Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Oululaisen Mirka Helanderin piti matkustaa vaihtoon Kanadan itärannikolle Nova Scotiaan Atlantin valtameren läheisyyteen.
Tarkoituksena oli opiskella markkinointia ja yrittäjyyttä Cape Bretonin yliopistossa keväällä 2020, mutta suunnitelmat muuttuivat koronan takia moneen kertaan. Myös silloin, kun lentoliput oli jo ostettuna, koiran ja puolisonkin piti lähteä matkaan.
– Nettisivusto, jonka kautta ostettiin lennot, huijasi meitä. Päädyin siihen, että en lähde vaihtoon vaan suoritan sen Suomesta käsin. 2 000 euroa jäi kiinni lentoihin, asia on nyt riitautettuna, kertoo Helander.
Vaihto-opiskelu etänä ei ollut helposti tarjolla oleva vaihtoehto. Helander koki, että hän joutui itse selvittämään monia asioita kanadalaisen yliopiston verkkosivuilta. Kurssisuunnitelmakin muuttui hieman, mutta hän sai kuitenkin mitä halusi ja on lopputulokseen tyytyväinen.
– Minulle kaikista tärkein kurssi oli kuluttajakäyttäytyminen. Kun se oli etänä, niin tiesin, että opiskelen etänä.
Helander ei ole ainoa etävaihdon kokenut. Opetushallituksen mukaan esimerkiksi keväällä 2021 jopa 70 prosenttia suomalaisten korkeakoulujen vaihto-opinnoista suoritettiin etänä.
– Tämä oli hyvä kokemus. Sopi tähän pandemiatilanteeseen äärettömän hyvin, sanoo Helander.
Kulttuurisista kokemuksista käteen jäi vain kohteliaisuus ja kielitaito
Mirka Helander on digiyrittäjä, joka valmistuu pian Savonia-ammattikorkeakoulusta wellness-liiketoiminnan tradenomiksi. Hän halusi alun perinkin vaihtoon siksi, että saisi rohkeutta käyttää englantia.
– Päätin, että tavoitteeni oli opiskella englantia ja saada itsevarmuutta, niin perhana minähän tein sen. Uskalsin avata kesken tunnin mikrofonin ja kysyä, että mitä mieltä olette tästä. Se oli parasta, voitin itseni tosi monella tavalla.
Ero suomalaiseen opiskeluun oli selvä, kanadalaisen yliopiston kursseja varten piti kirjoittaa enemmän tehtäviä kuin suomalaisen korkeakoulun. Luentoja ei ollut tallenteena katsottavissa, kuten Suomessa, eikä niitä saanut tallentaa. Luennoilla piti olla siis läsnä, joten aikaerosta tuli etävaihdon vaikein kokemus.
– Kun luento alkaa kello 22.10, niin menee koko päivä valmistautuessa siihen, että miten jaksan opiskella, milloin voin juoda kahvia, ostanko energiajuomaa, Helander naurahtaa.
Opiskelu tapahtui siis samaan aikaan kuin kanadalaisillakin opiskelijoilla, linjoilla oli yleensä 20–35 opiskelijaa. Kokematta jäivät vaihtoon liittyvät kulttuuriset kokemukset.
– Ainoa kulttuurinen kokemus, jonka sain, oli se, että kanadalaiset oli aivan äärettömän kohteliaita ja ystävällisiä ihmisiä.
Opetushallituksen kansainvälisen korkeakouluyhteistyön vastaava asiantuntija Mari Pohjola kertoo, että moni muukin etävaihtoon osallistunut jäi kaipaamaan kulttuurillisia kokemuksia, kun opiskelijoilta on kerätty kokemuksia. Silti hän arvioi, että etävaihto jää pysyväksi vaihtoehdoksi.
– Puhutaan monimuotoisista vaihdoista. Ne tarkoittavat sitä, että osa vaihdosta tehdään virtuaalisesti kotimaasta käsin, osa vaihdosta suoritetaan fyysisesti vaihdon kohdemaassa. Tällaisia monimuotoisia vaihtoja on jatkossakin mahdollista tehdä, sanoo Pohjola.
Kenelle etävaihtoa voisi suositella?
– Tämä on ehkä vähän haastava. Sanoisin, että sellaiselle, joka on kuin minä, että haluaa opiskella englantia, kertoo Helander.
Onko sinulla kokemuksia on vaihto-opiskelusta kohdemaassa tai etänä? Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 28. huhtikuuta klo 23:een asti.
Lue myös: