HYKSin korva-, nenä- ja kurkkutautien foniatrian yksikössä on kolmen vuoden aikana otettu tutkimukseen mukaan noin 250 lasta. Heillä epäillään kielellistä erityisvaikeutta.

Tutkimuksessa selvitetään muun muassa, kuinka lapsen ympäristö vaikuttaa kielen kehitykseen, miten vaikeudet vaikuttavat hyvinvointiin ja kärsivätkö kaksikieliset lapset muita useammin kielihäiriöistä.

Ensimmäistä kertaa tutkitaan myös suomalaisessa väestössä perimän osuutta kielellisiin vaikeuksiin.

Yhteistyössä pääkaupunkiseudun päivähoidon toimipisteiden kanssa on tutkittu samanaikaisesti 160 tavanomaisesti kehittyvää lasta.

Vaikeudet voivat jatkua aikuisuuteen asti

− Foniatrian erikoislääkärin Eva Arkkilan aiemman tutkimuksen ja muualla tehtyjen seurantatutkimusten perusteella tiedämme, että kielellisen erityisvaikeuden psykososiaaliset haitat ovat usein pitkäkestoisia ja voivat ulottua aikuisuuteen saakka, kertoo tutkimusta johtava neuropsykologi Marja Laasonen.

– Siksi on tärkeää tarkentaa kuntoutuskäytäntöjä ja kehittää uusia arviointimenetelmiä, joiden myötä kielellisten vaikeuksien varhainen tunnistaminen paranee.

− Mielenkiintoinen havainto on, että vaikka kaksikielisyyden ei pitäisi olla riskitekijä kielen kehityksen vaikeuksille, kuitenkin yli kolmannes meille audiofoniatriseen päiväkeskukseen arvioitaviksi tulevista lapsista on monikielisiä.

Lapset tulevat maahanmuuttajaperheistä

Tutkimukseen osallistuvat kaksikieliset lapset tulevat maahanmuuttajataustaisista perheistä ja heidän kotikielensä on muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Myös lapsen omat piirteet ja kasvuympäristö voivat olla yhteydessä kielen kehittymiseen joko suojaavina tai riskitekijöinä.

− Esimerkiksi lapsen sinnikkyys on useissa tutkimuksissa ollut yhteydessä parempaan kielelliseen suoriutumiseen.

Tietokoneistettujen arviointimenetelmien lisäksi tutkimuksen yhteydessä muutetaan aiemmin tehtyjä tietokonepelejä kuntouttavaan muotoon.

− Kehitämme yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa pelejä, joiden tarkoituksena on harjaannuttaa kielen eri piirteiden, esimerkiksi sanavaraston, oppimista.