Yleisradion Radiouutisten ensimmäisenä naisäänenä tutuksi tullut toimittaja Anna-Liisa Anttila on kuollut.

Anttila kuoli Lappeenrannassa 96-vuotiaana keskiviikon vastaisena yönä.

Anttila syntyi vuonna 1927 Helsingissä. Hän on asunut Lappeenrannassa, Imatralla, Lahdessa, Hämeenlinnassa ja Viipurissa.

Jatkosodan aikaan Anttila asui vanhempineen Viipurissa, josta hän joutui evakkotielle kesällä 1944. Myöhemmin Anttila teki evakkokokemuksistaan suositun radio-ohjelman. Hän kertoi sota-ajan kokemuksistaan myös esimerkiksi brittien yleisradioyhtiö BBC:lle vuonna 2022.

Sotavuosien jälkeen Anttila vanhempineen asettui Imatralle. Siellä lukioikäinen Anttila työskenteli muun muassa Ylä-Vuoksi-lehdessä, jossa hän sai ensikosketuksen toimittajan työhön.

Ensimmäinen naisääni

Yleisradio perusti radiolle oman uutistoimituksen Helsinkiin vuonna 1965, ja Anttila oli mukana tiimissä alussa asti. Sitä ennen radiossa oli kuultu vain Suomen tietotoimiston eli STT:n uutisia.

Anttila oli ensimmäinen nainen radion uutistenlukijana Yleisradiossa. Päätös oli silloisen Ylen uutispäällikkö Ralf Fribergin tekemä. Oman aikansa lähes sensaatiomainen uudistus kuohutti yleisöä.

– Palaute oli välitöntä. Ampukaa se akka, niin toimitussihteerille soitettiin, Anttila muisteli myöhemmin.

Kritiikistä huolimatta Anttilan puhetyyli keräsi arvostusta. Häntä tituleerattiin nimellä ”Ms Voice”.

Anttila myös selosti kuusi itsenäisyyspäivän vastaanottoa radiossa vuosina 1965–1970. Selostajakolleganaan hänellä oli useimmiten Sauvo Puhtila eli Saukki. Myöhemmin Anttila selosti Linnan juhlia myös televisiossa.

Näin toimittaja Anna-Liisa Anttila muisteli Linnan juhlien selostamistaan vuonna 2012. Nauhan seassa on näytteitä Anttilan selostuksista 1960-luvulta. Anttilaa haastattelee Päivi Tuominen:

Itsenäisyyspäivän vastaanottoa isännöivät 1960-luvulla presidenttipari Urho ja Sylvi Kekkonen. Vieraita oli noin pari tuhatta. Radiossa juhlia selostaneella Anttilalla ei ollut käytössään vieraslistoja tai apujoukkoja, jotka vinkkaisivat kättelyvuoroon tulijoiden nimistä.

Vieraiden tunnistamisen ja nimeämisen piti siis tapahtua salamannopeasti, muistamalla.

– Pari kertaa saimme katsoa vieraslistoja presidentin kansliassa, mutta muistiinpanoja ei saanut tehdä. Toimittajan yleistiedolla oli pärjättävä. Piti tuntea esimerkiksi koko eduskunta, Anttila kertoi.

Vuonna 1965 toimittajat Anna-Liisa Anttila ja Aarre Nojonen kertovat Voskhod 2 -avaruusaluksen lähettämisestä avaruuteen:

Lappeenranta kutsui Helsingin jälkeen

Lappeenrantaan Anna-Liisa Anttila muutti 1970-luvun alussa, kun Ylen aluetoimitukseen aukesi paikka. Lappeenrannan seutu oli hänelle lapsuudesta tuttua.

Anttilan suuri rakkaus ja kiinnostuksenkohde oli kulttuuri, kuten klassinen baletti, musiikki ja teatteri. Lappeenrannan kulttuurielämää hän nosti esiin myös toimittajana.

Anttila seurasi esimerkiksi Imatran ja Lappeenrannan teattereita sekä tanssitaidetta tarkasti. Hän myös selosti esimerkiksi Puolustusvoimien paraateja.

Eläkkeelle toimittajan työstään Anttila jäi vuonna 1988. Palautetta työstään hän sai myös sen jälkeen.

– Vuosien jälkeen eräs nainen tuli luokseni kahvilassa ja sanoi seuralaisilleen, että tässä on nainen, joka antoi Lappeenrannalle äänen. Tuntuu ihanalta, kun vieläkin muistetaan, Anttila muisteli tapausta myöhemmin.

Anna-Liisa Anttila on palkittu sotilasansiomitalilla vuonna 1979, Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristillä vuonna 1987 ja Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahaston kulttuuripalkinnolla vuonna 1989.