Vaasan kaupunki toivoo kielitaitovaatimusten höllentämisen lisäävän pyrkyä kaupungin töihin. Vaatimus kielitodistuksesta on voinut olla tulppa hakuinnolle.
– Selkeästi on osoitettavissa, että tehtävissä, joissa vaaditaan molemmista kielistä hyvä taito, on vähemmän hakijoita kuin niissä, missä riittää toisesta tyydyttävä, sanoo Vaasan kaupungin henkilöstöjohtaja Tuulikki Kruhse-Poutanen.
Jatkossa kielitodistusta ei vaadita kaikissa kaupungin töissä.
Kelpoisuusehdoksi hyvä molempien kotimaisten kielten suullinen ja kirjallinen taito asetetaan yhä ylimmässä johdossa, kaikissa muissakin viroissa sekä tehtävissä, joihin kuuluu vaativaa asiakaspalvelua.
Työsuhteissa voidaan päättää, että kielitaito luetaan eduksi ja sen voi osoittaa haastattelussa. Toisen kotimaisen hyvä ja toisen tyydyttävä taso siis riittää yhä useammassa tehtävässä, ja joissakin tehtävissä ei ole lainkaan muodollisia kotimaisten kielten taitovaatimuksia.
– Kielitaito voi olla olemassa, vaikka muodollista paperia ei ole. Toisaalta todistus on ehkä saatu jo kauan sitten, mutta käytännön kielitaitoa ei ole, sanoo kieliohjelmaa valmistelleen työryhmän puheenjohtaja, konsernihallinnon johtaja Jari Karjalainen.
Kielitaito työtehtävän mukaan
Sote-henkilöstö on jo hyvinvointialuekuntayhtymässä ja siten uudistuksen ulkopuolella. Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kielivaatimukset syntyvät yksiköiden mukaan. Yksi keskeinen muutos on myös se, että yksikielisissä yksiköissä eli kouluissa ja päiväkodeissa riittää kyseisen kielen hallinta.
Höllennys koskee esimerkiksi suorittavan työn tekijöitä.
Ilman kielitodistusta voivat jatkossa selvitä esimerkiksi puistotyöntekijät, virastomestarit, päiväkodeissa avustavaa työtä tekevät ja niin edelleen.
Myös suunnittelutyö, johon ei liity asiakaspalvelua, voi kuulua tähän joukkoon. Kirjastossa tietopalvelua antavan on toki hallittava molemmat kielet, mutta samassa talossa voi olla tehtäviä, joissa kielitaitovaatimus on tarpeeton, konkretisoi Karjalainen.
Lisää: Vaasa uudisti kielitaitovaatimuksia – työtehtävien sisältö ratkaisee vaadittavan kielitaidon tason
Muutosten läpivienti ei ollut läpihuutojuttu.
– On ollut kyllä tiukka vääntö, ei se helppoa ole ollut, sanoo Kruhse-Poutanen.
RKP:n valtuutetun ponsiesityksestä kaupunki seuraa tällä valtuustokaudella, onko muutoksella vaikutusta hakijamääriin.
Katse myös kaupungin pitovoimaan
Jari Karjalaisen mukaan tavoitteena on, että töihin saataisiin palkattua asian kannalta parhaat tekijät. Molempien kieliryhmien palvelu pyritään takaamaan.
– Kaikki ymmärtävät, että Vaasassa käytetään laajasti kahta kieltä. Sellaista ilmaa en ole koskaan tavannut, että se olisi epäselvää. Mutta taitotasoja on erilaisia.
Myös henkilöstöjohtaja Tuulikki Kruhse-Poutanen korostaa, ettei kielitaitoa tai palvelujen kaksikielisyyttä olla ajamassa alas.
– Harkitaan tarkemmin, missä vaaditaan heti alussa molempien kielten hyvää suullista ja kirjallista aitoa. Samalla tuetaan kielitaidon karttumista varsinkin tehtävissä, joissa on kaksikielisiä asiakkaita.
Vaasassa on Karjalaisen mukaan myös jo ”jonkin kokoinen” joukko ihmisiä, joilla on jonkinlainen suomen tai ruotsin pohja, mutta ei täydellistä kielitaitoa kummastakaan.
Työperäisen maahanmuuton lisääntyessä töitä voitaisiin tarjota myös esimerkiksi teollisuuden palvelukseen tulevien puolisoille, kun jonkinlainen kielitaito on saavutettu.
– Se voisi lisätä pitovoimaa: Vaasassa pysyttäisiin kauemmin kuin vuoden tai kaksi.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 saakka.