Minigolf, kolopallo, ratagolf ja pienoisgolf. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Suomi ei kuitenkaan ole ratagolfin suurmaa, eikä varsinkaan naapurimaa Ruotsin veroinen harrastaja- ja ratamäärissä laskettuna. Moni suomalainen on kuitenkin kokeillut minigolfia ainakin kerran elämässään.

Nousematta koskaan valtavirtaan, minigolf on pysynyt jopa hämmästyttävän elinvoimaisena sen satavuotisen historian ajan – myös Suomessa.

Laji sai alkunsa Yhdysvalloissa ja Britanniassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Halpana huvina se on ollut suosittua etenkin taloudellisesti heikkoina aikoina.

Harrastajien joukossa lajille odotellaan jälleen uutta tulemista ja siinä apuna ovat uudenlaiset luonnonmuotoja mukailevat MOS (Minigolf Open Standard) -kentät.

Teekkarit löytävät rahasammon

Minigolfin saapuminen Suomeen on usein nimetty pääkaupunkiseudun teekkareiden aikaansaannokseksi.

Huhu ei ole täysin perätön. Kristillinen teekkarijärjestö Ristin Kilta todella rakensi olympiavuonna 1952 Helsinkiin kaksi minigolfrataa: yhden Eläintarhantien varteen ja toisen Sibeliuksen puistoon Töölöön.

Ajankohta oli oivallinen, sillä toisesta maailmansodasta ei ollut kulunut kauaa ja Helsingin pelättiin olevan ankeahko ulkomaalaisten silmissä. Minigolfin avulla haluttiin tarjota ympäri maailmaa saapuville kisavieraille viihdykettä, ja vuoden olympialaistoimikunta päätti tukea hanketta.

Teekkareiden varsinainen syy minigolfratojen rakentamiseen oli kuitenkin varainkeruu omaa kappelia varten.

Tämä onnistui, ja Otaniemen oma kappeli valmistui vuonna 1957.

Teekkareiden minigolfradoista ensimmäinen purettiin jo olympiavuonna, mutta Sibeliuksen puistossa Pauligin huvilan ja Mechelininkadun välissä sijainnut rata jatkoi toimintaansa aina kevääseen 2018 asti.

Ravintolayrittäjä Munkkiniemessä ehti ensin

Teekkarit eivät kuitenkaan tuoneet minigolfia Suomeen.

Ainakin yksi varhaisempi minigolfrata on sijainnut Helsingin Munkkiniemessä, ravintola Golf Casinon pihalla.

Tämä, oletettavasti Suomen ensimmäinen minigolfrata avautui ilmeisesti kesällä 1931. Sinä kesänä radalla järjestettiin lajihistorioitsijoiden mukaan kahdet kilpailut.

Varsinainen golf tuli Suomeen vasta tämän jälkeen.

Funkkistyylinen kasino rakennettiin ilmeisesti vuonna 1928. Sitä laajennettiin neljä vuotta myöhemmin Lasipalatsistakin tunnetun arkkitehti Paavo Riihimäen suunnitelmien mukaan.

Rakennus kuitenkin paloi maan tasalle helmikuisena talviyönä vuonna 1941 ja viimeistään silloin myös minigolfin tie pysähtyi Suomessa hetkeksi.

Helsingin olympiavuoden minigolfratojen imussa 50-luvulla perustettiin nopeasti lukuisia ratoja eripuolille Suomea, etenkin pääkaupunkiseudulle.

Pienen tauon jälkeen 1970-luvulla laji sai jälleen uutta nostetta.

Kysyntä kasvoi ja uusia kenttiä rakennettiin esimerkiksi leirintäalueille ja uimarannoille lapsiperheiden ajanvietteeksi.

Tosissaankin voi pelata

Suurimmalle osalla suomalaisia minigolf on satunnainen ajanviete, mutta lajia pelataan maailmanmestaruustasolla asti.

Suomi on myös isännöinyt MM-kisoja, viimeksi Kuopiossa kesällä 2022.

Lajia tosissaan harrastavien kärki on hyvin kapea, ja etenkin nuoria pelaajia kaivataan lisää.

Suomen Ratagolfliitossa on muutama sata jäsentä, joista parisenkymmentä pääsee vuosittain edustamaan Suomea maailmalle.

Kuitenkin, jos vanhat merkit pitävät paikkansa, lajilla voi olla edessään jälleen uusi tuleminen, sillä taloudellinen epävarmuus on jatkunut jo jonkin aikaa ja lisäksi tarjolla on jotain uutta: elämysgolfia.

Minigolfin uusimmalla muodolla on monta eri nimitystä: MOS-, elämys- tai seikkailugolf ja laji on tehnyt tuloaan Suomeen noin 10 vuotta.

Nämä radat myötäilevät maastonmuotoja ja muistuttavat enemmän perinteisen golfin väyliä vesi- ja hiekkaesteineen, pintamateriaalina on tekonurmi.

Perinteiset ratalaidat ja pallon tielle asetetut portit ja esteet ovat kadonneet ja tämä voi osoittautua etenkin aloittelijoille perinteistä minigolfrataa vähemmän turhauttavaksi.

Uudenlaisia ratoja löytyy Suomesta tällä hetkellä kymmenkunta ja lisää on tiettävästi tulossa.

Ratagolfin suhteellisen kapea kärki Suomessa ja maailmalla tarjoaa lahjakkaalle pelaajalle useimpia muita lajeja paremman mahdollisuuden päästä maailman huipulle.

Suomen ratagolfliiton varapuheenjohtaja Mikko Oinonen aloitti lajin viisi vuotta sitten ja on nyt MM-pronssimitalisti.

Ammatikseen ei Suomessa tiettävästi kukaan vielä pelaa, mutta sekin on mahdollista rapakon takana Yhdysvalloissa.

Juttua varten on haastateltu moninkertaista ratagolfin Suomen mestaria Harry Grönlundia sekä maajoukkuepelaaja Mikko Oinosta, joka on myös Ratagolfliiton nykyinen varapuheenjohtaja. Lisäksi lähteinä on käytetty muun muassa Helsingin kaupunginmuseon ja -kirjaston materiaaleja sekä alan kirjallisuutta.

Voit keskustella aiheesta 9.10.2023 kello 23:een asti.