Torstaiaamun uutiset Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan nostivat Topi Kunnarin ja Pekka Moilasen mieliin 80 vuoden takaiset tapahtumat. Kunnari on Petsamo-seuran puheenjohtaja, Moilanen puolestaan on entinen Sallaseuran puheenjohtaja.
Itärajalla sijainneet Petsamo ja Salla olivat toisen maailmansodan aikana sotatoimialuetta, jossa taistelut tai ainakin niiden uhka olivat läsnä koko sodan ajan.
– Tämä Ukrainan tilannehan on kuin Petsamossa talvisodan alkaessa, toteaa Kunnari.
Omakohtaista kokemusta sodasta ei 1940-luvun lopulla syntyneellä Kunnarilla ole, mutta sotaan liittyvät tunteet ja muistot ovat säilyneet niin perheen kuin Petsamo-seuran sisällä. Seurassa on edelleen ihmisiä, jotka muistavat sota-ajan.
– Ukrainan tilanne tuo heille uudestaan tunteet pintaan, he tavallaan elävät historiaa uudestaan, miettii Kunnari.
Petsamolaisten vaikeisiin muistoihin liittyy koko sodan kulku. Myös se, että sodan jälkeen Petsamo liitettiin Neuvostoliittoon ja petsamolaiset asutettiin Suomeen. Kunnarin suvun uusi kotitila raivattiin korpeen Tervolan Varejoelle, johon syntyi petsamolaisten yhteisö.
"Tämä Ukrainan tilannehan on kuin Petsamossa talvisodan alkaessa."
Topi Kunnari
Kunnarin juuret ovat vahvasti Petsamossa, johon suvun jäseniä siirtyi jo 1860–70-luvulla.
Kunnari arvioi, että toisen maailmansodan kokemukset ovat siirtyneet seuraavallakin sukupolvelle, joskin laimentuneina.
Osa ihmisitsä on välttänyt puhumasta sotaan liittyvistä traumaattisista kokemuksistaan.
– Herkkä aihe, josta on saatettu vaieta koko eliniän, sanoo Tiina Harjumaa, joka on väitöstutkimuksessaan tutkinut petsamolaisten sotaan ja sen jälkeiseen aikaan liittyviä kokemuksia.
Vaikeneminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö sotatraumat siirtyisi seuraaville sukupolville. Sotamuistot ovat toki haalistuvat, mutta niiden seuraukset kulkevat mukana henkisinä taakkoina, käytöstapoina ja asenteina.
Sodan jaloista minuuttien varoitusajalla
Myös Pekka Moilasen mielessä hyökkäys Ukrainaan yhdistyy talvisodan alkuun kotiseudulla Sallassa. Talvisodan alussa Sallassa lähtö kotoa saattoi tapahtua muutaman minuutin varoitusajalla.
– Siviiliväestöähän sota koskettaa kaikkein eniten, toteaa Moilanen.
Talvi- ja jatkosodassa taistelut kulkivat Sallan ylitse kolmeen kertaan. Vuosien varrella nämä talvisodan ja jatkosodan aikaiset kokemukset sekä entisiltä kotiseudulta pysyvästi lähteminen ovat mielissä kietoutuneet toisiinsa.
– Täällä Sallassa moni on kantanut siitä traumoja näihin päiviin asti.
"Täällä Sallassa moni on kantanut siitä traumoja näihin päiviin asti."
Pekka Moilanen
Kaihoa ja kotiseuturakkautta
Pekka Moilanen on aiemmin toiminut kymmenen vuoden ajan Sallaseuran puheenjohtajana ja hän on edelleen sotavainajien etsintäryhmän johtaja. Moilasen mukaan näissä tehtävissä syntyneiden kontaktien ansiosta hän on pystynyt muodostamaan jonkinlaisen käsityksen sodanaikaisista tuntemuksista.
Talvisodassa pohjoisessa menetetyt alueet palasivat vielä muutamiksi vuosiksi Suomen haltuun. Sodan päätyttyä Sallan itäosa menetettiin kokonaan Neuvostoliitolle. Sallasta itärajan taakse jäi kymmenkunta kylää.
– Sinne rajan taakse jäivät Sallan kauneimmat tunturit ja maisemat, sanoo Moilanen.
Sekä petsamolaisia että vanhan Sallan asukkaita on vuosikymmenten ajan yhdistänyt kaiho ja kaipuu vanhoille kotiseuduille. Sinne ei ollut pääsyä ennen Neuvostoliiton sortumista. Moilasen mukaan varsinkin ensimmäiset retket entisiin kotimaisemiin olivat asianomaisille todella tunteikkaita.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 27.2. kello 23 saakka.
Lue myös: