Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Marraskuinen ilta oli Reisjärven reunamailla jo pilkkopimeä. Jukka Aho oli voitelemassa tyttärensä suksia hiihtokilpailuja varten.
Kun Aho toi sukset ulos jäähtymään, näky oli poikkeuksellinen. Ympäröivä pimeys poistui, ja hetken läheinen kangas hehkui kirkkaana.
– Ensimmäinen mielikuva oli, että sieltä tulee rekkakuski puuauton kanssa, ja niillä on pikkuisen isommat valot.
Autoa ei metsätieltä sinä iltana kuitenkaan tullut. Pimeys laskeutui takaisin muutaman sekunnin jälkeen.
– Täällä on normaalisti oikeasti pimeää, ja silloin tuo koko kangas oli vaaleana kuin halogeenein valaistuna joka kohdasta, Aho kuvailee.
Kotona uutisia selatessa selvisi, että Aho taisi todistaa tulipallon lentoa ilmakehässä.
Havaintoja tulipallosta tehtiin laajalla alueella. Myös Ursan tulipallotyöryhmän Jarmo Moilanen sai tulipallon tallennettua taivaankantta seuraavaan kameraansa. Hän luonnehtii marraskuun 29. päivän valoilmiötä poikkeukselliseksi.
Kirkkaita tulipalloja näkyy hänen arvionsa mukaan kerran pari vuodessa, mutta tämän meteorin alkuperä oli erityisen kiinnostava.
– Tämä oli peräisin taurideiksi kutsutusta tähdenlentoparvesta. Maailmalta ei ole koskaan onnistuttu löytämään tähdenlentoparvesta pudonneita meteoriitteja.
Nyt siihen voisi olla mahdollisuus.
Tulipallotyöryhmän lentoratalaskentojen mukaan (Tähdet ja avaruus) tulipallosta olisi voinut selvitä jäänteitä maan pinnalle saakka. Lentorata päättyy Reisjärvelle, tarkemmin arvioituna Räisälänmäen, Kalajan ja Hylkirannan seutuville.
Moilanen kertoo, että jäänteiden löytyessä ainutlaatuista olisi se, että silloin saataisiin tutkittavaksi näyte mahdollisesti komeetasta. Tähän asti eri puolilta maapalloa löydetyt meteoriitit ovat peräisin asteroideista.
Eikä niitäkään liian usein ole löydetty. Edellisen kerran Suomessa meteoriitti, jonka putoaminen on nähty, saatiin talteen vuonna 1971 Häverössä, Paraisilla. Silloin se kopsahti venevajan katon läpi suoraan kalastajan nuottalaatikkoon (MTV).
Noin 2 700 asukkaan Reisjärvellä tieto mahdollisuudesta maailmanlaajuisestikin ainutlaatuiseen löytöön on saanut ideat pulppuamaan.
Kunnanjohtajan toimiston seinää vasten nojaa kyltti, jossa lukee Kreisijärvi. Kunnanjohtaja Marjut Silvast toteaa, että täällä osataan suhtautua asioihin myös huumorilla. Hän kävi itse ostamassa K-kirjaintarran kylttiä koristamaan.
Kunnanjohtaja itse ei tulipalloa nähnyt. Se harmittaa. Hän oli putoamishetkellä toisella paikkakunnalla.
Tulipallosta on päätetty ottaa kuitenkin kaikki hyöty irti. Jatkossa Kreisijärvi voisi olla tunnettu myös komeettakuntana.
– Hiljattain oli ollut tämä tulipallo ja siitä syntyi ajatus, että nyt on kisan paikka. Mikä olisikaan sen arvokkaampaa kuin ministeri avaamassa kilpailun, Silvast sanoo.
Helmikuussa tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen avasi Reisjärven vierailullaan Komeetan jäljillä -kilpailun, jossa kunta lupaa 10 000 euron palkkion meteoriitin jäänteitä löytäneelle. Sen jälkeen myös ministeri kiikutettiin etsimään tulipallon jäänteitä.
Reisjärvellä on pohdittu, että talviaikaan meteoriitin löytäminen onnistuu parhaiten hangessa talsien pelkät villasukat jalassa. Silloin maata pääsee tunnustelemaan ilman paksuja kengänpohjia. Näin ministerikin sai ottaa tuntumaa reisjärveläiseen maaperään pelkät sukat jalassaan.
Pienelle kunnalle 10 000 euroa on iso raha. Palkintorahoja ei ole kunnan kassassa valmiina. Jos joku onnistuu tulipallon jäänteet löytämään ja Geologian tutkimuskeskus vahvistaa löydön, pitää kunnanjohtajan käyttää luovuuttaan.
– Se on minun tehtäväni jostakin kaivaa rahat. Ei ole tarkoitus, että se otetaan pois sellaisesta, mikä on tärkeää kunnalle ja kuntalaisille, mutta meidän täytyy keksiä tuloja sen verran, jotta pystymme sen kattamaan, Silvast sanoo.
Kunnanjohtaja laskee, että löytyessään meteoriitti olisi panostuksen väärti. Jo kilpailun toivotaan lisäävän kiinnostusta kuntaan ja tuovan lisää ihmisiä liikkumaan Reisjärven maisemissa ja luontoreiteillä.
Ursan tulipallotyöryhmän Jarmo Moilanen kuvaa meteoriitin löytymisen todennäköisyyttä neulan löytämiseksi ei heinäsuovasta, vaan heinäpellosta.
– Mutta sehän on kuin lohen pyytämistä, kannattaa pyytää, vaikkei saisikaan.
Jarmo Moilanen tipauttaa vielä yhden uutisen liittyen Reisjärven meteorihavaintoon. Kunnan alueelle on luultavasti pudonnut toinenkin meteoriitti. Tämä tapahtui tammikuun 24. päivä tämän vuoden puolella.
Valopallo ei ollut yhtä näyttävä kuin marraskuussa, eikä siitä uutisoitu yhtä isosti, mutta toisestakin meteorista saattoi päätyä jäännöksiä Reisjärven kamaralle.
On hyvin poikkeuksellista, että näin lähellä toisiaan ja lähes samalle alueelle putoaa kaksi meteoriittia, Moilanen arvioi. Hänen mukaansa myös jälkimmäisen tulipallon jäänteiden löytyminen olisi yhtä arvokasta kuin marraskuisen meteoriitin.
Sanotaan, että salama ei iske kahta kertaa samaan paikkaan, mutta meteori ilmeisesti kyllä. Kunnanjohtajalla on selitys valmiina. Maaseudulle riittää kiinnostusta jo pidemmänkin matkan takaa, avaruudesta asti.
Jos komeettajahtiin haluaa lähteä, lumien sulamisen jälkeen ovat käsillä parhaat hetket. Varsinkin talvella pudonneita on hyvä hetki etsiä keväällä, kun kasvillisuus ei ole noussut pintaan ja pelloilla ei ole ehditty kevättöihin.
Jukka Aho ei ole vielä suunnitellut meteoriitin etsintäreissua, mutta rahapalkinnon myötä kesän metsäretkellä voisi potkiskella kiviä ehkä normaalia tarkemmin.
– Olisihan se pieni motivaatio. Jos ei muuta niin kävisi katselemassa maisemia ja mitä sieltä mahdollisesti voisi löytyä.
Myös Ursan tulipallotyöryhmän Jarmo Moilanen aikoo lähteä kotoaan Kirkkonummelta käymään Reisjärvellä meteoriittijahdissa. Villasukkakävelyyn Moilanenkaan ei ryhdy, vaan hän jaksaa odottaa maan paljastumista lumen alta.
Jarmo Moilanen kertoo, että meteoriiteille annetaan virallinen nimi kansainväliseen meteoriittiluetteloon löytöpaikan mukaan. Jos meteoriitti löytyisi, se voitaisiin tuntea siis jatkossa kansainvälisestikin nimellä Reisjärvi.