Jossain pulputtaa suihkulähde. Veden heleä solina on kummallinen vastakohta edessä näkyvälle maisemalle, joka on sekä kaunis että kauhea. Oudosti vääntyilevät, eläviä organismeja ja teknologiaa jäjittelevät rakennelmat ovat painajaismainen yhdistelmä scifiä, dystopiaa ja  mystiikkaa.

Sekamelskan keskellä kimaltelee lasikupuja, joissa vilkkuu erivärisiä valoja. Lohikäärmeiden ammottavat kidat pilkottavat mustan johtoviidakon keskeltä. Kokonaisuus on vähintäänkin kiehtova.

– Ilmastonmuutos ja ympäristöasiat ovat tällä hetkellä ehkäpä tärkein ihmiskuntaa yhdistävä tekijä, koska ne vaikuttavat kaikkiin eläviin olentoihin. Kyseessä on valtava ja sekava vyyhti, jota on vaikea selittää yksinkertaisesti – siihen liittyy myös geopolitiikkaa ja kulttuurisia asioita. Tämä monimutkainen asetelma näkyy siis myös näyttelyssäni, Korakrit Arunanondchoi selittää taiteeseensa piilotettua tematiikkaa.

Taide on usean kulttuurin summa

Kolmikymppinen Korakrit Arunanondchai on kotoisin Thaimaan pääkaupungista, mutta taidetta hän on opiskellut Yhdysvalloissa. Arunanondchain suurlähettiläänä työskennellyt isoisä taas kierteli lapsineen ympäri maailmaa, ja tämä on jättänyt jälkensä koko perheeseen. Taiteilija itse tasapainoilee tällä hetkellä New Yorkin ja Bangkokin välillä.

– Äitini on asunut useissa eri maissa ja elänyt erilaisissa kulttuuriympäristöissä, isäni taas on työskennellyt japanilaisessa rakennusfirmassa. En sanoisi, että olen kotoisin taiteilijaperheestä, mutta minua on ymmäretty ja tuettu ja olen saanut tehdä mitä haluan. Taustani takia on luontevaa, että erilaiset kulttuurit ja lähtökohdat yhdistyvät taiteessani toisiinsa.

Niinpä Arunanondchain teoksissa vilahtelevat toisinaan myös viittaukset buddhalaisuuteen ja kotimaahan.

– Uskonnot ovat minulle tärkeä asia, mutta usein siksi, että haluan kyseenalaistaa niitä. Esimerkiksi buddhalaisuus on Thaimaassa kuin näkymätön käsi, jolla on paljon valtaa. Meditoin joskus, mutta en ole buddhalainen, vaikka sellaiseksi olen syntynytkin. Toisaalta olen hyvin kiinnostunut vaikkapa animismista, mikä näkyy myös teoksissani. 

Taideteoksia kaatopaikkakamasta

Korakrit Arunanondchain teoksissa erikoista on se, että ne tehdään usein jätteestä, johdoista ja hylätystä teknologiasta.

– Tällaista materiaalia on helppo löytää, koska langattomat yhteydet yleistyvät koko ajan. Lisäksi hyödynnän savea,  banaaninlehtiä, ajopuita ja kaikenlaista kaatopaikkakamaa. Minulla oli keväällä näyttely New Yorkin Brooklynissa ja suurimman osan tarvittavista materiaaleista keräsin ateljeeni lähettyviltä.

Arunanondchain taiteilijapersoonaan kuuluu myös rottapuku, jonka kanssa hän on kierrellyt maailmaa jo parin vuoden ajan. Jyrsijäasuun liittyy palanen ihka oikeaa todellisuutta. Taiteilija asuu ja työskentelee New Yorkin Chinatownissa, jossa rottia suorastaan vilisee.

– Itse asiassa pelkään rottia. Ateljeessani oli jossakin vaiheessa rottaongelma – eläimet ilmestyivät jostakin aina öisin ja tuhosivat taideteoksiani. Rottapuku liittyy siihen, että työskentelen usein asioiden kanssa, joista en pidä. Tästä huolimatta rotilla on paikka sydämessäni.

Rokkitähteys oli valeuutinen

Korakrit Arunanondchaista on useisssa yhteyksissä maalailtu kuvaa rokkitähdestä, joka on ollut kuuluisa ja suosittu Thaimaassa, ja joka sittemmin on ryhtynyt tekemään nykytaidetta. Ihan näin asia ei ole ollut.

– Se oli erään ystäväni keksimä vitsi, jonka kerroin vuosia siten jollekin toimittajalle, ja se on jäänyt elämään. Minulla oli äskettäin näyttely Japanissa, jossa kuraattori halusi välttämättä pitää tarinaa yllä, vaikka kerroinkin ettei se ole totta. Joseph Beuysin taiteilijamyyttiin kuuluu, että hän oli toisen maailmansodan aikainen lentäjäsankari. Minun taiteilijamyyttini on vastaavasti  thaimaalainen rokkitähti.

Mutta kuten Beuysinkin kohdalla, ei savua ilman tulta.

– Olin 15-vuotiaana mukana tanssi- ja laulukoulutuksessa, joka liittyi pop-musiikkiin. Kyse oli valmentavasta koulutuksesta poikabändin jäseneksi. En kuitenkaan halunnut olla osa tällaista koneistoa, vaan lähdin litomaan, Arunanondchai hekottelee.