Palkansaajaliitot epäilevät, että elokuussa voimaan tuleva hallituksen perhevapaauudistus saattaa jäädä torsoksi yksityisillä työmarkkinoilla. Syynä on se, että vanhempainvapaiden palkalliset osuudet ovat vielä kokonaan sopimatta työsopimustasolla.
Toistaiseksi ei-synnyttävän vanhemman eli useimmiten isän palkallinen vanhempainvapaa on äidin vapaata lyhyempi yksityisen sektorin työehtosopimuksissa, vaikka molemmat vanhemmat saavat jatkossa yhtä paljon vanhempainrahapäiviä.
– Iso riski on se, että tässä ei toteudu yhdenvertaisuus eikä tasa-arvo, vaan edelleenkin tämä synnyttävä vanhempi eli äiti pitää nämä vanhempainvapaat, sanoo Ylempien Toimihenkilöiden (YTN) varapuheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula.
YTN on yksityisen sektorin neuvottelujärjestö, joka edustaa 19 akavalaista liittoa teollisuudessa ja palvelualoilla. Esimerkiksi Tradenomiliitto, Insinööriliitto ja Suomen Lakimiesliitto ovat sen jäseniä.
Samaa mieltä Rantamaulan kanssa on Palvelualojen ammattiliiton (PAM) puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen. Hän korostaa, että perheet miettivät valintoja tehdessään kotiin jäämisen taloudellisia vaikutuksia. Tämän vuoksi eripituiset palkalliset jaksot ovat ongelma työehtosopimuksissa.
– Mitä pienemmistä tuloista puhutaan, sitä isommat vaikutukset niillä palkallisilla vapailla on. Jos toinen vanhempi ei saa palkallista vapaata, jää se vanhempi, joka palkallisen osuuden saa, helposti pidemmäksi aikaa kotiin.
Esimerkiksi PAMin työehtosopimuksissa isällä on käytettävissä 6 päivää vapaata täydellä palkalla, kun taas äidillä palkallisia päiviä on 36. Monissa työehtosopimuksissa määrät ovat samansuuntaisia.
Kunta-alan virkaehtosopimuksiiin palkallinen osuus neuvoteltiin aiemmin molemmille vanhemmille yhtä pitkäksi. Myös yliopistojen työehtosopimuksessa vanhempainrahakaudella kaikilla vanhemmilla on jatkossa 32 ensimmäistä arkipäivää palkallisia. Aiemmin toinen vanhempi sai palkallista vanhempainvapaata ainoastaan kuusi päivää.
Rönni-Sällinen ja Rantamaula kertovat, että yksityisellä sektorilla palkansaajaliitot haluavat samaa, eli tavoite on kasvattaa ei-synnyttävän vanhemman eli yleensä isän palkallinen vanhempainvapaa yhtä pitkäksi kuin äidin. Heidän mielestään palkka kannustaisi isiä jäämään kotiin hoitamaan lasta.
– Jo tällä hetkellä nämä palkalliset kaudet pidetään ja palkattomia pidetään niihin verrattuna marginaalisesti, Rantamaula kuvaa isien vapaiden käyttöä.
Työnantajan mukaan pidennetty palkallinen vanhempainvapaa tulisi kalliiksi
Yksityisellä sektorilla on yrityksiä, joissa on jo nyt kasvatettu ei-synnyttävän vanhemman vanhempainvapaan palkallisuuden pituutta.
Palvelualojen työnantajat Palta ry:n työmarkkinajohtaja Minna Ääri muistuttaa, että tämä on kuitenkin vapaaehtoista. Mikään lainsäädäntö ei velvoita työnantajaa maksamaan minkään perhevapaan ajalta palkkaa, mutta työehtosopimuksissa on yleensä sovittu vapaiden osittaisesta palkallisuudesta.
Äärin mukaan ei-synnyttävän vanhemman palkallisen vapaan pidentäminen olisi työnantajalle kallis uudistus.
– Yksi vaihtoehto on, että työmarkkinaosapuolet pyrkivät tasaamaan synnyttävän ja ei-synnyttävän vanhemman vanhempainvapaapäiviä, jotka ovat palkallisia. Toinen vaihtoehto voi olla, että osapuolet päätyvät pitämään synnyttävän vanhemman päivät ennallaan, ja pyritään yhdessä sopien siihen, että pidemmällä aikajänteellä kasvatetaan näitä ei-synnyttävien vapaapäiviä.
Jälkimmäisessä tilanteessa työmarkkinajärjestöjen tulisi Äärin mukaan löytää yhdessä säästökohteita, joilla isien palkallisen vapaan pidentäminen katettaisiin työehtosopimuksissa.
YTN:n varapuheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula on eri mieltä ei-synnyttävän vanhemman palkallisen vapaan kustannuksista. Rantamaulan mukaan Kela maksaa työnantajalle tukea isän palkanmaksun ajalta, ja hallituksen perhevapaauudistus nostaa tämän korvauksen määrää.
– Käytännössä tämä tarkoittaa, että työnantajalle ei maksaisi mitään korottaa noin kymmenellä päivällä tätä isien palkallista vanhempainvapaata, hän sanoo.
Yksityisellä sektorilla perhevapaauudistusta on pohdittu vuoden alusta alkaen työryhmissä. Rönni-Sällinen sanoo, että viime kädessä juuri raha ja erilainen käsitys Kela-korvauksista on estänyt työryhmiä saamasta aikaan tuloksia.
Työryhmät ehtivät tuskin purkaa umpisolmua, ennen kuin perhevapaauudistus astuu voimaan elokuussa. Näin ollen työntekijät saavat palkallista vapaata vanhemmaksi tultuaan vanhojen työehtosopimusten perusteella vielä syksylläkin.
Isät pitävät yhä vain murto-osan vanhempainvapaista
Suomessa isät käyttävät yhä vähän vanhempainvapaita muihin Pohjoismaihin verrattuna. Kelan mukaan isät pitivät vain 10 prosenttia kaikista vanhempainrahapäivistä vuonna 2020.
Hallituksen perhevapaauudistuksen tavoitteena onkin lisätä työelämän ja vanhempien tasa-arvoa. Jatkossa kumpikin vanhempi saa 160 arkipäivän kiintiön päivärahapäiviä. Omasta kiintiöstään voi luovuttaa toiselle vanhemmalle tai puolisolleen enintään 63 vanhempainrahapäivää.
Aiempaan malliin verrattuna ei-synnyttävälle vanhemmalle kiintiöity osuus kasvaa kahdesta kuukaudesta neljään kuukauteen. Tätä osuutta ei voi siirtää toiselle vanhemmalle, vaan vapaat jäävät kokonaan pitämättä, jos ei niitä hyödynnä.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustemallin mukaan noin neljännes isistä on jatkossa vanhempainvapaalla nykyistä pidempään.
Lopulta perhevapaauudistuksen tavoitteiden toteutuminen riippuu kuitenkin siitä, kuinka innokkaasti isät tarttuvat tarjolle tuleviin vapaakuukausiin. Myöskään siitä ei ole varmuutta, kuinka työehtosopimuksien kirjaukset vanhempainvapaan palkallisista jaksoista vaikuttavat isien päätökseen jäädä kotiin.
Lue lisää: