Kanojen vaativa kaakatus kuuluu kauas joroislaisen Marita Vokkolaisen pihalle. Vokkolainen kertoo, ettei ihan tarkasti osaa tulkata kanojen kotkotusta, mutta pääsanoma on selvä: haluamme vapauteen!

Normaalisti kanat juoksentelevat vapaana maatalon pihapiirissä, mutta viime viikot ne ovat olleet teljettyinä pihattoon, joka on rakennettu vanhaan navettaan.

– Tietysti harmittaa minua, ja vielä enemmän kanoja tämä järjestely, kun kauniit kesäpäivät kuluvat sisätiloissa. Vaikka heillä on verkotettu ja katettu ulkotarha, mutta eihän se ole sama kuin olla täällä pihalla vapaana.

Vokkolainen teki päätöksen pitää kanat tarhassa heti, kun Ruokavirasto tätä suositteli lintuinfluenssatilanteen pahennuttua Suomessa. Viraston mukaan lintuinfluenssa leviää todella herkästi eri lintujen välillä, myös rehun ja veden kautta.

Jos omia lintuja ei voi pitää jatkuvasti sisällä, tulisi muutoin varmistaa, etteivät linnut, niiden rehu tai vesi pääse kontaktiin luonnonvaraisten lintujen kanssa. Myös kontakti luonnonvaraisten lintujen ulosteeseen tulisi minimoida.

Vokkolaisen kotikunnassa Joroisissa, eikä koko Pohjois-Savossa ei ainakaan toistaiseksi ole havaittu lintuinfluenssaa.

– En panikoi, mutta katsoin parhaaksi noudattaa viranomaissuosituksia kun tässä luonnon keskellä kuitenkin asutaan ja luonnonvaraisia lintuja pihapiirissä kulkee, Vokkolainen sanoo.

Vokkolaisella on kanoja kolmatta vuotta. Kahdeksan kanaa ja kukko ajavat niin lemmikin, pihakoristeen kuin ilostuttajan virkaa.

– Minun pitkäaikainen haave kanoista toteutui, kun kolme vuotta sitten elämäni muuttui ja etsin uutta kotia. Tässä talossa olivat kanat jo valmiina ja ne jäivät minulle, Vokkolainen sanoo.

Kanat pääsevät halutessaan ulkoilemaan myös talvella. Talvikanalaan ja pihaton puolelle Marita Vokkolainen on suunnitellut laittavansa kanat jo syksyllä, jos viranomaisohjeet lintuinfluenssan vuoksi tiukentuvat niin, ettei katettu ulkotarhakaan tule kysymykseen.

Omat kanat halutaan suojata taudilta

Ruokavirasto perusti heinäkuussa tartuntavyöhykkeen lintuinfluenssan torjumiseksi. Tämä kirvoitti kyselyitä kotitarvekanaloiden pitäjiltä.

– Erityisesti on kyselty millainen suojaus on nyt riittävä omille kanoille, sanoo Ruokaviraston eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikön johtaja Sirpa Kiviruusu.

Suomessa on jo vuosia ollut voimassa rajoitus, joka velvoittaa pitämään siipikarjan ja muut kotilinnut erillään luonnonlinnuista. Rajoitus on voimassa keväisin toukokuun loppuun asti. Siksi moni pelkkiä kesäkanoja pitävä ottaa kanat pihalleen vasta kesäkuussa rajoituksen päätyttyä.

Nyt lintuinfluenssan levitessä kesäkanojen omistajat ovat joutuneet keksimään erilaisia keinoja rajata kanojensa ulkoilua. Esimerkiksi Facebookin Kanaharrastajat-ryhmässä jaetaan vinkkejä erilaisten kevytaitausten tekemiseen muun muassa trampoliineista tai heinäseipäistä.

Varkautelainen Satu Pellikainen seuraa kanaharrastajien palstoja aktiivisesti.

– Kyllä lintuinfluenssa huolestuttaa kanaihmisiä, ja viranomaisten tiedotteita linkitetään palstoille ahkerasti. Säännöksiä halutaan noudattaa.

Pellikainen kertoo kanapalstoilla käytävän pohditaa siitä, uskaltaako kanoja ostaa tietyiltä alueilta. Harrastajat ovat myös esimerkiksi ryhtyneet desinfioimaan jalkineita kanalaan mennessä.

Myös Pellikainen on tiukentanut kanalansa vierailusääntöjä.

– En laske ulkopuolisia lintujen tiloihin, enkä kerää vihreää syötävää luonnosta niin paljon. En tiedä onko liioittelua, mutta näin luonnonlintujen ulostetta ei pääse kanojen syötäväksi, Pellikainen sanoo.

Pellikainen ei koskaan ole päästänyt kanojaan vapaaksi pihalle. Kanaharrastuksensa alussa kolme vuotta sitten hän rakensi kanoille Ruokaviraston suositusten mukaisen ulkotarhan.

Tarha on katettu ja suojattu tiiviillä verkolla, jotta luonnonvaraiset linnut eivät pääse kosketuksiin ulkotarhassa pidettävien lintujen kanssa.

Ulkoilurajoitukset voivat jatkua ensi kesänä

Lintuinfluenssatilanteen paheneminen on saanut osan kotitarvekanalan pitäjistä pohtimaan harrastuksen mielekkyyttä.

– Jotkut kesäkanojen pitäjät ovat luopuneet kanoistaan, koska monesti sisätilat ovat liian pienet kanojen ympärivuorokautisen pitoon, jos kunnon ulkotarhaa ei ole, Pellikainen sanoo.

Niin Vokkolaisella kuin Pellikaisellakin kanat asuvat ympärivuotisesti eikä kumpikaan ole miettinyt kanoista luopumista. Molemmat pitävät kanoja terapeuttisina eläiminä, joilla on positiivinen vaikutus.

– Kyllä näihin tyyppeihin kiintyy niin paljon, ettei niistä olisi helppo luopua, Vokkolainen sanoo.

– Olemme varautuneet ja keskustelleet paljon kanojenpidon riskeistä jo ennen niiden hankintaa. Uskon, että syy luopumiselle olisi joku aivan muu kuin lintuinfluenssa, esimerkiksi elämäntilanteen muutos, Pellikainen kertoo.

Nyt on käynnissä kolmas kesä, jona lintuinfluenssa leviää Euroopassa. Leviäminen on muuttunut äkäisemmäksi kesä kesältä, ja nyt Suomessa on ensimmäistä kertaa näin paha tilanne. Se, mitä tilanteessa tapahtuu seuraavaksi, on asiantuntijoiden mukaan vaikea ennustaa.

Sirpa Kiviruusu Ruokavirastolta pitää todennäköisenä, että kanojen ulkona liikkumista suositellaan rajoitettavaksi myös ensi kesänä.

– Kevään tautitilanne näyttää, asetetaanko virallisia tartuntavyöhykkeitä mutta uskoisin, että luonnonlintujen ja kotieläinten erillään pitoa suositellaan edelleen.

Voit kommentoida juttua keskiviikkoon 23. elokuuta kello 23:een saakka.