Digitalisaation myötä ICT-alan päästöt ovat nousseet samalle tasolle ja ylikin ilmailualan kanssa. Tieto- ja viestintätekniikka kuluttaa tällä hetkellä arviolta kymmenesosan maailman sähköstä. Tulevaisuudessa osuuden odotetaan kasvavan entisestään.

Suomessa tähän kehitykseen havahduttiin muutama vuosi sitten, kun liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi ICT-alan ilmastostrategian. ICT:n kestävän kehityksen parissa yli kymmenen vuotta työskennellyt professori Jari Porras LUT-yliopistosta kuvailee julkaisua käänteentekeväksi.

– Silloin yritykset heräsivät, että ICT:llä on iso rooli ilmastonmuutoksessa. Tuli halu vaikuttaa ja mekin saimme paljon yhteydenottoja yrityksiltä, että mitä voitaisiin tehdä, Porras kertoo.

Viime vuonna esimerkiksi paketti- ja matkustuspalveluyhtiö Matkahuolto kertoi tehneensä vuodessa 400 000 euron säästöt uudistamalla tietojärjestelmänsä ekologisemmiksi. Osa säästöistä syntyi siitä, kun yhtiö siirsi ohjelmistonsa pyörimään omilta palvelimiltaan pilvipalveluun.

– Siirron myötä pystyimme vähentämään palvelimien määrää ja samalla käyttämään käytössä olevaa kapasiteettia optimoidusti, sanoo Matkahuollon teknologia- ja strategiajohtaja Mika Rajanen.

Konesalin tehokkaamman käytön lisäksi Matkahuolto muokkasi digitaalisten palveluidensa arkkitehtuuria tehokkaammaksi. Koodista karsittiin turhia toimenpiteitä ja prosesseja hiottiin sulavammiksi.

Rajanen uskoo, että vihreä koodaus on tulevaisuudessa merkittävässä roolissa, kun yhtiöt edistävät vihreää siirtymää.

Koodin vihreys pitäisi ottaa huomioon kilpailutuksissa

Tällä hetkellä vihreän koodin ympärillä pohditaan, miten ekologisemman koodin vaikutuksia voitaisiin mitata. ICT muodostaa monimutkaisen kokonaisuuden, jossa sähköä kuluu siellä täällä. Esimerkiksi ohjelmiston siirtäminen keskitettyyn pilvipalveluun tuo mukanaan säästöjä, mutta samalla asiakkaista kauempana tapahtuva laskenta kuluttaa enemmän tiedonsiirtokapasiteettia.

– Se on loppujen lopuksi hankala kokonaisuus mitata. Mutta niin kauan, kun yritykset yrittävät minimoida kustannuksia, niin mennään oikeaan suuntaan, toteaa Jari Porras.

Hän huomauttaa, että ohjelmiston energiatehokkuutta voi tarkastella kahdesta suunnasta. Toisessa keskitytään siihen, kuinka tehokas itse palvelu on ja toisessa siihen, kuinka paljon tehokkaampi digitaalinen palvelu on verrattuna aikaisempaan tapaan hoitaa asia. Kun paperinen tiliote korvautuu sähköisellä, päästöt vähenevät, vaikka sähköä saattaa kulua aikaisempaa enemmän.

Porras toivoo, että vihreys otettaisiin paremmin huomioon esimerkiksi kilpailutuksissa. Se motivoisi kiinnittämään huomiota ohjelmistojen energiankulutukseen.

Professori katsoo, että vihreys on samalla tavalla laatuelementti kuin tietoturva tai yksityisyys. Se pitää huomioida koko prosessin aikana.

– Aika moni yritys on lähtenyt siitä, että he sisäisesti vievät prosessejaan siihen suuntaan, että tehokkuus on yksi vaatimus tai laatuparametri, jota he seuraavat omassa prosessissaan, Porras kertoo.

Ohjelmistojen energiankulutus on yhteinen haaste

Tietoturvayhtiö WithSecuressa ekologisuus on otettu yhdeksi laatuparametriksi ohjelmistojen kehityksessä. Yhtiön tuotehallinnasta vastaava johtaja Leszek Tasiemski huomauttaa, että virustorjunnassa energiansäästöä pitää lähestyä harkitusti.

– Helpoin tapa vähentää energiankulutusta on vain poistaa toiminnallisuuksia. Meidän kohdalla se tarkoittaisi turvallisuuden heikentämistä, joten se ei käy. Se tekee tästä vaikeaa, Tasiemski sanoo.

Tasiemskin johtama ryhmä pohtii, miten virustorjuntaohjelmiston käyttäjälle voidaan antaa vaihtoehtoja energiansäästöön. Tarkoituksena on tarjota mahdollisuus vähentää energiankulutusta samalla tavalla kuin esimerkiksi grafiikka-asetusten laskeminen verkkoselaimissa. Tasiemski painottaa, että on tärkeää, että käyttäjä ymmärtää tekevänsä vaihtokaupan.

– Jotkut prosessit ovat energiasyöppöjä syystä. Ne tekevät paljon laskentaa pitääkseen käyttäjän turvassa. Jos annamme vaihtoehtoja käyttäjille, heidän pitää ymmärtää valintojensa vaikutukset, Tasiemski huomauttaa.

Arviot vihreällä koodilla saavutettavista energiasäästöistä vaihtelevat. Joissakin tapauksissa puhutaan jopa kymmenistä prosenteista.

Kuinka paljon vihreä koodi voi säästää WithSecuren ohjelmistojen sähkönkulutuksessa?

– Emme tiedä vielä. Kysyin meidän kehittäjiltä, voimmeko luvata jonkun prosenttiluvun ja he sanoivat, että on vielä liian aikaista, Tasiemski sanoo.

Jatkossa kehityksen mittaaminen on kuitenkin Tasiemskin mukaan helpompaa, sillä lähtöpiste mittaamiseen on saatu selville.

Seuraavaksi Tasiemski toivoo laajempaa keskustelua aiheesta, etenkin yritysten kesken.

– Tässä ei ole kyse kilpailusta, vaan yhteistyöstä.