Perheiden lukutottumuksissa on havaittu selkeää heikentymistä. Vuonna 2018 toteutetussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että 84,1 prosenttia vanhemmista luki 2-3-vuotiaalle päivä- tai iltasadun ja 44,2 prosenttia teki näin joka päivä. Äideistä joka päivä ääneen luki kolmannes ja isistä neljännes.

Pirkanmaalla sijaitsevassa Pälkäneen kunnassa lukemattomuutta ratkotaan niin kutsutuilla lukuresepteillä.

Reseptejä jaetaan neuvolassa kaikille 1–6-vuotiaille lapsille, ja niiden toivotaan tuovan parannusta perheiden lukuintoon.

Idean takana on Pälkäneen kunnan kulttuurisuunnittelija, kirjailija Marketta Pyysalo. Ajatus lukuresepteistä oli hautunut jo hyvän aikaa.

Toteutukseen päästiin, kun kunta lähti mukaan Pirkanmaan kulttuurihyvinvoinnin palveluohjaushankkeeseen.

– Ajattelimme, että tämä voisi olla meidän näköinen konsepti tuottaa kulttuurista hyvinvointia, Pyysalo kertoo.

Pälkäneellä asunut kuuluisa kirjanpainaja Daniel Medelplan kaiversi puuaapisen, joka on ollut erittäin merkittävä suomalaisten lukutaidon ja sivistyksen kannalta. Vuonna 1719 painettu aapinen on ainoa Suomessa isovihan aikana syntynyt painotuote.

Äänen lukeminen on erityisen tärkeää

Lukuresepti ”määrätään” neuvolakäynnin yhteydessä, ja siihen kuuluvan neljän kirjan ”lääkeannoksen” voi noutaa kirjastosta. Lukureseptin kirjojen saamiseen tarvitaan kirjastokortti.

Kirjasto on valinnut jokaiselle ikävuodelle sopivat kirjat. Mukana on myös kevyttä luettavaa perheille, joissa ei ole ennestään arjen lukemiskulttuuria.

Kyse ei ole pakosta, vaan hyvin vahvasta suosituksesta. Etenkin lapselle ääneen lukemisella on todettu olevan paljon positiivisia vaikutuksia, kertoo Marketta Pyysalo.

– Vaikutukset ovat todella laaja-alaisia sekä puhtaasti lukemaan oppimisen että vuorovaikutus- ja tunnetaitojen kannalta. Se ei koske vain lasta, vaan myös perhettä ja läheisiä.

Ääneen lukemisella voi siis olla iso merkitys lapsen kehitykseen. Esimerkiksi vanhempien, kummin tai mummin kanssa ääneen lukeminen tuo lukemiseen uuden ulottuvuuden: vuorovaikutusta, turvallisuutta, iloa ja lämpöä.

– Ne taas edesauttavat oppimista, ymmärtämistä ja empaattisuuden kokemista, Pyysalo kuvaa.

Pyysalon mukaan perheet voivat vaikuttaa voimakkaasti siihen, kuinka hyvinvoiva yhteiskunta tulevaisuudessa on. Kodin lisäksi koulun ja kirjaston merkitys tässä on edelleen suuri.

– Kodin merkitys on etenkin varhaisessa vaikutuksessa. Vauvalle voi lukea jo hänen ollessa vatsassa. Sieltä lähtevät esimerkiksi rytmin ja ja intonaatioiden opettelu.

Merkitystä on myös sillä, kuka lapselle lukee. Murheena on nyt erityisesti poikien lukutaidon lasku. Siihen vaikuttaa muun muassa se, kuinka paljon isät lukevat heidän kanssaan ääneen.

Lisää: Asiantuntija patistaa kouluja kiinnittämään huomiota lasten kirjoitustaitoihin: ”Puutteet voivat heijastua muidenkin oppiaineiden tuloksiin”

Aikuisen ja lapsen yhteinen lukuhetki on myös sosiaalinen kokemus. Kulttuurisuunnittelija Marketta Pyysalon mielestä tärkeintä kaikessa on ilo. Yhdessä lukiessa lapsi pääsee kokemaan yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Lapsesta on hienoa nähdä, jos äiti tai isä nauraa samoille jutuille kuin hän.

– Kun siinä hetkessä on niin hyvä olla, siitä tulee ylpeyden tunne. Ja minkä muun parissa olisikaan niin hyvä olla yhdessä, kuin hyvän kirjan.

Juttua muokattu 18.1.2023 klo 12.31: Jutussa luki virheellisesti, että tutkimuksen mukaan reilu 30 prosenttia äideistä kertoi lukevansa 2–3-vuotiaille lapsilleen. Lukevia isiä oli alle 25 prosenttia. Tutkimuksen mukaan nämä luvut koskevat joka päivä lapsilleen lukevia vanhempia.

Luettiinko sinulle lapsena ääneen? Millaisilla keinoilla lapsia ja vanhempia voitaisiin innostaa lukemaan enemmän? Voit keskustella aiheesta torstaihin 19.1. kello 23:een saakka.