Saga Virtakangas on yksi niistä tuhansista lukiolaisista, jotka ovat hakeneet erityisjärjestelyjä vajaan viikon päästä alkaviin kevään ylioppilaskirjoituksiin.

Yhteensä erityisjärjestelyhakemuksia on ylioppilastutkintolautakunnalle tullut 5 500.

Virtakangas saa vaikean lukivaikeuden vuoksi jokaiseen kokeeseen kaksi tuntia lisäaikaa. Hän myös tekee kokeet suuren salin sijaan pienryhmätilassa.

Virtakangas pitää lisäaikaa ”kivana plussana”, mutta hänen mielestään kovin suurta apua siitä ei ole, koska lukivaikeudesta kärsivä ei vaan huomaa, jos kirjoittaa jotain väärin.

– Mitä väsyneempi on kahdeksan tunnin kohdalla, sitä enemmän läpilukee ne virheet, hän sanoo.

Virtakankaan mielestä lisäajan sijaan parempi hyvitys olisi sellainen, että arvosanaa korotettaisiin, jos kokeen tekijä jää esimerkiksi yhden pisteen päähän paremmasta arvosanasta.

Tällä hetkellä vastaavia kompensaatiota tehdään vain, jos kokeesta läpipääseminen on yhdestä pisteestä kiinni.

Virtakangas arvioi, että kokeen tekemisestä pienryhmätilassa voisi olla apua jokaiselle. Hän on aiemmilla kirjoituskerroilla hyötynyt tilasta siten, ettei turhautuessaan ole alkanut katsella muita, kun samassa tilassa on niin vähän ihmisiä.

Hakemusten määrä kasvanut paljon

Ylioppilastutkintolautakunnalle tulevien erityisjärjestelyhakemusten määrä on kasvanut viime vuosina.

Tällä hetkellä hakemuksia tulee vuosittain noin 5 500, mutta esimerkiksi vielä vuonna 2017 määrä oli noin 2 500.

Yleisin syy erityisjärjestelyihin on lukivaikeus eli lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus, kertoo ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä.

Tähkän mukaan lukihäiriön vuoksi tehtävien erityisjärjestelyjen määrä on pari viime vuotta pysynyt samalla tasolla.

Lukihäiriön eli lukivaikeuden vuoksi voi saada erityisjärjestelynä lisäajan ja pienryhmätilan lisäksi esimerkiksi suuremman näytön tai suuremman kirjasinkoon tehtäviin.

Lukivaikeus tunnistetaan aiempaa paremmin

Kokkolan suomalaisen lukion erityisopettajan Tiina Vitkan mielestä lukivaikeudet eivät ole yleistyneet, vaan ne tunnistetaan nykyään paremmin.

Vitkan mukaan lukivaikeus tai lukihäiriö on nuorelle yleensä lukemisen hitautta, ja lukeminen voi olla muutenkin työlästä. Hänen mielestään on tärkeää tunnistaa lukivaikeus mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Esimerkiksi Kokkolassa kaikki lukioon tulevat testataan lukiseulalla jo elokuussa. Sen perusteella katsotaan, tuleeko opiskelija haastatteluun ja sitä kautta yksilöllisempiin lukitesteihin, joista sitten selviää, onko lukivaikeutta vai ei.

Vitka muistuttaa, että lukivaikeuden lisäksi on kuitenkin myös lukemisen harjaantumattomuutta eli sitä, että nuori on lukenut vähän.

– Ne ovat kaksi asiaa, jotka pitää erottaa. Molempia joutuu, saa ja pitääkin tukea lukiossa, Vitka sanoo.

Lukivaikeus ei lähde pois

Lukemiseen voi harjaantua, mutta se vaatii lukemista.

Jos taas taustalla on lukivaikeus, se ei lähde lukemallakaan pois, vaan heijastuu muuhunkin, kuten luetun ymmärtämiseen ja tekstin tuottamiseen.

– Pitää muistaa, ettei lukivaikeus koskaan ole laiskuutta eikä se vaikuta kykyihin. Lukivaikeutta on aina ollut. Luet tai et, niin lukivaikeus on, koska se on neurologista, Vitka sanoo.

Vitkan mukaan lukiolaisissa lukivaikeus näkyy lievimmillään jännittämisenä, jonka vuoksi opiskelija tarvitsee enemmän aikaa kokeessa. Tällaiset opiskelijat ovat usein sinnikkäitä ja kovia tekemään töitä.

Haastavimmillaan lukivaikeus näkyy vieraissa kielissä, matematiikan sanallisissa tehtävissä ja luetunymmärtämisen taidoissa.

Vitka on huomannut myös, että lukivaikeudesta kärsivillä on usein usein haasteita toiminnanohjauksessa eli esimerkiksi alkuun pääsyssä tai toiminnan suunnittelussa.

Hänen mukaansa lukivaikeuksisilla on usein myös kehittymättömät opiskelustrategiat. Mikäli niitä ei kehitä, esimerkiksi lisäajasta itsessään ei Vitkan mukaan ole hyötyä.

– Meidän erityisopettajien yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin opiskelutaitojen opetus muun muassa lukustrategioissa ja luetunymmärtämisessä tai vaikka tekstin tuottamisessa. Tämä kaikki perustuu aina opiskelijan vapaaehtoisuuteen, Vitka sanoo.

Sairaudet ja heikko kielitaito muita syitä

Lukivaikeuden jälkeen yleisimpiä syitä erityisjärjestelyihin ovat erityyppiset sairaudet ja heikko kielitaito.

Sairaus tai vamma voi olla mitä tahansa fyysisistä vammoista mielenterveyden ongelmiin. Näistä syistä tehtävä erityisjärjestely voi olla lisäaika tai se, että saa tehdä kokeen pienryhmätilassa tai yksin.

Lisäajan voi saada myös sairaskohtauksen varalle. Myös avustajan käyttö on mahdollista.

– Voi olla fyysistä avustamista esimerkiksi vessaan ja takaisin, tai kokelas ei pysty kirjoittamaan laisinkaan, vaan sanelee kaikki vastaukset ja avustaja kirjoittaa, ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä kertoo.

Sairauden tai vamman vuoksi tehtävien erityisjärjestelyhakemusten määrä on kasvanut paljon. Esimerkiksi vuonna 2022 hakemuksia tuli noin 1 900, kun vuonna 2019 määrä oli noin 1 200.

Muutosta määrissä selittää muun muassa lakimuutos vuodelta 2019.

– Silloin erityisjärjestelyitä alettiin pitää ensisijaisena vaihtoehtona ja pistehyvityksiä vasta toissijaisina, Tähkä kertoo.

Tähkän mukaan ylioppilaskokelaat ovat nykyään hyvin valveutuneita siitä, että jos heillä on koesuoritusta haittaavia tekijöitä, niin he voivat saada niihin tukea, neuvoja ja erityisjärjestelyjä.

– Lukioiden pitää miettiä kokelaiden kanssa, mikä on se sopiva järjestely, ettei myöskään tehdä liian vaativia järjestelyjä, jos yksinkertaisemmallakin pärjää.

Puutteellisen kielitaidon vuoksi tehdään erityisjärjestelyjä esimerkiksi sellaisille kokelaille, jotka ovat äskettäin tulleet Suomeen, eikä heidän kokeessa käytettävän kielen kielitaitonsa ole sen vuoksi vielä hyvällä tasolla.

– Lisäajan turvin pystyy paremmin tutustumaan tehtäviin ja osoittamaan osaamistaan, vaikka kielitaito onkin puutteellinen, Tähkä selvittää.

Suuria muutoksia erityisjärjestelyissä

Erityisjärjestelyillä on pitkä historia vuosikymmenten ajalta. Suuria muutoksia on tapahtunut esimerkiksi silloin, kun ylioppilaskokeet muuttuivat digitaalisiksi.

Silloin yksi yleisimmistä erityisjärjestelyistä eli oikeus käyttää tietokonetta katosi järjestelyiden kirjosta, koska digitaalisessa kokeessa kaikki tekevät kokeet koneella.

Tähkän mukaan erityisjärjestelyt ovat muuttuneet vuosien saatossa systemaattisemmiksi.

– Nykyään käytetään aika paljon esimerkiksi pienryhmätilaa eikä kokonaan yksilöllistä tilaa kuten aikaisemmin.

Ylioppilaskirjoitukset ovat suuri ponnistus lukioille. Tähkä ei pidä todennäköisenä, että isoa ylioppilaskokelasjoukkoa pystyttäisiin lukioissa hoitamaan yksilö- tai pienryhmätiloissa.

– On aika mahdotona ajatella, että kaikki tekisivät kokeensa kahdeksan hengen huoneissa, hän sanoo.

Tähkän mukaan erityisjärjestelyt ovat tärkeitä, koska taustalla on aina jokin tekijä, joka estää kokelasta suorittamasta koetta samalla tavalla kuin muut.

– Sama koe siellä kuitenkin on edessä, hän sanoo.

Lisäaikahakemuksien käsittelyssa pyritään katsomaan, että lisäajalle on aito tarve.

Tähkän mukaan erilaisissa sairauksissa on hyvin oleellisessa roolissa se, että koetta tekevä pystyy pitämään itsensä rauhallisena, kun on lisäaika käytössä.

– Se ehkäisee esimerkiksi paniikkikohtauksen laukeamisen.

Viime vuosina yleistyneet paniikkihäiriön tai ahdistuksen vuoksi tehtävät erityisjärjestelyt luokitellaan ylioppilastutkintolautakunnassa sairauksien tai vammojen alle.

Pohjalaislukioissa lukivaikeus yleisin syy

Vaasan lyseon lukiossa, Kokkolan suomalaisessa lukiossa ja Seinäjoen lukiossa erityisjärjestelyjen määrät noudattelevat valtakunnallista suuntausta eli ne ovat kasvaneet.

Vaasan lyseon lukiossa tämän kevään ylioppilaskokeisiin osallistuu 20 kokelasta erityisjärjestelyillä. Yleisin syy on lukihäiriö, mutta myös keskittymishäiriöitä esiintyy.

Apulaisrehtori Tiina Kankkosen mielestä erityisjärjestelyt ovat ehdottomasti tarpeellisia.

Kankkonen kertoo, että lisäaikaa saava kokelas ei esimerkiksi kuitenkaan käytä lisäaikaansa, vaan selviää kokeesta kuudessa tunnissa

– Varmasti stressiä helpottaa se, että on mahdollisuus käyttää lisäaika ja saa kaikessa rauhassa tehdä eikä tarvitse paniikissa yrittää, Kankkonen sanoo.

Kokkolan suomalaisessa lukiossa tämän kevään kirjoituksissa on 59 opiskelijaa, joilla on jokin erityisjärjestely.

Kokkolassakin lukihäiriö on selkeästi yleisin syy, jolloin saa lisäaikaa, lukion rehtori Markku Anttila kertoo.

Seinäjoella erityisjärjestelyhakemuksia on tehty nyt 27. Yleisin syy on jokin muu kuin lukihäiriö, sanoo lukion rehtori Teijo Päkkilä.

– Lukihäiriö on yleinen, mutta yhtä yleisiä ovat paniikki- ja ahdistushäiriöihin liittyvät oireilut, Päkkilä sanoo.

Hänen mukaansa koejärjestelyillä pyritään opetussuunnitelman mukaisesti auttamaan paniikki- ja ahdistushäiriöistä kärsiviä.

– Ei pelkästään ylioppilaskokeissa, vaan muissakin, Päkkilä sanoo.

Kolmatta kertaa kirjoituksiin

Saga Virtakangas osallistuu nyt kolmatta ja viimeistä kertaa ylioppilaskirjoituksiin.

Vuosi sitten hän kirjoitti historian ja viime syksynä englannin sekä yritti korottaa historian arvosanaansa, mutta se ei mennyt nappiin.

– Meidän lemmikkimme halvaantui päivää ennen kirjoituksia. Ei pysynyt pää kasassa kirjoituksissa. Sain kyllä saman arvosanan kuin edellisenä keväänä, mutta lähden tavoittelemaan parempaa, hän sanoo.

Nyt Virtakangas kirjoittaa äidinkielen, pitkän matematiikan, historian, uskonnon ja englannin. Viime syksynä englannissa hän jäi yhden pisteen päähän paremmasta arvosanasta.

– Se vähän ärsytti.

Nyt Virtakankaan valmistautumismetodi on simppeli. Ensin luetaan kirja läpi, ja sitten aletaan tiivistää asioita kirjoittamalla ne tietokoneella ylös.

– Historiassa tein sen käsin, mutta se on todella hidasta. Nyt kirjoitan niin monta ainetta, ettei ole varaa olla hidas.

Voit kommentoida juttua torstaihin 9. maaliskuuta kello 23:een asti.