Vammaispalvelut siirtyivät vuoden alussa hyvinvointialueelle muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoin. Keski-Suomessa muutos on hankaloittanut jyväskyläläisten vammaisten lasten perheiden arkea ja pidentänyt koulupäivää.

Erityistukea tarvitseva lapsi menee aamutoimintaan niinä aamuina, kun vanhempien työt tai opinnot alkavat ennen koulupäivän alkua.

Kesäkuun alkuun saakka lasten aamutoiminta sujui Jyväskylässä entiseen tapaan kouluilla, sillä Keski-Suomen hyvinvointialue teki kevätlukukaudeksi palvelusta kaupungin kanssa erillissopimuksen.

Hyvinvointialue keskitti elokuusta alkaen aamutoiminnan kahteen kehitysvammaisten toimintakeskukseen, Kortepohjaan ja Seppälään.

Aamupalvelua tarvitseva vammainen lapsi joutuu nyt kulkemaan taksilla ensin toimintakeskukseen, jossa hän ehtii ehkä viettää vain puoli tuntia, ennen kuin taksi vie hänet omalle koululle.

Kehitysvammainen 8-vuotias ekaluokkalainen Kerttu Peltomäki olisi joutunut ennen varsinaista koulupäiväänsä kulkemaan taksilla vieraaseen toimintakeskukseen ja sieltä pian taas kouluun Lohikoskelle.

Kertun arki olisi tullut liian levottomaksi uudella järjestelyllä, tytön äiti Helena Isoniemi toteaa.

Päivä olisi myös pidentynyt, sillä taksikyyti lähtee hyvin aikaisin ja matka kestää pitkään, vaikka kilometrejä ei kerry paljon. Samaan autoon kerätään useampi lapsi, ja reitti määräytyy perheiden aikataulujen, ei välimatkojen mukaan.

Perhe päätti järjestää arkensa niin, että tytön ei tarvitsisi yhtenäkään päivänä mennä aamutoimintaan.

Kertun isä aloittaa nyt työnsä myöhemmin niinä aamuina, joina tytär olisi joutunut turvautumaan aamutoimintaan. Kaikissa perheissä tämänkaltaiset joustot tai etätyö eivät kuitenkaan ole vaihtoehto.

Moni toivoo paluuta entiseen palveluun

Palvelupäällikkö Juho Suortti Keski-Suomen hyvinvointialueelta kertoo, että aamutoimintaan osallistuu päivittäin 5–30 koululaista Jyväskylässä. Palvelun keskittämisestä on tullut toistakymmentä yhteydenottoa jo lukukauden alkuun mennessä.

– On ollut huolta siitä, että lapset kuormittuvat ylimääräisistä siirtymistä ja toivottu, että aamutoiminta voitaisiin järjestää edelleen kouluilla, Suortti toteaa.

Suortti sanoo ymmärtävänsä vanhempien huolen mutta korostaa, että aamutoiminnan laadusta ei ole tullut kritiikkiä, ainoastaan kuljetusjärjestelyistä.

Yhteydenotoissa oli Suortin mukaan lähes poikkeuksetta toivottu, että aamutoiminta palautettaisiin kouluille.

Muutama aamutoimintapaikka on peruttu sen jälkeen, kun järjestelyn monimutkaisuus on selvinnyt perheille, Juho Suortti toteaa.

Neuvotteluissa ei päästy sopimukseen

Hyvinvointialueen toiveena oli alun perin, että kaupunki olisi järjestänyt myös aamutoiminnan entiseen tapaan, mutta siitä ei neuvotteluissa päästy kaupungin kanssa sopimukseen, kertoo vammaispalvelujen palvelupäällikkö Elina Hienola.

Miksi sopimukseen ei päästy?

Hienola sanoo, että sitä pitää kysyä kaupungilta.

Kaupungin puolelta neuvotteluihin osallistunut perusopetuksen palvelujohtaja Sami Lahti sanoo kaupungin toivoneen, että hyvinvointialue huolehtisi osaltaan vastuulleen kuuluvan palvelun järjestämisestä ja sen vaatimasta hallintotyöstä.

Iltapäivätoiminnan hyvinvointialue ostaa Jyväskylän kaupungilta, joten sitä tarjotaan edelleen kouluilla. Lahti huomauttaakin, että kaupunki otti vastuulleen ison osan palvelusta. Iltapäivätoiminnassa on Jyväskylässä noin 130 kehitysvammaista ja autistista lasta.

Lisäksi kaupunki tarjoaa aamu-, iltapäivä- ja loma-ajan toiminnan Valteri-koululla toimivalle Siilinmajan ryhmälle.

Kesällä hyvinvointialue otti Jyväskylään uudelleen yhteyttä ja pyysi, että kaupunki jatkaisi myös aamutoiminnan pyörittämistä kouluilla.

Siinä vaiheessa kaupunki ei Sami Lahden mukaan enää ennättänyt tehdä huolellista suunnittelua vaativia rekrytointeja. Aamutoimintaa oli kaupungissa hoidettu hänen mukaansa lähinnä määräaikaisten työntekijöiden avulla.

”Tuntuu syrjinnältä”

Oliko kyse siis rahasta? Kysymykseen eivät suoraan vastaa sen paremmin Hienola kuin Lahtikaan.

Entä unohdettiinko neuvotteluissa kuunnella perheitä ja miettiä vammaisten lasten parasta?

Unohdettiin, sanoo Helena Isoniemi.

– Minusta tämä tuntuu syrjinnältä. Tuntuu, että vammaiset lapset ovat tässä tilanteessa toissijaisessa asemassa, hän toteaa.

Isoniemi ja nimettömänä tilanteestaan kertova toinen äiti arvostelevat hyvinvointialuetta myös tiedotuksen puutteellisuudesta. Esimerkiksi Kertun perheeseen tieto tuli lapsen reppuun pistetyssä lapussa.

– Koulullakaan ei ollut tästä tietoa siinä vaiheessa kesällä, kun aloin kysellä, mitä tässä nyt tapahtuu, Isoniemi ihmettelee.

Aamutoimintapaikkaan olisi pitänyt lisäksi ilmoittautua sitovasti siinä vaiheessa, kun palvelusta ei ollut vielä mitään tarkempaa tietoa, Helena Isoniemi kertoo.

Uudet neuvottelut mahdollisia

Elina Hienola toteaa, että asiasta on syytä neuvotella uudestaan, kunhan järjestelystä saadaan riittävästi kokemusta. Sami Lahden mukaan huoltajien esiintuomat ongelmat pitää selvittää nopeasti.

Kovin nopeita muutoksia Lahti ei kuitenkaan lupaa aamutoimintaan, jos hyvinvointialue ja kaupunki päätyisivät tekemään sen järjestämisestä uuden sopimuksen.

– Oma aikansa menisi osaavan henkilöstön rekrytointiin, Lahti muistuttaa.

Helena Isoniemi toivoo, että jos aamutoiminnasta käynnistetään uudet neuvottelut, mielipiteitä kysyttäisiin myös kehitysvammaisten ja autististen lasten vanhemmilta.

– Me kyllä mielellään kerromme, mitä mieltä olemme ja mitä meidän lapsemme tarvitsevat.

Millaisia ajatuksia artikkeli herätti? Voit keskustella aiheesta tiistai-iltaan 22. elokuuta klo 23:een saakka.