Kristiina Kuosmasen matkaan lähti kokkolalaiselta parkkipaikalta tällä kertaa mansikoita ja herukoita.
– Marjat ostan melkein kaikki tästä talviaikaan. Olen tyytyväinen, hyviä marjoja ovat, kehuu Kuosmanen.
Hän on ollut mukana REKO-ryhmässä vuosia ja ostaa monenlaista, aina tarpeen mukaan: lammasta, jauhoja, kalaa ja kasviksia.
– Mielestäni saan täältä, mitä tarvitsen. Tämä on ideana hieno: että voi ostaa tuottajilta suoraan. Pääsevät hekin kunnon liksoille!
Ensimmäinen REKO-jakelu järjestettiin Pietarsaaressa Pohjanmaalla. Käytäntö oli alusta asti sama kuin nykyäänkin: lähialueen tuottajat ilmoittavat Facebook-ryhmässä tarjonnastaan, asiakkaat tekivät tilauksen kommenttikentässä ja kaupat tehdään sovittuna aikana jakelussa.
Ensimmäisestä kerrasta tulee ensi vuonna kuluneeksi kymmenen vuotta, ja nyt ryhmiä eli renkaita on Suomessa yli 200, Ruotsissa saman verran ja Norjassa satakunta.
REKO on laajentunut lähes 20 maahan Yhdysvalloista Etelä-Afrikkaan. Viimeksi toiminta alkoi Latviassa. Jäseniä ryhmissä on 2,5 miljoonaa.
Hollantia ja Romaniaa lukuunottamatta käytössä on jopa sama nimi, vaikka sen merkitys tuskin kaikille aukeaakaan. REKO tulee ruotsin sanoista rejäl konsumtion eli reilu kuluttaminen – koko idean isän, pedersöreläisen Thomas Snellmanin äidinkielen mukaan.
– Ei sitä aikoinaan tiennyt, mihin ollaan menossa. Mutta kyllä tässä saa olla kiitollinen ja ylpeä. Olen tehnyt parhaani auttaakseni muita, sanoo Snellman.
Avusta kiitetäänkin. Esimerkiksi ystävänpäivänä Snellman sai Romaniasta paketin, jossa oli 28 erilaista tuotetta. Syntymäpäivänä tuli videolinkki, jossa tuottajat lauloivat onnittelulaulun. Se lämmitti.
Toiminnan ydin on yhä ennallaan: saada lähiruoka liikkumaan tuottajalta kuluttajalle ilmaisissa myyntitapahtumissa, vailla välikäsiä.
Ryhmiä on monenkokoisia ja toiminnan vilkkaudessakin vaihtelua. Uutta potkua REKO-ryhmät saivat monin paikoin koronapandemian alkaessa.
– Kun korona iski, liikevaihto kolminkertaistui viikossa. Parin, kolmen kuukauden kuluttua tilanne normalisoitui. Joskus myynti vähän hiipuu, ja sitten ottaa taas vauhtia, sanoo Thomas Snellman.
Saman huomasi luomumunia myyvä pedersöreläinen Carita Sundman.
– Kysyntä kasvoi aika hirveesti siinä alussa ja ihmiset halusivat maksaa etukäteen. Että nämä ovat minun munani ja että saan ne varmasti.
Sundman on ollut mukana jo vuosia, ja luomukanalan tuotannosta 99 prosenttia löytääkin asiakkaansa REKO-ryhmistä.
– Meiltä ei mene yhtään munaa kauppoihin, koska alueella ei ole yhtään pakkaamoa, jossa käsiteltäisiin luomumunia. Suoramyynti on siis ainoa väylä.
Kriisit ovat perustajan Thomas Snellmanin mukaan vauhdittanut REKOn toimintaa. Kun koronarajoitukset aiheuttivat Etelä-Afrikassa mellakoita ja kauppojen tuhoamista, myynti ryhmissä kymmenkertaistui.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan REKO näyttäytyy myös palana ratkaisua huoltovarmuuden näkökulmasta.
Tämän allekirjoittaa myös Kokkolan REKOssa maitotaloustuotteita myyvän lohtajalaisen Jukkola Foodin Eveliina Jukkola. Koronan tulo buustasi kauppaa ja asiakkaat korostivat sitä, miten tärkeää on saada kotimaista tuotetta läheltä
– Nyt sodan myötä kuulee samanlaista kommenttia. Näen kyllä tämän ehdottomasti yhtenä isona tekijänä: saadaan ostettua läheltä ja myös tuotettua lähellä, sanoo Jukkola.
Arjessa REKO tuo isommallekin tuottajalle lisäarvoa. Asiakkailta saa palautetta ja ideoita, ja ryhmässä voi vaikka myös koeponnistaa uutuustuotteita.
Esimerkiksi Jukkolan maustamaton jugurtti tuotiin ensin REKOON, ja sitä kehitettiin lopulliseen muotoonsa asiakkaiden palautteen avulla.