Hämeen liitto ja Hämeen ammattikorkeakoulu ovat valmistelleet Kanta-Hämeelle ensimmäisenä maakuntana oman ilmastovahdin. Konkreettisten ilmastotoimien seurantapalvelussa ovat mukana maakunnan kaikki kunnat ja useat yritykset.
Ilmastovahtiin voi kirjata omat ilmastotekonsa ja tuoda ne kaikille näkyväksi. Ilmastotoimien koolla ei ole merkitystä, sillä jokainen teko vie asioita eteenpäin.
Ilmastotekojen kirjo on laaja
Lopen kunnan ympäristöpäällikkö Sonja Lahtinen sanoo, että työ on vielä ”lapsen kengissä”. Lähempi tarkastelu osoittaa kuitenkin, että erilaisia toimia on tehty jo paljon.
Lopella kunnan katuvaloista kolmasosa on jo vaihdettu led-valaisimiin. Lisäksi kunta on hyväksynyt kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelman ja parantanut etätyömahdollisuuksia rakentamalla valokuitua koko kunnan alueella. Nuorille ja eläkeläisille tarjotaan ilmaiset liikuntatilat, ettei harrastuksiin tarvitse lähteä kauaksi autolla. Kaikkia toimia ei ole edes vielä ehditty kirjata ilmastovahtiin.
Lisäksi Lopen kouluja on varustettu ilmalämpöpumpuilla ja öljylämmityksestä on siirrytty lähilämpöön. Luontokatoa ja ilmastonmuutosta torjutaan uusilla luonnonsuojelualueilla ja työtä tehdään myös vieraslajien torjumiseksi.
– Ruokapalvelussamme on onnistuttu hävikin torjunnassa ja oma keittiömme hyödyntää paikallista ruokaa, poistettavat kalusteet ja laitteet laitetaan kiertonetin kautta eteenpäin. Me olemme myös viestineet ilmastovastuullisesta toiminnasta kuntalaisille, yrityksille ja yhdistyksille, Lahtinen lisää.
”Koko kunnan asia”
Sonja Lahtinen huomauttaakin, että ilmastonmuutoksen torjunta on koko kunnan yhteinen asia. Vaikka ilmastotoimet ovat osaltaan lakisääteisiä, ne myös tuovat säästöä, vähentävät hävikkiä ja rakentavat ja vahvistavat kunnan myönteistä julkista kuvaa.
Toimet myös auttavat varautumaan mahdollisiin ilmastomuutoksen aiheuttamiin sään ääri-ilmiöihin, kuten rankkasateiden mukanaan tuomiin hulevesiin.
– Ilmastovahdin ansiosta niin kuntalaisten, kunnan työntekijöiden kuin päättäjienkin on helpompi seurata tavoitteiden saavuttamista, sanoo Lahtinen.
Malliksi muille maakunnille
Kanta-Hämeessä maakuntahallitus on linjannut, että maakunta on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja siitä eteenpäin hiilinegatiivinen.
– On parempi sanoa ääneen ja kertoa millä keinoin tavoitteisiin pyritään, toteaa Hämeen liiton aluesuunnittelupäällikkö Heidi Koponen.
Koponen pitää ilmastovahtia ilmastotekojen päiväkirjana. Siitä näkee isot teemat ja sen, millä sektoreilla on isot vaikutukset, mutta myös pienten tekojen merkityksen.
Ilmastovahdilla halutaankin tuoda tavoitteiden tueksi konkretiaa ja näkyvyyttä jo tehdyille toimille. Ilmastovahti voi toimia mallina myös muille maakunnallisille ilmastovahdeille.
Ilmastovahdissa jo yli 600 ilmastotekoa
Kanta-Hämeessä on laadittu seitsemän kohdan ilmastotavoitteet, joista isoimmat kohdistuvat energian kulutukseen ja päästöjen vähentämiseen. Maakunnassa on jo tehty tuulivoimaselvitys ja tulossa on selvitys uusiutuvan energian mahdollisuuksista.
Hämeen ilmastovahtia olivat valmistelemassa Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelijat. He keräsivät ilmastovahtiin viisisataa erilaista toimea, joilla on vaikutusta ilmastonmuutoksen torjunnassa. Yritykset nostivat mukaan reilut sata omaa toimeaan.
Ilmastovahti on toteutettu ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut-ohjelman rahoituksen turvin.
Hämeen ilmastovahtiin voit tutustua täällä.
Herkkumaalla ei jääty odottelemaan
Hämeenlinnassa toimiva elintarvikealan yritys Herkkumaa on jo usean vuoden ajan kiinnittänyt huomiota energiatehokkuuteen ja päästöihin. Viimeisimpänä askeleena on päästöttömällä sähköllä ladattava lämpövarasto, jolla tuotetaan tuotannossa tarvittava höyry.
– Me olemme aiemmin käyttäneet vuosittain 300 000 litraa kevyttä polttoöljyä. Nyt kun se korvataan sähköllä, hiilidioksidipäästöt putoavat 700 tonnilla vuodessa eli nollaan, kertoo Herkkumaan toimitusjohtaja Atte Rekola.
Merkittävä syy puolitoista miljoonaa euroa maksaneeseen investointiin on, että hintaheilahteluille altis öljy voidaan korvata vakaampihintaisella ja toimitusvarmemmalla sähköllä. Sähköä tuotetaan myös huhtikuussa käyttöön saaduilla 440 aurinkopaneelilla. Niiden tuottama sähkö kattaa reilut kymmenen prosenttia Herkkumaan sähköntarpeesta.
Ympäristöystävällisempiä pakkauksia
Rekola kertoo, että yrityksessä on kiinnitetty paljon huomiota myös pakkausmateriaaleihin. Euroopassa valmistettuja lasipurkkeja on ryhdytty korvaamaan Hämeenlinnassa valmistetuilla muovipikareilla ja peltipurkkien korvaajaksi on kehitetty muovisuoli.
– Uusilla pakkauksilla varmistetaan tuotannon jatkuvuus, jos esimerkiksi lasipurkkien saannissa on vaikeuksia, mutta uudet pakkaukset ovat myös ympäristöä säästäviä vaihtoehtoja. Kun aiemmin 100 000 lasipurkkia on ajettu tänne venäläisellä dieselillä kaukaa Euroopasta, nyt uusissa pahvipurkeissa sama määrä mahtuu kahdelle eurolavalle ja ne tuodaan tänne 35 kilometrin päästä.
Rekolalle ilmastovahti on uusi, mutta kiinnostava työkalu tiedon keruuseen ja tehtyjen toimien vaikutusten arviointiin.
– Totta kai on kiva seurata itse, mitä omat ilmastoteot vaikuttavat.
Ilmastotavoitteista selkeä hyöty
Rekolan mukaan uusi teknologia parantaa yrityksen toimintavarmuutta. Hänen mukaansa Herkkumaan toimissa tärkeää on, että yritys pärjää, mutta merkittävää on myös yrityksen aiheuttama ilmastovaikutus. Sitä ohjaa myös kuluttajien ja yrityksen omien asiakkaiden paine ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Atte Rekola ei jää odottamaan hallitusneuvottelujen ratkaisuja. Kun neuvotteluissa mietitään, pitääkö Suomen olla hiilineutraali vuonna 2035 vai vasta 2050, on Herkkumaalla suuri osa tavoitteista saavutettu jo tänä vuonna.
– Me teemme näitä töitä tuleville sukupolville, sanoo Rekola.
Lue lisää muista ilmastotoimista Hämeessä:
Kulutuksen päästöt laskivat hieman Hämeenlinnassa (5.5.2023)