Suomessa on ryvetty viime päivät huonosti menneissä Pisa-tutkimustuloksissa. Nuorten osaaminen matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa on laskenut. Entinen Pisa-tutkimusten kärkimaa on vajonnut keskikastiin.

Tutkimustuloksista löytyy myös valoisa puoli: suomalaisten oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunne kouluun ja tyytyväisyys elämään olivat tutkimuksessa selvästi OECD-maiden keskiarvon yläpuolella.

Yhteenkuuluvuuden tunne, kouluun kiinnittyminen on Pisa-tutkimuksen kansallisen tutkimusjohtajan Arto Ahosen mukaan merkittävä asia.

– Ainakin länsimaisissa järjestelmissä oppilaiden hyvinvoinnin tukeminen on tärkeä osa koulun työtä. Ei koulu saa olla pelkästään pakkopullaa. Miten sitä sanotaankaan: ”Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa”. Kyllä se jollakin tapaa pätee kuitenkin, Ahonen sanoo.

Oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta kouluyhteisöön arvioitiin indeksillä, joka muodostettiin kuudesta kysymyksestä.

OECD-maissa yhteenkuuluvuuden tunne laski edellisestä mittauksesta eli vuodesta 2018.

Suomessa kävi toisin ja erityisesti suomalaiset pojat tuntevat erityisen vahvasti olevansa osa kouluyhteisöä. Poikien ero suomalaisiin tyttöihin oli vertailumaiden suurin – tyttöjen tulos oli toki OECD-keskitasoa.

Vuoden 2018 PISA-tutkimuksessa suomalaisten poikien epäonnistumisen pelko oli todella vähäistä ja ero tyttöihin oli vertailun suurin.

– Suomalaiset pojat eivät pelänneet epäonnistumista lainkaan. Vähän sillä tavalla, että rennosti mennään. Toisaalta se näyttäytyy siinä, että ei kovasti panosteta eikä haittaa, vaikka epäonnistutaan, mikä näkyy sitten oppimistuloksissa, Ahonen sanoo.

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tunne yhteenkuuluvuudesta oli syntyperäisiä suomalaisia heikompaa. Sosioekonomiselta taustaltaan korkeimmassa asemassa olevat oppilaat tunsivat voimakasta yhteenkuuluvuutta kouluyhteisöön, kun taas heikoimmassa asemassa olevien oppilaiden tunne oli vähäisempää.

Vain neljässä koulutusjärjestelmässä kyettiin ylläpitämään tai edistämään tasa-arvoa, yhteenkuuluvuuden tunnetta kouluyhteisöön ja matematiikan osaamista samanaikaisesti. Suomen lisäksi vain Japanissa, Etelä-Koreassa ja Tanskassa nämä kolme ulottuvuutta olivat OECD-keskiarvon yläpuolella.

Suomalaisnuoret ovat tutkimuksen mukaan myös tyytyväisiä elämäänsä.

Asteikolla 0-10 OECD-maiden oppilaiden keskiarvo oli 6,75. Suomalaisten tyytyväisyyslukema oli selvästi korkeampi eli 7,41. Esimerkiksi Islanti, Ruotsi, Tanska ja Viro jäivät tässä mittauksessa Suomen taakse.

Elämään tyytyväisyyteen vaikuttivat oppilaiden suhteet vanhempiin, kouluelämä, terveys sekä heidän omistamansa tavarat ja tyytyväisyys omaan ulkonäköön, kaverisuhteet, ajankäyttö, asuinalue, suhteet opettajiin sekä koulussa opiskelu ja opittavat asiat. Koulu on siis iso tekijä hyvinvoinnin takaajana ja yleisen elämään tyytyväisyyden tuottajana.

Kokemus etäopiskelusta tutkimuksen myönteisin

Myös korona-ajasta ja etäopiskelusta Suomi tuntuu selvinneen kuivin jaloin.

Keväällä 2020, pandemian puhjettua kouluja suljettiin kovalla kiireellä. Osassa maata laajamittaisia yläkouluja koskevia rajoituksia otettiin käyttöön myös kevätlukukaudella 2021.

Suomen oppilaiden kokemus etäopiskelusta pandemian aikaan oli selvästi OECD-maista kaikista myönteisin. Suomalaiset oppilaat nauttivat naapurimaiden oppilaita enemmän itsenäisestä opiskelusta (72 % oli täysin tai samaa mieltä väittämän kanssa) ja olivat motivoituneempia oppimaan (49 %).

Suomalaiset oppilaat kokivat myös vähiten jääneensä jälkeen koulutyössä (73 % väittämän kanssa täysin tai eri mieltä). Toisaalta suomalaiset oppilaat kaipasivat eniten liikuntatunteja ja koulun järjestämiä liikunnallista toimintaa (42 % erimielisiä väittämän kanssa).

– Oppilaat kokivat etäopetuksen aikana saaneensa myös hyvin tukea oppimiseensa, Ahonen lisää.

Tuloksia selittää osittain se, että monissa muissa maissa etäopetus jatkui merkittävästi pidempään kuin Suomessa.