AHVENANMAA - ÅLAND Ukrainan sodan syttymisen ja Venäjän sotatoimien jälkeen Ahvenanmaan itsehallintoalueen turvallisuus on ollut polttava puheenaihe suomalaisessa puolustuspolitiikassa, mutta alueen nuoria tilanne ei merkittävästi puhuta.

Esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori (evp.) Mika Hyytiäinen ja Åbo Akademin valtio-opin emeritusprofessori Göran Djupsund ovat varoittaneet alueelle kohdistuvien hybridi-iskujen mahdollisuudesta.

Tällaisia hybridi-iskuja Venäjä voisi tehdä Suomeen: pakkolasku Lappiin, karilleajo Ahvenanmaalla tai harhaohjus syrjäseudulla

Ahvenanmaalaisessa lukiossa Ålands Lyceumissa kevään viimeiset koulupäivät ovat tästä huolimatta olleet hyvin rauhallisia ja tavanomaisia. Lounaspöydän äärellä nuoret juttelevat arkisista asioista, mutta myös Nato nousee keskustelunaiheeksi.

Ålands Lyceumin toisen vuoden opiskelija Caspian Boström,18, suhtautuu luottavaisesti Ahvenanmaan turvallisuustilanteeseen.

– Kun sota alkoi, ajattelin, että Ukraina ei ole kovin kaukana – Suomikin voi olla sodassa jonain päivänä. Mutta minä luotan Suomen valtioon ja puolustusvoimiin.

Boström pitää etenkin historian ja yhteiskuntaopin opiskelusta. Poliittisista ja yhteiskunnallisista asioista keskustellaan myös muita aineita opiskelevien oppilaiden kanssa.

Myös Boströmin ystävä, luonnontieteitä ja matematiikkaa opiskeleva Samuel Dreyer,16, on pohdiskellut Suomen turvallisuustilannetta.

– Mediassa puhutaan Itämeren saarten olevan alttiita sotatoimille, mutta se ei pelota minua.

Moni ruokalassa keskustellut nuori suhtautuu Suomen puolustuspolitiikkaan neutraalisti. Keskusteluissa puntaroidaan useimmiten Naton hyötyjä ja haittoja.

– Useimmat eivät piittaa Natosta tai ajattele sitä – se jätetään aikuisten keskusteltavaksi, Dreyer kertoo.

Kouluissa kannatetaan aseettomuutta, mutta asepalvelus mietityttää

Luottamusta Suomen valtion päätäntään ja puolustukseen löytyy myös Högskola på Ålandin (HÅ) korkeakouluopiskelijoilta.

Opiskelijakunnan puheenjohtaja Catherine Nybacka, 24, kertoo hänen ja muiden korkeakouluopiskelijoiden tuntevan olonsa turvalliseksi. Nybackan mukaan nuoret aikuiset pitävät Ahvenanmaan aseettomuutta hyvänä asiana.

– Kaikki eivät tiedä, mitä Ahvenanmaan delimilitarisoitu asema tarkoittaa, mutta osalle se on taas asia, josta he ovat kovin ylpeitä. Aseettomuus halutaan säilyttää, ja Ahvenanmaan asema on melko uniikki, Nybacka kertoo.

Myös nuorten miesten asema ja velvoitteet ovat Ahvenanmaalla erilaisia kuin Manner-Suomessa. Pakollinen varusmies- tai siviilipalvelus ei koske ahvenanmaalaisia tai heitä, jotka ovat muuttaneet pysyvästi asumaan Ahvenanmaalle ennen kuin täyttävät 12 vuotta.

– Minusta aseettomuus on hyvä asia, mutta on hieman epäreilua, ettei meidän tarvitse käydä asepalvelusta, Dreyer pohtii.

Se, ettei asepalvelus ole voimassa Ahvenanmaalla, on nuorten mukaan yleisesti arkinen ja itsestään selvä asia. Boström kertookin keskustelevansa demilitarisaatiosta ja asepalveluksesta lähinnä mannersuomalaisia ystäviään tavatessaan.

Manner-Suomen nuoret huolestuneempia kuin Ahvenanmaalaiset

Pohjanmaalta lähtöisin olevan Nybackan ystäväpiirissä Suomen Nato-prosessi ei juuri herätä ahdistuneisuutta. Hän toteaa, että Ahvenanmaan väestö suhtautuu keskusteluun rauhallisemmin kuin esimerkiksi Pohjanmaalla asuvat tuttavat.

Samanlainen käsitys on HÅ:n rehtori Johanna Mattilalla. Hän uskoo, että paikallisen median maltillinen ja rauhallissävytteinen uutisointi on osasyy myös nuorten kokemukseen.

– Jokaisessa jutussa, jonka olen nähnyt, on korostettu sitä, että täällä ei ole mitään ongelmaa. Jos Ahvenanmaan puolustuksesta puhutaan, olemassa on järjestelmä, eikä mikään uhkaa Ahvenanmaata. Paikallismediassa on hyvin rauhoittava sävy.

Mattilan mukaan Nato-keskustelussa paikalliset poliitikot viittaavat usein siihen, että Nato on Suomen valtion ulkopoliittinen asia, minkä takia Ahvenanmaan oma hallinto ei painota sitä sisäpolitiikassaan.

"Yritämme olla ajattelematta sitä"

Muuttuneesta turvallisuustilanteesta ja sodasta huolimatta arki jatkuu nuorilla tavalliseen tapaan. Opiskelijat tunnistavat sodan hirveydet ja tuntevat Ukrainan kansalaisia kohtaan sympatiaa, mutta ikävät sotauutiset eivät vaikuta merkittävästi heidän päivittäisiin ajatuksiinsa.

HÅ:n vararehtori Bettiina Brantberg-Ahlfors kertoo keskusteluavun ja tunteiden käsittelyn olleen sodan alkuvaiheessa tärkeää.

– Opiskelijoiden esittämät kysymykset sekä opettajien opetuksessa käyttämät esimerkit on keskusteltu läpi. Olemme myös syventyneet ajatuksiin ja pelkoihin, joita sota on tuonut esiin, kertoo Brantberg-Ahlfors.

Tästä huolimatta yhteisissä rehtorien ja opiskelijakunnan edustajien tapaamisissa laajempaa huolta tai esimerkiksi jatkuvan keskusteluavun tarvetta ei ole tuotu esille.

Nybacka kertoo, että raskaan korona-ajan jälkeen opiskelijat yrittävät olla murehtimatta liikaa sotaa tai turvallisuuskysymyksiä.

– Olemme keskustelleet turvallisuudesta ja sodasta ikätovereiden kanssa, mutta yritämme olla ajattelematta sitä. Toivomme vain, että kaikki menee hyvin eikä sota etene muualle.