kamil sanoo.

Alejevit ovat tataareja, joilla on suhteellisen vakaa yhteiskunnallinen asema Venäjällä. Tataarien perinteiset asuinalueet liitettiin Venäjään jo satoja vuosia sitten. Suomenkin tataarivähemmistö sai alkunsa jo Venäjän vallan aikana 1800-luvulla.

Keski-Aasiasta, Venäjän Kaukasukselta tai Lähi-idästä hiljattain muuttaneiden muslimien asema on Venäjällä usein heikompi, ja heihin myös suhtaudutaan nurjemmin.

Kamil ihmettelee, onko heidät todella voitu sekoittaa esimerkiksi syyrialaisiin tai afganistanilaisiin turvapaikanhakijoihin. Alejevit ovat syntyperäisiä Venäjän kansalaisia.

Perhe lomaili usein Euroopan Schengen-alueella ennen pandemiaa. Perheen äidillä on ollut viisumi Suomeen. Aiemmin he ovat kohdanneet ikäviä tilanteita Venäjän rajavartioston tarkastuksissa, mutta eivät koskaan Euroopassa.

– Emme ole kokeneet eurooppalaisilta samanlaista syrjintää kuin venäläisiltä, Asija sanoo.

Muslimit ovat herkästi luupin alla

Venäjällä perheen isä Kamil on pysäytetty kerran aiemminkin selittämättömällä tavalla.

Hän ei ollut päästä vuonna 2018 jalkapallon MM-kisapeliin Pietarissa, koska hänelle ei myönnetty katsojilta vaadittavaa Fan ID -todistusta. Turvallisuuspalvelut tarkistavat todistusten saajat. Lopulta todistus tuli, ja tapausta selitettiin teknisenä virheenä.

Kamil kertoi asiasta tuoreeltaan venäläiselle iltapäivälehti MK:lle.

Tapaus herättää silti kysymyksen viranomaisten rekisterimerkinnöistä. Olisiko niihin voinut päätyä tietoja, jotka olisivat estäneet myös perheen matkan Helsinki-Vantaan lentokentälle?

Koska Rajavartiolaitos ja Finnair eivät kommentoi yksittäistapauksia, emme voi varmuudella tietää.

Uskonnolliset vähemmistöt, kuten muslimit ovat Venäjällä turvallisuuspalveluiden erityisen tarkkailun alla. Etenkin pienet muslimijärjestöt joutuvat herkästi viranomaisten silmätikuiksi.

Näin kävi noin kymmenen vuotta sitten islamilaiselle kulttuurikeskukselle, jonka puheenjohtaja Kamil Alejev tuolloin oli. Istotšnik-keskus järjesti Pietarissa luentoja islamista, opetti arabiaa ja piti pyhäkoulua.

Keskuksen arki oli jatkuvaa kamppailua kaupungin hallinnon ja ekstremismiä eli ääriajattelua torjuvien viranomaisten kanssa. Tiloihin tehtiin ratsioita, ja keskus joutui muuttamaan monta kertaa.

Vaikka ekstremismiepäilyt kuulostavat hurjilta, kyse ei välttämättä ole millään tavalla ääritoiminnasta.

– Viranomaiset käyttävät käsitettä hyvin laajasti ja mielivaltaisesti, kertoo Venäjän muslimiyhteisöjä tutkinut Helsingin yliopiston uskontotieteen dosentti Kaarina Aitamurto.

Viranomaiset ovat lakkauttaneet ekstremismiin vedoten esimerkiksi demokratiaa vaativan oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin liikkeen ja vainonneet Jehovan todistajia. Ekstremistisinä kiellettyjen kirjojen joukkoon päätyi hetkeksi Koraanin käännös.

Aitamurron mukaan osa ekstremismisyytöksistä on totta kai perusteltuja. Venäjällä on jihadistista liikehdintää, ja maassa on nähty useita terrori-iskuja 2000-luvulla.

Kamil Alejev itse ei näe yhteyttä hänen kauan sitten johtaman kulttuurikeskuksen hankaluuksien ja paljon myöhemmin koettujen tilanteiden välillä.

– Se on täysin mahdotonta, koska olen matkustanut sen jälkeen monta kertaa Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa ilman ongelmia, Kamil sanoo.

Kamil kiistää jyrkästi, että kulttuurikeskuksella tai hänellä itsellään olisi ollut mitään tekemistä ekstermismin tai minkään muunkaan laittoman toiminnan kanssa. Hän syyttää kulttuurikeskuksen vaikeuksista viranomaisten muslimivastaisia asenteita.

Julkisista lähteistä ei löydy minkäänlaista tietoa, joka olisi ristiriidassa Kamilin kertoman kanssa. Järjestön hankaluuksista viranomaisten kanssa on kirjoitettu Venäjän tiedotusvälineissä reilu kymmenen vuotta sitten.

Huivin käyttöä pidetään ongelmana

Alejevien näkemys lentokentän tapahtumille on yksinkertainen: tapaus oli muslimivastaista syrjintää. Jos Suomen rajaviranomaisilla oli ylipäätään osuutta asiaan, he toimivat ennakkoluuloisten lähtöselvitysvirkailijoiden välittämien vääristeltyjen tietojen perusteella.

Asijan mielestä on selvää, että syrjinnän laukaisi hänen ja äidin hijab-huivit. Hän kertoo kohtaavansa huivia käyttävänä muslimina ikäviä tilanteita aika ajoin.

– Jos tulee jokin konfliktitilanne, heitetään, että lähde kotimaahasi, vaikka olen syntynyt Pietarissa ja isäni on syntynyt täällä. En tiedä, minne pitäisi mennä, Asija sanoo.

Huivista on tullut iso ongelma Venäjän kouluissa. Monilla alueilla huivin ja muiden uskonnollisten symbolien käyttö on kielletty kokonaan kouluissa.

Taustalla on käsitys, jonka mukaan huivin käyttö olisi uusi ilmiö ja liittyisi ääriajattelun leviämiseen. Jopa presidentti Vladimir Putin on todennut, ettei huivin käyttö kuulu perinteiseen venäläiseen islamiin, sanomalehti New York Times kertoo.

Asija kokee asian toisin. Hän sanoo, ettei huivia käytetä uskonnon julistamisen takia vaan siksi, että se on musliminaisen velvollisuus.

– Pietarissa kukaan ystävistäni ei voi käydä koulua huiviin pukeutuneena, vaan he käyvät joko kotikoulua tai yksityistä koulua. Yksi menee joka päivä kouluun huivissa ja ottaa sen pois koulupäivän ajaksi, Asija kertoo.

Myös Asija itse on nykyään kotikoulussa.

Asenteet suvaitsevia, syrjintä rajua

Tutkija Kaarina Aitamurto vahvistaa, että musliminaiset kertovat usein joutuvansa syrjityiksi juuri huivinsa eli hijabin takia.

– Olen kuullut musliminaisilta tapauksista, joissa metrossa huligaanit ovat repineet hijabeja, eivätkä vartijat ole puuttuneet siihen tai ovat jopa nauraneet vieressä, Venäjän muslimiyhteisöjä tutkinut Aitamurto kertoo.

Kaiken kerrotun jälkeen voi kuulostaa yllättävältä, että peräti kolme neljästä venäläisestä suhtautuu muslimeihin myönteisesti.

Tutkimuslaitos Pew'n kansainvälisen kyselytutkimuksen mukaan jopa Ruotsissa asenteet ovat kielteisempiä kuin Venäjällä, Etelä- ja Itä-Euroopasta puhumattakaan. Myös suomalaisten asenteet muslimeja kohtaan ovat tutkimuksissa olleet nurjia, Iltalehti kertoo.

Aitamurron mukaan venäläiset hyväksyvät islamin periaatteen tasolla. Se nähdään yhtenä neljästä perinteisestä uskonnosta kristinuskon, buddhalaisuuden ja juutalaisuuden rinnalla. Käytännön syrjintä voi silti olla rajua.

Venäjällä viranomaiset, yritykset tai kaduntallaajat joutuvat vain harvoin vastuuseen syrjivästä käytöksestään. Oikeusvaltio on heikko eikä ainakaan Aitamurto muista tapauksia, joissa syrjinnästä kiinni jääneet yritykset olisivat joutuneet mainekriisiin tai laajojen boikottien kohteiksi.

Jälkipyykki oli pettymys

Vaikka Alejevit eivät päässeet Finnairin lennoille, loma ei mennyt täysin pilalle. He ostivat uudet liput venäläiseltä Aeroflotilta ja lensivät Dubaihin pari päivää tapauksen jälkeen marraskuussa suorilla lennoilla.

Kaikki sujui ongelmitta sekä lähtöselvityksessä että rajatarkastuksissa.

Matkat maksoivat paljon, mutta se oli Kamilin mielestä sen arvoista.

– Maksoimme enemmän, mutta lasten onni on arvokkaampaa kuin raha, Kamil sanoo.

Lopullista syytä Alejevien kohteluun Finnairin lähtöselvityksessä ei ole mahdollista selvittää Ylen käytössä olevin keinoin. Alejeveilla on kuitenkin sanansa sanottavana siitä, miten Finnair ja Rajavartiolaitos hoitivat tapauksen jälkipyykin.

Yle on nähnyt sähköpostinviestin, jossa Finnair pahoittelee tapausta Alejevin perheelle pari päivää tapauksen jälkeen. Lippujen hinnat se maksoi takaisin vasta viikkoja myöhemmin. Muita korvauksia ei tullut.

Sattumaa tai ei, hieman ennen rahojen palautusta perheen äiti oli kertonut asiasta Instagramissa ja tägännyt päivitykseensä Finnairin yritystilin.

Perheen isän Kamilin mukaan tapaus satutti perhettä syvästi. Etenkin Asijan nuoret pikkuveljet järkyttyivät pahasti.

Hänen mukaansa tapaus oli suuri pettymys, koska suomalainen yhtiö Finnair on eurooppalaisesta maasta, jossa syrjintään ja rasismiin suhtaudutaan vakavasti.

Ylelle Finnair totesi, että sillä on nollatoleranssi syrjinnälle. Se edellyttää eettisten ohjeiden noudattamista myös kumppaneiltaan ja käy läpi jokaisen syrjintäepäilyn. Korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään tarvittaessa, ja korvauksista päätetään tapauskohtaisesti.

Pietarissa Finnarin lähtöselvitystiskeillä työskentelee sekä yhtiön omia että paikallisen kumppanin työntekijöitä.

Kamil Alejev on pettynyt myös Rajavartiolaitokseen, mikäli ennakkoluuloisten lentokenttätyöntekijöiden kertomukset vaikuttivat siihen, että se esti perheen matkan. Myös viestintätapa ihmetyttää.

Rajavartiolaitos oli vastannut perheen tiedusteluihin kertomalla, ettei päätöksiä maahantulosta tehdä etänä vaan vasta rajanylityspisteellä. Se myös totesi, että kauttakulkumatkustajien liikkumiseen ei puututa, jos he eivät poistu transit-alueelta. Yle on nähnyt kirjeenvaihdon.

Sen sijaan kertomatta jäi, että matkan estäviä suosituksia voidaan kyllä tehdä näkemättä matkustajaa.

Videon lähde: Regina Salahova. Yle on käsitellyt videota sillä esiintyvien henkilöiden yksityisyyden suojelemiseksi. Heitä ei ole voitu tavoittaa juttua tehdessä.