**PEKING **Kiinan pohjoisosista Dandongin kaupungista kulkee putki Yalu-joen ali rajan toiselle puolelle. Ajan nakertamaa putkea pitkin virtaa raakaöljyä kohti etelää. Se ruokkii Kiinan kannalta yhä ikävämmäksi käyvää ongelmaa, juuri kuudennen ydinkokeensa tehnyttä Pohjois-Korean hallintoa.

Pohjois-Koreaa tavataan yhä kutsua Kiinan liittolaiseksi, mutta Pekingissä Kim Jong-unin kiihtyviä sotakokeiluja katsotaan kasvavan ärtymyksen vallassa. Kuluvan vuoden aikana Pohjois-Korea on tehnyt 14 ohjuskoetta ja kaikkien aikojen suurimman ydinkokeensa. Kim ei ole lotkauttanut korvaansa kansainväliselle painostukselle.

Kiina ei tästä pidä.Ensinäkään se ei halua sotaa rajoilleen. Lähialueiden vakaus on Kiinalle ensisijaisen tärkeää.Toisaalta Kiina ei missään nimessä halua vaikuttaa voimattomalta pohjoisen pikkuveljensä kaitsijana.

**Kim hyppi Kiinan presidentti Xi Jinpingin nenille **viimeksi reilu viikko sitten, kun Pohjois-Korea ajoitti ydinkokeensa samaan hetkeen, kun Xi oli käynnistämässä Kiinan isännöimää kehittyvien talouksien BRICS-kokousta.

Monet ovat arvioineet, ettei tämä ollut sattumaa.

Äkkiseltään Pohjois-Korea-ongelman ratkaisu kuulostaisi Kiinan kannalta varsin helpolta: putki kiinni, hallinto nurin. Juuri tätä monet muut maat siltä odottavat.

Yhdysvallat on toistamiseen kehottanut Kiinaa ottamaan aktiivisemman roolin koko maailmaa veitsenterällä pitävän tilanteen ratkaisijana. Se myös vaati viime viikolla kaiken öljyviennin kieltämistä.

**Kiina tietää hyvin, että sen öljy **on Pohjois-Korean elämänlanka.

Kiina ei raportoi Pohjois-Koreaan viemänsä öljyn määrää,  mutta se kattaa suurimman osan maan ostamasta raakaöljystä ja öljyjalosteita. Jos Kiina sulkee hanat, Pohjois-Korea ei selviäisi omillaan vuoden loppuun, joidenkin arvioiden mukaan ei edes viikkoa.

Armeija halvaantuisi. Seuraukset olisivat arvaamattomat.

**Ja juuri arvaamattomuus **on Kiinalle punainen vaate.

Kiinan johto on huono sietämään epävarmuutta, eikä se siedä sitä varsinkaan nyt, kun vuoden tärkeimpään poliittiseen tapahtumaan on enää reilu kuukausi aikaa. Kiinan kommunistinen puolue kokoontuu lokakuussa Pekingiin puoluekokoukseen ja presidentti Xin on tuolloin tarkoitus tulla uudelleenvalituksi asemaansa.

Vallan naruja solmitaan parhaillaan kammareissa Kiinan tulevaisuudensuunnitelmiksi eikä Xi tällaisella hetkellä halua näyttää olevan yhdenkään vieraan vallan vietävissä.

Suostuminen Yhdysvaltain vaatimuksiin Pohjois-Korean suhteen saattaisi näyttää juuri tältä.

Osa asiaan perehtyneistä kuitenkin uskoo, että tuuli voi olla kääntymässä. Myös Kiinassa kytee yhä selvempänä ajatus, että Pohjois-Korea ei enää ansaitse sille osoitettua malttia.

Pohjois-Koreaan perehtynyt tutkija Zhao Tong arvioi sanomalehti The Guardianille, että öljyviennin lopettaminen on yhä enemmän esillä myös Kiinan sisäisissä keskusteluissa.

Tämä tarkoittaisi selän lopullista kääntämistä Pohjois-Korealle. Moni on ymmärtänyt, että se voisi lisätä Kiinan ongelmia entisestään.

Peking ei ole Tokiota kauempana Pohjois-Korean rajoilta. Jos Kiina ei enää anna tukeaan Pjongjangille, mikä estäisi Kimiä kääntämästä ohjuksiensa suuntaa? Ajatus voi olla villi, mutta se ei varmasti ole pysynyt poissa Xin yöunista.

On helppo kuvitella, että Kiinan presidenttiä juuri nyt sekä ärsyttää että turhauttaa.

YK:n uusien pakotteiden jälkeen, maailma kyttää Kimin seuraavaa siirtoa. Kiinan peliliikkeet saavat todennäköisesti odottaa ainakin siihen saakka, kunnes Xi tietää, seisooko hän kotikentällä tukevalla maaperällä.