Tutkijat kritisoivat EU:n komission esitystä silakan pyynnin kieltämisestä Itämerellä.

EU:n komission esitys kalastuskiellosta koskee ensi vuotta. Esitystä perusteltiin silakan kutukantojen pienenemisellä raja-arvojen alapuolelle sekä silakoiden pienellä yksilökoolla.

Komission esitys on huomattavasti tiukempi kuin kansainvälisen merentutkimusneuvoston tutkijoiden antama suositus. He esittivät silakan kalastukseen ensi vuodelle vain 20–40 prosentin kiintiöleikkauksia.

Saaristomeren tutkimuslaitoksen johtaja Jari Hänninen Turun yliopistosta sanoo Yle Radio Suomen päivän haastattelussa perjantaina, että tutkimuksen ääntä ei ole kuultu komission esityksessä ollenkaan.

Samoilla linjoilla on myös Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jari Raitaniemi.

– On hyvin harvinaista, että tällaisessa mittakaavassa kansainvälisen merentutkimusneuvoston suositusta ei ole noudatettu, vaan on otettu tiukempi tulkinta, Raitaniemi sanoo.

Kalastajia ei saa menettää

Saaristomeren tutkimuslaitoksen johtaja Jari Hänninen penää perusteluita kalastuksen täyskiellolle. Hänen mukaansa merentutkimusneuvoston suositus 20–40 prosentin kiintiöleikkauksesta saattaa jo ammattikalastajat kipurajoille. Täyskieltoa hän kuvailee katastrofiksi alalle.

– Kun mietitään paljonko ammattikalastajia on Saaristomerellä, 10 vuotta sitten heitä oli 150 ja nyt heitä on 30. Heidän keski-ikä on 59 vuotta. Yhden vuoden tauko tärkeimmässä elinkeinossa, niin en usko, että he palaavat uudelleen. Joku ratkaisu pitää löytyä, emme voi menettää meidän kalastajia.

Hänen mukaansa Itämeri on merenä eri tyyppinen kuin monet muut maailman meret.

– Muilta meriltä meillä on paljon tietoa siitä, kuinka ylikalastus on saanut aikaan kalakantojen pienentymisen ja yksilöt ovat kääpiöityneet. Meillä Itämerellä voi olla toinen syy, ja se on ilmastonmuutos, Hänninen sanoo.

Kannan elpyminen pitäisi huomioida

Merentutkimusneuvosto tekee komissiolle silakan kanta-arvioita, mutta ne perustuvat viiveeseen.

Tutkijoiden mukaan Selkämeren silakan osalta havaittiin vuoden 2020 syksyllä, että silakoiden kunto alkoi heikentyä.

Vuonna 2021 niiden todettiin olevan todella laihoja. Tutkijoiden mukaan tämä koski nimenomaan isoja silakoita, pienet silakat olivat hyväkuntoisia. Lisää tutkimusta tehdään koko ajan, ja viime syksynä tuli ensimmäisiä merkkejä siitä, että silakka oli kuntoutumassa, sanoo Hänninen.

Hännisen mukaan komission esityksen perusteissa käytetään kuitenkin vuotta 2021, jolloin silakat olivat todella laihoja. Hänen mukaansa kalastuskiintiöiden perusteita pitäisi tutkia uudelleen.

– On kuitenkin huomattu jo kannan elpymistä. Tämäkin asia pitäisi huomioida, kun päätöstä tehdään. Ehkä pohja on nyt saavutettu ja kyllä jotakin pitäisi pystyä kalastamaan, jotta elinkeino olisi vielä voimissaan, sanoo Hänninen.

Luonnonvarakeskuksen Raitaniemen mukaan ennustetta tehtäessä katsottiin keskiarvo silakan painosta viimeiseltä kolmelta vuodelta, ja ennusteeseen osui ainakin kaksi huonoa vuotta mukaan.

– Nyt tilanne on jo parempi, mitä ennusteessa oli.