Pohjanmaan hyvinvointialue on selvittänyt Pietarsaaren gynekologian tilannetta ja siellä annetun gynekologisen hoidon epäkohtia.

Svenska Yle kertoi elokuussa pohjalaisesta gynekologista, jonka käytöksestä ja hoitotoimista useat naiset olivat esittäneet kritiikkiä.

Artikkelin julkaisun jälkeen hyvinvointialue suoritti asiassa sisäisen tarkastuksen ja laati toimenpideohjelman, jolla tilanteeseen puututaan. Myös palautejärjestelmää aiotaan parantaa.

Kritiikin kohteena oleva gynekologi sanoi tuolloin, että hän kokee joutuneensa pahantahtoisten huhujen kohteeksi. Mies uskoo, että valtaosa hänen yli 22 vuoden aikana hoitamistaan potilaista on ollut tyytyväisiä.

Hän korosti, että kaikki lääkärit tekevät virheitä, ja joskus niillä on vakavia seurauksia.

– Mutta en ole tietoisesti tehnyt mitään väärin vahingoittaakseni potilasta tai tehdäkseni virhediagnoosin, gynekologi sanoo Yle Österbottenille.

Lääkäri uskoo, että hän on altis arvostelulle ulkomaalaistaustansa ja ihonvärinsä vuoksi.

”Ehkä sikiö selviää sittenkin”

Yksi Svenska Ylelle kokemuksensa kertoneista naisista on Linda. Hän ei esiinny jutussa omalla nimellään asian arkaluonteisuuden takia.

Joitain viikkoja sitten Linda kävi varhaisessa ultraäänitutkimuksessa sairaalassa ja sai diagnoosin niin sanotusta tuulimunaraskaudesta.

Tuulimunaraskaus tarkoittaa alkion keskenmenoa. Tällöin raskaus lähtee käyntiin kuten pitääkin, istukka ja sikiökalvot muodostuvat, mutta hedelmöityneestä munasolusta kasvavan alkion kehitys pysähtyy ja alkio kuolee. Raskaus päättyy tavallisesti 12. raskausviikkoon mennessä.

Lääkäri määräsi Lindalle aborttipillerit, joista tämä otti ensimmäisen.

Sen sijaan, että olisi parin päivän kuluttua ottanut toisen pillerin, Linda menikin toisen lääkärin vastaanotolle Kokkolaan. Siellä hänen kohdussaan todettiin olevan elävän sikiön ja Lindan olevan raskausviikolla 6 + 1.

Nyt Linda on kymmenettä viikkoa raskaana ja jokainen päivä kasvattaa hänen toivoaan: ehkä sikiö selviää sittenkin.

Hän kuitenkin pelkää, onko aborttipilleri vahingoittanut hänen kohdussaan kasvavaa lasta.

Hän on tehnyt Pohjanmaan hyvinvointialueelle ilmoituksen gynekologista, joka määräsi hänelle aborttipillerit. Lindan mielestä gynekologi toimi liian hätäisesti määrätessään pillerit hänelle.

Hyvinvointialue teki sisäisen tarkastuksen

Pietarsaaren gynekologian yksikköön on kohdistunut vuoden 2022 alusta elokuun 2023 loppuun mennessä yhteensä 13 vaaratapahtumailmoitusta.

Pohjanmaan hyvinvointialue kävi sisäisessä selvityksessään kaikki ilmoitukset läpi taustatiedoiksi, mutta selvitys koski erityisesti kahta ilmoitusta. Taustatiedoiksi tarkasteltiin myös muistutukset ja kantelut vuodesta 2012 lähtien.

Hyvinvointialueen mukaan kahdessa nyt selvitetyssä tapauksessa ei voida yksiselitteisesti todeta, että hoidossa olisi tehty lääketieteellisiä virheitä.

Pohjanmaan hyvinvointialue ei kommentoi yksittäisten potilaiden tapauksia. Hyvinvointialueelta vastattiin kuitenkin Ylen kysymyksiin kirjallisesti.

Vastausten perusteella ei voi päätellä, onko Lindan tapaus toinen näistä erityisen tarkasti läpikäydyistä tapauksista.

Linda on tyytymätön selvitykseen

Linda kertoo, että hyvinvointialue pyysi lupaa tutustua hänen potilastietoihinsa ja hän antoi sen.

Tämän jälkeen hän ei kuullut asiasta mitään, ennen kuin sisäinen tarkastus oli valmistunut.

Lindan mukaan operatiivisen toiminnan johtava lääkäri Tanja Skuthälla soitti hänelle tarkastuksen päätyttyä. Selvisi, että hyvinvointialue ei ollut jostain syystä saanut Lindan papereita Kokkolasta.

– Ihmettelin, että he olivat päässeet tuloksiin tarkastuksessaan ilman minun tietojani, Linda sanoo.

Eniten Linda hämmästelee vastausta, jonka sai kysymykseensä siitä, olisiko gynekologin pitänyt toimia toisin.

– Skuthälla sanoi keskustelleensa kollegojensa kanssa ja nämä olivat sanoneet, että olisivat toimineet samalla tavalla.

Linda on tyytymätön tapauksensa käsittelyyn hyvinvointialueella ja aikoo viedä asian aluehallintoviraston käsittelyyn.

Yle Österbotten on esittänyt Tanja Skuthällalle osia Lindan haastattelusta. Skuthälla ei kommentoi niitä vaitiolovelvollisuuden takia.

Toinen ultra, jos epävarmaa

Gynekologi Helena Kopp Kallner toimii Danderysin sairaalassa Tukholmassa synnytysopin ja gynekologian ylilääkärinä. Hän on myös Karoliinisen instituutin dosentti ja puheenjohtaja yhdistyksessä, joka vastaa aborttien lääketieteellisestä ohjeistuksesta Ruotsissa.

Kopp Kallnerin mukaan punnittavana on monta asiaa, kun tehdään diagnoosia raskauden alkuvaiheessa olevalle naiselle.

– Tärkein on hyvä ultraäänitutkimuslaitteisto. Vanha ja halvempi laitteisto lisää diagnostista epävarmuutta. Toisekseen oikea diagnoosi edellyttää kompetenssia tulkita potilaan historiaa, esitietoja ja ultraäänilöydöstä.

Kopp Kallnerin mukaan Ruotsissa on toimintaohjeet tilanteisiin, joissa esimerkiksi sikiön sydänääniä ei löydy.

– Silloin selvitetään potilaan viimeiset kuukautiset, positiivisen raskaustestin tekoaika ja ultraäänitutkimus. Ja jos asiassa on yhtään epävarmuutta, keskustellaan potilaan kanssa.

Kopp Kallner toteaa, että joskus potilas tuntee itse, että kaikki ei ole kunnossa ja toivoo, että tilannetta käsitellään keskenmenona.

– Silloin tehdään tietysti niin, mutta kirjoitetaan potilasasiakirjoihin, että potilaalle on kerrottu asiaan liittyvästä epävarmuudesta. Potilas kuitenkin tekee itse päätökset.

– Jos potilas ei halua tehdä mitään, hänet ohjataan uuteen ultraäänitutkimukseen.

Uusi ultraäänitutkimus voidaan tehdä viikon–parin sisällä.

– Raskaus kehittyy paljon viikossa tai kahdessa. Normaalissa raskaudessa nähdään jo viikkoa myöhemmin ultraäänessä aivan erilaisia kuvia.

Lindan tapauksessa diagnosoitiin ensin tuulimunaraskaus, mutta muutaman päivän kuluttua ultraäänessä näkyi sikiö, jonka sydän löi ja kaikki näytti olevan kunnossa. Raskaus vaikutti olevan viikolla 6 + 1. Mitä sanot tapauksesta?

– Voi olla, että sydän alkoi lyödä noiden muutaman päivän aikana.

”Mieluummin uusi ultra kuin väärä diagnoosi”

Kopp Kallner toteaa, että lääkärin ei pidä keskittyä vain sikiöön tai tämän sydämenlyönteihin. Myös sikiöpussi on tärkeä.

– Jos ei sikiötä voi mitata, voi mitata sikiöpussin koon. Ja tutkia, löytyykö ruskuaispussia. Jos on sikiöpussi ja ruskuaispussi, jotka voisivat vastata raskausviikkoja, ei raskauden mahdollisuutta voi sulkea pois.

Kopp Kallnerin mukaan tämä tutkimustapa on tärkeä esimerkiksi juuri Lindan tyyppisiä tilanteita silmälläpitäen.

Koska tuulimunaraskauden voi aikaisintaan diagnosoida?

– Se riippuu sikiöpussin koosta. Meillä on ohjeissamme mitat, jotka ohjaavat diagnoosin tekemistä.

Kopp Kallner muistuttaa, että lisäksi on muitakin ohjeita. Keskenmenodiagnoosin voi esimerkiksi tehdä vain riittävän kompetenssin omaava lääkäri. Ellei sellaista ole, ohjataan potilas uuteen ultraäänitutkimukseen.

Kaiken kaikkiaan hoidossa suositellaan varovaista lähestymistapaa virhediagnoosiriskien minimoimiseksi.

Kopp Kallner muistuttaa kuitenkin, että kun on kyse ihmisistä, virheitä voi aina sattua.

– Mutta teemme kaikkemme niiden vähentämiseksi. Tehdään mieluummin uusi ultra kuin väärä diagnoosi. Siitä olemme kaikki samaa mieltä.

Samat ohjeet Suomessa

Ruotsissa noudatettavat ohjeet perustuvat Royal College of Obstetricians and Gynaecologists -yhdistyksen ohjeisiin. Yhdistys yhdistää alan ammattilaisia kymmenissä maissa.

Helsingin yliopiston professori, HUSin ylilääkäri Oskari Heikinheimo vahvistaa, että Suomessa noudatetaan sikiöpussille samaa mittarajaa ja samaa varovaisuusperiaatetta kuin Ruotsissa.

– On tärkeää olla hyvin varovainen. Jos on epävarmuutta, otetaan aikalisä ja tutkitaan uudelleen viikon kuluttua.

Ei ole vaarallista odottaa, Heikinheimo sanoo.

– 1980 ja 1990-luvuilla ajattelimme, että keskenmeno on hoidettava mahdollisimman nopeasti, ettei tule esimerkiksi infektioita. Nyt tiedämme, että silloinkin voi toimia rauhallisesti ja antaa luonnon tehdä tehtävänsä.

Miten yleisesti gynekologit Suomessa noudattavat näitä linjauksia, ovat varovaisia ja tekevät uuden ultraäänitutkimuksen viikon kuluttua?

– Sanoisin, että kaikki toimivat niin.

Kysyimme hyvinvointialueelta asiasta

Mitkä ovat suuntaviivat, joita Pohjanmaan hyvinvointialueella noudatetaan varhaisten ultraäänitutkimusten osalta? Ja miten toimitaan, jos sikiötä ei löydy, kun kyseessä on oletettu raskaus?

Pohjanmaan hyvinvointialue vastaa Yle Österbottenin kysymyksiin kirjallisesti.

– Tähän kysymykseen ei ole yksinkertaista vastausta. Jokainen tapaus on yksilöllinen ja arviointi perustuu moniin asioihin. Varhaisten raskausviikkojen aikana on välillä perustelua arvioida, että raskaus on päättynyt keskenmenoon tai että kyse on tuulimunaraskaudesta, ja tarjota hoitoa sen mukaisesti. Joskus on parempi seurata mahdollista raskautta pidempään. Raskaushormonien tasoa voidaan seurata ja niin tehdään, kun siitä arvioidaan olevan apua diagnostiikassa.

Yle Österbotten esitti hyvinvointialueelle kysymyksen myös siitä, seuraavatko alueen gynekologit Royal College of Obstetricians and Gynaecologist -yhdistyksen ohjeita esimerkiksi sikiöpussin koon mittaamisesta ja valitsevat toimintatavan sen koon perusteella.

Tähän kysymykseen hyvinvointialue ei ole vastannut.

Juttu on mukailtu suomennos Moa Mattfolkin artikkelista Linda nöjer sig inte med svaret från välfärdsområdet – gynekologer måste arbeta enligt försiktighetsprincip, säger experter.