Keski-Pohjanmaalla kehitetty malli lukivaikeuksien tunnistamiseen on herättänyt laajaa kiinnostusta muualla maassa.

Varhaisella tunnistamisella ja aikaisella puuttumisella halutaan ehkäistä ongelmien paheneminen. Lukihäiriö voi johtaa esimerkiksi masennukseen ja sen myötä moniin muihin ongelmiin.

Keski-Pohjanmaan malliin kuuluu eri toimijoiden yhteistyö, jotta pedagoginen ja terveydenhuollon tuki saadaan hyödynnettyä järkevästi.

Erityistä huomiota kiinnitetään oppipolun nivelvaiheisiin eli siihen, kun lapsi siirtyy esikoulusta alakouluun, alakoulusta yläluokille ja lopulta toiselle asteelle.

Kun tieto oppimiseen liittyvistä riskeistä tai lukihäiriöistä välittyy seuraavalle asteelle, tukitoimet jatkuvat keskeytyksettä ja oikeanlaisena.

Tunnistetaan jo varhaiskasvatuksessa

Keski-Pohjanmaan mallissa pyritään tunnistamaan lukihäiriöihin johtavia riskitekijöitä jo varhaiskasvatuksessa.

Vaikka eskarilaiset eivät luekaan, jo sen ikäisiltä voi tunnistaa riskitekijöitä, jotka voivat johtaa myöhempiin oppimishäiriöihin, kertoo mallia kehittämässä ollut Kokkolan suomalaisen lukion erityisopettaja Tiina Vitka.

– Tiedot lukiriskilapsista välittyvät laaja-alaiselle erityisopettajalle kun lapsi siirtyy kouluun. Näin koulussa tiedetään seurata tilannetta ja lasta voidaan tarvittaessa tukea mahdollisimman varhain, Vitka sanoo.

Erityisopettajat ovat avainasemassa lukihäiriöiden tunnistamisessa.

Sote-kuluihin odotettavissa säästöjä kun ongelmakierteet katkaistaan

Mallin kehittäminen alkoi, kun Erilaisten oppijoiden liitto pyysi sairaanhoitopiireiltä tukimallia oppimisvaikeuksien tunnistamiseen.

Keski-Pohjanmaalla Soite tarttui haasteeseen ja moniammatillinen työryhmä alkoi etsiä ratkaisua vuonna 2020.

Soitessa huomattiin, että muun muassa lukihäiriöitä hoitavaan foniatrian yksikköön tuli paljon lähetteitä psykiatrian kautta, jolloin ongelmat ovat jo kasautuneet.

Puuttumalla ajoissa lukihäiriöihin vältytään parhaimmassa tapauksessa terveydenhuollon toimilta.

Mitä kauemmin lukihäiriö on ilman tukitoimia, sitä enemmän ongelmat voivat pahentua. Joillakin se voi näkyä käytöksessä tai esimerkiksi masennuksena.

– Surullisimmat tapaukset ovat sellaisia, että lukihäiriö paljastuu vasta koulutuspaikkojen ja ammattien vaihtojen jälkeen. On melkoinen helpotus, ja itkuakin on päässyt, kun syy ongelmille selviää, Tiina Vitka sanoo.

Sivistystoimen ja hyvinvointialueen yhteistyön odotetaan tuovan säästöjä sote-kustannuksiin.

– Jos ongelmat monimuotoistuvat, tarvitaan yhä enemmän moniammatillista apua ja ääritapauksissa erikoissairaanhoitoa.

Nopeasti käytäntöön

Kokkolassa uusi malli on omaksuttu nopeasti.

Nyt tieto oppilaiden haasteista liikkuu, kun asiasta on puhuttu paljon erityisopettajien keskuudessa.

– Itse sain esimerkiksi viime syksynä todella hyvin tietoja eri yläkoulujen erityisopettajilta lukihäiriöisistä sekä heistä, joiden kohdalla epäiltiin asiaa, mutta siihen ei vielä oltu ennätetty puuttua, kertoo Vitka.