Ensimmäisen lapsensa saatuaan maisema-arkkitehtina työskentelevä Laura Virtanen, 38, ripusteli työpöytänsä virtajohtoihin leluja. Välillä hän kantoi kolmen kuukauden ikäistä lasta kantoliinassa ja imetti tätä. Kun lapsi huusi, Virtanen sulki työhuoneensa oven.

Virtanen oli ollut vuosia mukana projektissa, joka oli nyt vihdoin loppuvaiheessa, ja hän halusi tulla viimeistelemään työn.

Lapsi ei suostunut syömään tuttipullosta, joten ainoa ruoka oli rintamaito, jota pikkuvauva syö ainakin parin tunnin välein.

– Sanoin työnantajalle, että voin palata töihin, jos voin ottaa vauvan mukaan.

Myös toisen lapsensa saatuaan Virtanen palasi töihin etänä lapsen ollessa kolme kuukautta. Nyt hän on jäämässä kolmannen kerran äitiyslomalle ja aikoo palata töihin, kun lapsi on noin seitsemän kuukautta. Työ on pääosin etätyötä. 

Työhön paluu voi olla imetyksen onnistumisesta kiinni

Perhevapaat ovat tänä syksynä uudistumassa, ja yhtenä uudistuksen tarkoituksena on, että perhevapaat jakautuisivat entistä tasaisemmin naisten ja miesten kesken.

Kaikki vanhemmat eivät kuitenkaan pidä kovin helppona yhdistelmänä imettämistä ja työssä käymistä. Tämä käy ilmi myös naisten Mothers in Business -verkoston vasta tekemästä kyselystä.

– Meillä on monia ihmisiä, jotka palaisivat mielellään töihin aikaisemmin, jos suhtautuminen imetykseen olisi mutkattomampaa, sanoo järjestön toiminnanjohtaja Annica Moore.

Sama asia nousee usein esiin myös silloin, kun vanhemmat ottavat yhteyttä yhdistyksen vertaistukea imetykseen tarjoaviin imetystukiäiteihin, kertoo Imetyksen tuen asiantuntija Niina Pöyhönen.

– On aika yleinen ajatus, että jos äiti menee töihin, imetys olisi paras lopettaa.

Pöyhösen mukaan sekä äitejä että isiä koskeva harhaluulo perustuu väärään uskomukseen siitä, että imetetyn lapsen on hankalampi olla jonkun muun kuin imettävän vanhemman hoidossa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittaa, että vauva söisi pelkästään rintamaitoa 4-6 kuukauden ikään saakka ja rintamaito olisi tärkein ravinnonlähde yksivuotiaaksi saakka.

Pöyhösen mukaan imetyksellä on lukuisia terveyshyötyjä, joita työnantajankin kannattaisi ajatella. Yksi niistä on se, että imetetyt lapset sairastavat muita lapsia vähemmän, mikä johtaa harvempiin vanhempien poissaoloihin töistä.

Sekä Moore että Pöyhönen kaipaavat työpaikoilta ja valtiolta tekoja sen eteen, että imettävien vanhempien olisi nykyistä helpompi palata työelämään.

– On selvää, että perhevapaauudistuksen myötä työelämään palaa jatkossa aiempaa paljon enemmän vauvaikäisten lasten äitejä, Pöyhönen sanoo.

Asiantuntijan on muita helpompi järjestää työnsä

Annica Mooren mukaan on todella paljon kiinni yksittäisestä esihenkilöstä, miten vauvan imetyksen ja työnteon pystyy yhdistämään.

– Tällä hetkellä imetyksen ja työn yhdistäminen on ollut mahdollista vain harvoille ja valituille, Moore muistuttaa.

Työnantajan ja työn joustavuus on mahdollistanut aikaisen töihin palaamisen Laura Virtaselle sekä Anni Huoviselle, 36. Huovisella on neljä lasta, ja hän on työskennellyt muun muassa laulunopettajana ja muusikkona sekä asiantuntijana yliopistolla.

Muusikkona hän muun muassa on pyytänyt keikalla käyttöönsä tiloja, joissa voi pumpata maitoa kotona odottavalle vauvalle. Tänä vuonna yliopistolle työskennellessään Huovinen on tehnyt hybridityötä suurimmaksi osaksi kotona, jolloin hän on pystynyt imettämään lasta tauoilla.

Asiantuntijatyössä imetyksen ja työn yhdistäminen usein onnistuu helpommin kuin kaupan kassalla tai lähihoitajana, Moorekin sanoo.

Käytännössä imetyksen ja työelämän yhteensovittaminen tarkoittaa sitä, että työntekijällä on mahdollisuus ja tilat pitää pieniä taukoja lapsen imetystä tai maidon pumppaamista varten. 

Mooren mukaan kyse on pienistä asioista. 

Kuten siitä, missä imettävät vanhemmat voivat pitää taukonsa niin, että he saavat yksityisyyttä, mutta eivät joudu istumaan yleisessä vessassa. Tai siitä, mihin pumpatun maidon voi säilöä.

– Aika harva haluaa viedä maitonsa 150 henkilön yhteisjääkaappiin ja kuunnella vitsejä, että sinulla on omat kahvimaidot mukana.

Mooren mukaan on työnantajan vastuulla huolehtia sen selvittämisestä, mitä työntekijä tarvitsee voidakseen palata töihin.

– Työelämässä olisi tarvetta aikuistua siinä, mitä tulee naisten rintoihin ja imetykseen. Jos sitä ei osata ottaa luontevasti puheeksi, tarpeellista keskustelua voi jäädä käymättä.

Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijan Katja Miettisen on vielä liian aikaista sanoa, kuinka paljon tarve imettämisen ja työelämän yhteensovittamiselle oikeasti kasvaa. Hän pitää perhevapaauudistuksen heikkona kohtana sitä, että isät voivat edelleen siirtää äideille valtaosan vapaistaan, jolloin nykytilanne ei juuri muuttuisi.

– Jos tarvetta tulee, on varmasti hyvä käydä yritystasolla keskustelua siitä, onko tähän liittyviä käytänteitä tarvetta kehittää ja mitkä ovat kunkin yrityksen mahdollisuudet tukea imetyksen ja työn yhdistämistä, hän kommentoi sähköpostitse.

Erimielisyyttä siitä, pitäisikö imetystaukojen olla laissa

Suomi ei ole ratifioinut kansainvälisen työjärjestön ILO:n äitiyssuojelusopimusta. Jos sopimus ratifioitaisiin, Suomen pitäisi luultavasti muuttaa omaa lainsäädäntöään siten, että imetystauoista tulisi pakollinen velvoite työnantajille.

Nyt laki ei velvoita työnantajaa huomioimaan imetystä millään tavalla.

Palkansaajajärjestöt ovat vaatineet sopimuksen ratifioimista, mutta toistaiseksi turhaan. Pohjoismaista Norja on ratifioinut sopimuksen.

Sekä Annica Moore että Niina Pöyhönen ajattelevat, että nyt perhevapaiden uudistuessa olisi järkevä hetki keskustella siitä, olisiko sopimus syytä ratifioida.

Työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Seija Jalkanen sanoo, että sopimus määrää paljon muustakin kuin imetystauoista. Jalkanen sanoo, että Suomessa on katsottu, että pitkät perhevapaat ja jo muutenkin olemassa oleva jousto työpaikoilla turvaavat imetyksen kansallisten suositusten mukaisesti.

– Töihin paluun jälkeen imettäminen ja maidon pumppaaminen ovat mahdollista ennen ja jälkeen työpäivän ja työaikana normaalien joustojen puitteissa. Jos ne eivät riitä, asiasta voi yrittää sopia työnantajan kanssa.

EK:n Katja Miettisen mukaan suomalainen lainsäädäntö on nyt jo hyvällä tasolla: esimerkiksi perhevapaan kesto ja etuudet ylittävät kansainväliset minimit. Lisäksi työpäivän lyhentäminen on mahdollista imetyksen järjestämiseksi.

Mothers in Business -verkoston Annica Mooren mukaan lapsen saaminen näkyy muutenkin naisten työajassa ja palkassa. Kaikille työajan lyhentäminen ei ole mahdollista työn luonteen takia – tai siksi, että se myös laskisi palkkaa.

– Ennemmin näkisin, että työn ja perheen yhteensovittamiseen tarvitaan uusia, parempia ratkaisuja. Työajan lyhennys on tulonalennus naisille.

Mooren mielestä ei voida ajatella, että perheiden pitää valita vain toimeentulo tai imetyksen terveysvaikutukset.

Teemme juttua myös siitä, miksi niin monessa perheessä toinen vanhempi ei ole käyttänyt lainkaan isyysvapaata. Voit kertoa meille perheenne kokemuksesta täällä!

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella vauva-ajan ja työn yhdistämisestä Yle Tunnuksella torstaihin 15.9. kello 23 saakka.