Viime syksynä Aliisa Rautarinta koki hetken, jota hän kuvailee elokuvahetkeksi. Hän katsoi kaverinsa ikkunasta ulos ja heräsi siihen, miten paskaa hänen elämänsä oli: loputonta dokaamista ja juhlimista, ja elämästä puuttui suunta.
– Ajattelin, että nyt on aika tehdä muutos, että nyt alat painamaan hommia ja ryhdistäydyt. Tajusin, että jos nyt en lopeta, kohta oikeasti kuolen, muistelee Rautarinta.
Takana oli opintovaikeuksia, ryyppäämistä, taloudellisia ongelmia ja lukion vaihto.
Ensimmäisen koronakevään etäopetuksessa Rautarinta huomasi, että hänen oli vaikea opiskella itsenäisesti, kun opettaja ei ollut vieressä auttamassa. Pian alkoholi oli lääke tunteisiin, joita Rautarinta halusi turruttaa.
Psykologian yo-arvosana nousi uusimalla
Koulunkäynti ei kiinnostanut, rahaa ei ollut aina edes bussikorttiin. Ensimmäisen lukion opinto-ohjaaja suositteli aikuislukiota, koska ei uskonut Rautarinnan valmistuvan edes neljän vuoden aikana.
Toisin kävi, neljä vuotta lukiota on nyt takana ja Aliisa Rautarinta kirjoitti ylioppilaaksi Oulun aikuislukiosta. Lauantaina hän saa yo-todistuksensa, juhlat järjestetään äidin luona.
Tänä keväänä hän sai aiemmin reputtamansa pitkän ruotsin läpi ja korotti psykologian arvosanaa A:sta M:ään.
– Opiskelin paljon, loppumetreillä luin koko ajan kirjoituksiin, enkä mistään muusta puhunutkaan. Oli se sen arvoista, kertoo Rautarinta.
"Nyt olen oikeasti aikuinen"
Aliisa Rautarinta on kertonut elämästään Yle Areenan Tytöt 18 -dokumenttisarjassa. Jo kuvausten aikaan hän toivoi, että voisi ryhdistäytyä.
Nyt hän on ollut puoli vuotta töissä. Rautarinta sanoo dokumenttisarjassa, että “aikuisena oleminen on perseestä”. Samaa mieltä hän on edelleen, mutta nyt hän kokee hallitsevansa aikuisuuden paremmin.
– Omasta mielestä voin sanoa, että nyt olen oikeasti aikuinen, enkä mikään teini.
Aiemmin vaikeuksia tuottivat muun muassa aikaiset aamuherätykset, koska Rautarinta koki, että hän on huono heräämään. Muitakin vaikeuksia oli.
– Vaikka olisikin ollut rahaa, se itse kouluun lähteminen on ollut haastavaa.
Kierre on katkaistu
Nyt Aliisa Rautarinta tunnistaa kierteen, johon joutui, kun yritti omien sanojensa mukaan ryypätä huolet pois.
– Jos tulee vaikea asia elämässä vastaan, suosittelisin hommaamaan apua. Ei missään nimessä aleta turvautua päihteisiin.
Rautarinta toivoo, että päihdeongelmaista ei katsottaisi ihmisenä, jossa on joku vika. Hän toivoo ymmärrystä ja tukea tilanteeseen.
Nyt Rautarinta kokee, että alkoholinkäyttö pysyy hallinnassa silloinkin, kun hänellä ei ole tekemistä, mutta työstämistä päihdeongelma vielä vaatii. Myös talousasiat ovat jo paremmalla mallilla. Rautarinta uskoo, että velat on maksettu vielä tämän vuoden puolella.
Tulevaisuudessa häntä kiinnostavat medianomiopinnot. Lukion ja yo-kirjoitusten loppuun saattamiselta ei jäänyt opiskelupaikkojen ennakkotehtäville aikaa, niihin hän aikoo keskittyä myöhemmin. Usko valkolakkiin ei vaikeuksienkaan keskellä loppunut.
– Olen aina ollut tosi sinnikäs, menen vaikka muurin läpi, jos se on siitä kiinni. Kyllä minä tiesin, että jossain vaiheessa se valkolakki vielä tulee päähän.
Lue myös:
Onnea uusille ylioppilaille! Katso Ylen ylioppilaskoneesta, kuka saa valkolakin