Jyväskylän yliopiston tutkimus osoittaa, että yhteinen lukeminen vanhemman kanssa edesauttaa lapsen kielellistä kehitystä, lukuintoa ja peruslukutaidon kehittymistä.

Yhdessä lukemisesta hyötyvät kaikki lapset, mutta erityisesti lukivaikeudesta kärsivä lapsi.

Tutkimuksessa seurattiin lapsia synnytyssairaalasta alkaen aikuisuuteen. Tutkimukseen valittiin 100 perhettä, joissa oli lukivaikeutta ja 100 kontrolliperhettä, joissa lukivaikeutta ei ollut.

Tutkijat tekivät vastasyntyneille vauvoille aivosähkökäyrämittaukset jo synnytyssairaalassa.

– Vauvojen nukkuessa niille annettiin puheääntä: "ata, ata, ata, atta", kertoo professori Minna Torppa Jyväskylän yliopistosta.

Näin saatiin seurattua, miten vauvat reagoivat puheäänen muutoksiin ennen kuin heidän elinympäristönsä pääsee vaikuttamaan. Tutkijat havaitsivat eroja lukivaikeusriskissä olevien lasten ja kontrollilasten välillä. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että lukivaikeudet ovat periytyviä. Jos suvussa on lukivaikeutta, lapsella on kohonnut riski siihen.

– Tämä kertoo siitä, että lukivaikeuteen liittyy spesifi aivojen toiminnan erilaisuus, Torppa sanoo.

Hyvä lukutaito on tärkeää oppimisessa, opiskelussa, mutta erityisesti tänä aikana sen merkitys korostuu, kun disinformaatio leviää.

– Meidän täytyy itse pystyä suhtautumaan kriittisesti tietoon ja hankkia tietoa monesta lähteestä, Torppa toteaa.

Yhdessä lukeminen on vuorovaikutustilanne

Yhdessä lukeminen korostuu monissa lukutaitoon liittyvissä tutkimuksissa. Professori Torpan mukaan siihen on useita syitä.

Kirjojen kieli on monipuolisempaa ja rikkaampaa kuin puhuttu kieli, lisäksi yhdessä lukeminen on vuorovaikutteinen hetki. Lapsi voi kysyä samalla sanojen merkityksiä tai asioita, joita hän ei ymmärrä. Yhdessä lukeminen on myös läheinen hetki esimerkiksi isän, äidin tai sisaruksen kanssa.

– Tiedetään, että ihmisen muisti toimii, kun on positiivisia tunteita mukana, Torppa sanoo.

Yhdessä lukeminen tukee myös aakkosten oppimista. Lapselle voi opettaa samaan aikaan kirjaimia, jos hän niistä on kiinnostunut.

Professori Torpan mukaan suomalaislapset oppivat yleensä melko helposti lukemisen teknisen puolen sekä ääntämykset. Kuitenkin usein lukivaikeus perustuu juuri tähän lukemisen perustaitoon, jolloin lukeminen on hidasta ja kangertelevaa.

Yhdessä lukeminen helpottaa lasta pääsemään kirjojen maailmaan. Se avaa lapselle kirjojen rikkaan kielen ja sanojen maailman.

Torppa kertoo lukevansa omille teini-ikäisille lapsilleenkin vielä joka ilta.

– Olemme vain vaihtaneet sen iltasadun sellaisiin kirjoihin, mikä heitä kiinnostaa, Torppa sanoo.

Yhteinen lukeminen avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi keskusteluihin.

– Jos vaikka luetaan Taru sormusten herrasta -kirjaa, niin voimme katsoa yhdessä siitä leffoja ja jatkaa puhetta vaikka hahmoista. Yhdessä lukeminen lisää vuorovaikutusta lasten ja vanhempien välillä, joka ikään kuin kimpoaa sieltä kirjoista.

Yhdessä lukemisesta hyötyvät erityisesti ne lapset, joilla on lukivaikeus

Pitkäaikaistutkimus seurasi sekä riskiryhmäläisten että kontrolliperheiden lasten lukutaidon kehittymistä 15-vuotiaiksi saakka. Tutkijat seurasivat muun muassa lasten sanavaraston laajuutta, kirjainten nimeämistä ja lukutaitoa vuosien aikana.

Lukutaidon perusta alkaa kehittyä jo vuosia ennen kouluunmenoa. Tiedetään, että kodin lukuympäristö vaikuttaa lukutaitoon usealla eri tavalla. Kirjojen lukeminen lasten kanssa tukee lasten kielellistä kehitystä ja motivaatiota omaehtoiseen lukemiseen. Myös tutustuminen kirjoihin ja kirjaimiin jo ennen kouluikää tukee peruslukutaidon kehitystä. Lisäksi yhteinen lukeminen ennakoi lapsen lukuintoa.

Tutkimus osoittaa nyt, että yhdessä lukeminen ennakoi myöhempää lukutaitoa. Jos lapsella oli kohonnut lukivaikeusriski, hän hyötyi erityisesti yhdessä lukemisesta.

– Sanavarasto oli vahvempi, kun oli luettu jo alle 2-vuotiaille, mutta kun puhutaan 2.–3. -luokkalaisista, niin yhdessä lukeminen ennusti Pisa-tutkimuksissa parempaa tulosta lukivaikeuksista kärsiville, Torppa sanoo.

– Tulkintamme mukaan lapsi hyötyy yhdessä lukemisesta, jos lukivaikeutta on, ja kun hän ei vielä itse pysty lukemaan kovin paljon.

Torppa korostaa, että yhdessä lukemista kannattaa jatkaa mahdollisimman pitkään.

Ovatko äänikirjat yhtä kehittäviä kuin yhdessä luku?

Lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kuunnella äänikirjoja jo pienestä pitäen. Äänikirjojen kuuntelu laajentaakin sanavarastoa ja auttaa pääsemään satujen ja tarinoiden sisäiseen maailmaan. Professori Minna Torppa kuitenkin muistuttaa, että niistä jää yksi tärkeä tekijä pois: vuorovaikutteisuus.

Torppa sanoo, että äänikirjoissa on myös se huono puoli, että ne eivät pysähdy, kun lapsi tarvitsee aikaa kysyä ja ihmetellä kirjassa tapahtunutta. Äänikirja ei myöskään kykene opettamaan kirjaimia lapselle.

– Äänikirjan kuuntelu on lähes samaa, kuin jos katsoo televisiota, Torppa sanoo.

Ihminen myös pitää siitä, että saa olla mukana, mutta myös asiat jäävät paremmin muistiin, kun ollaan itse aktiivisia.

– Jos lapsella on lukivaikeus, äänikirjat voivat olla hyväksi, kun lukeminen on työlästä, mutta omaa lukemista äänikirjoilla ei saisi korvata, Torppa huomauttaa.

Kirjastoissa tehdään paljon työtä lukuinnon säilyttämiseksi

Helsingin keskustakirjaston Oodin erikoiskirjastonhoitaja Riia Ollanketo uskoo, että kirjastot ovat osasyynä suomalaisten hyvään lukutaitoon.

– Suomessa on todella loistava kirjastolaitos ja varmasti kirjasto on osa syy siihen, että lapsilla on hyvä lukutaito, Ollanketo sanoo.

Ollanketo työskentelee Helsingin kaupungin kirjaston lasten ja nuorten tiimissä. Työssään hän esimerkiksi etsii ja suosittelee lapsia kiinnostavaa luettavaa ja tekee jatkuvaa työtä sopivan ja lapsia sekä nuoria kiinnostavan kokoelman kartuttamiseksi.

– Kokoelma on yksi kirjaston peruspilari, joka tukee lukemista. On tärkeää, että saadaan hankittua uutta lastenkirjallisuutta, ja että niitä kirjoja on saatavilla heti runsaasti hyllystä.

Ollankedon mukaan hän tapaa perheitä, jotka tulevat etsimään kirjastosta uutta luettavaa lapselle, joka on jo lukenut kaiken. Kouluvierailuilla vastaan taas saattaa tulla lapsia, jotka eivät lue lainkaan.

– Kannustan siihen, että on tärkeää lukea mitä vaan! Sarjakuvia tai tietokirjoja, lajilla ei ole väliä, vaan sillä, että löytyy jotain, mistä lapsi tykkää ja lukuinto syttyy.

Ollanketo suosittelee myös joillekin lapsille äänikirjoja tai selkokirjoja, jos lukeminen on vaivalloista ja hidasta.

– Selkokirjat ovat erityisen hyviä lapselle, jonka on vaikeaa lukea pitkiä tekstejä, hän sanoo.

Ollanketo näkee, että kirjastolla on erityinen rooli lasten monilukutaidon kehittämisessä.

– Kun viestiä tulee paljon ja monessa muodossa, on tärkeää että osaa tulkita tekstejä, kuvia ja mainoksia, että osaa nähdä mikä on totta ja mikä ei, Ollanketo sanoo.

Lue lisää:

Lasten ja nuorten lukutaito on eriytynyt – eroja yritetään kaventaa uudella strategialla